tiistai 6. marraskuuta 2012

Riitelemisen taito


Riidelläänkö teillä usein? Ai ei (valehtelet). Mutta jos näin sattuisi olemaan, ei ole aihetta murheeseen, koska Briteissä vuonna 2009 julkaistussa tutkimuksessa kerrottiin, että keskivertopariskunta riitelee 312 kertaa vuodessa. Okei, mukana on suurempien jytinöiden lisäksi arkisia perusvääntöjä, mutta kuitenkin. Meidän taloudessa riidellään kyllä paljon harvemmin, mutta lähinnä sen vuoksi, että emme oleskele monestikaan samassa kiinteistössä niin, että molemmat olisivat hereillä. Mitä vähemmän näemme, sen paremmin meillä menee. Suosittelen!
Jos kuitenkin riitojen määrä ja/tai laatu alkaa ahdistaa ja jos on vaikeaa kertoa tunteistaan ja toiveistaan tai kuunnella puolisoa, olisi suositusten mukaan viisasta hakeutua pariterapiaan. Erilaisia terapiamuotoja ja -vaihtoehtoja on runsaasti ja tarjolla on kuulemma myös monipuolista parisuhdetta vahvistavaa ja rikastuttavaa kurssitarjontaa.

Mietin millaiset kurssit minua tiukkojen riitatilanteiden selvittämiseksi eniten kiinnostaisivat:
  • Vanhan härmäläisen puukon rakennuskurssi
  • Ruumisarkun rakennuskurssi (itselle tai lahjaksi!)
  • Perintö- ja testamenttiasioiden perehdytyskurssi
  • Uurnakurssi

Jos analysoin itseäni riitelijänä, niin olen aina ehdottoman oikeassa enkä halua antaa periksi. Valitsen useimmiten mykkäkoulun (sukumme suosikki). Lisäksi tykkään keskustella riidoista ja niiden syistä kaikkien muiden paitsi puolisoni kanssa.
Ryhdyin pohtimaan onko oma riitelymallini paras mahdollinen. Tämän tiimoilta selvitin luotettavista lähteistä (Ilta-Sanomat jne.) miten riitatilanteissa olisi fiksua käyttäytyä ja miten voisi hakea helpoiten sovintoa.
 

1. Etsi riidan keskellä puolisostasi yksi hyvä puoli
Kiihkeimmässä välienselvittelyssä tulisi ensimmäisenä mieleen, että hyvänä puolena ovat terveet jalat, joilla hän voi suksia kämpästä vittuun.

Nyt kun riitaa ei ole parhaillaan päällä (lue: avomies ei ole kotona), tulee hyvinä puolina mieleen erilaiset palvelut kuten esimerkiksi kuluneena kesänä suoritettu harakan poisto liesituulettimen putkesta. Korvaamatonta.

 2. On hyvä periaate, ettei mennä riidoissa nukkumaan
Minusta on ihan tervettä mennä suuttuneena nukkumaan ja herätä aamulla ihan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Tässä iässä kun tuppaa jo unohtumaan minkä takia pitikään olla vihainen, joten riidat laimenevat kuin itsestään. Olen tosin joskus sanonut ihan suoraan, että ”En enää muista miksi minun piti olla sinulle vihainen, mutta se ei estä minua olemasta sinulle vihainen”. Periksi ei anneta. Prkl.

 
3. Rauhallisena sanotut asiat ovat arvovaltaisempia kuin huudetut
On oikeastaan ihan hyödyllistä tietää milloin ei ole sopiva hetki piipahtaa yllätyskahville naapuriin. Eräänä tyynenä ja kauniina kesäpäivänä kaverini tiesi 200 m etäisyydestä huolimatta, että nyt ei ole hyvä hetki kammeta ylämäkeen kahvittelemaan. Jos riitely olisi ollut rauhallista dialogia, ei olisi naapurin keittiössä vältytty ikävältä teeskentelyltä ja ”hienovaraiselta” vittuilulta vieraiden edessä.

 
4. Ota vastuu omista toimistasi riidan keskellä: kohtele puolisoasi niin kuin toivoisit hänen kohtelevan sinua.

Mutta kun se on väärässä!!
 
5. Toistuvissa riidanaiheissa on hyvä keventää tunnelmaa ”Hei, taas tämä asia, ei tämä ole meidän parisuhteelle niin vaarallista”
Realistista. Esim. kun keräilet lattialta 2485. kerran avomiehen sinne heittämiä kalsareita, sukkia yms. pitäisi olla hyvä ihminen ja riitelyn aloittamisen sijaan todeta, että ”Hei, ei tämä ole meidän parisuhteelle niin vaarallista”. Valitsen kyllä mieluummin vittuilun. Jos toistuva vaateriita ei ole parisuhteelle vaarallista niin vaatteille se voi olla. Sinne tänne viskeltyjä vaatteita voi nimittäin viedä roskikseen. Ja olen vienyt.
 
6. Kerro, mitä tunnet, ajattelet tai toivot

Nyt löytyi joku neuvo, jota olen noudattanut! Esim. ”Jos häviäisit tältä planeetalta niin olisin tyytyväinen.”

7. Rauhoittuminen ja asian käsittelyn jatkaminen
Yhtenä neuvona oli, että jos riitaan ei tule ratkaisua, on hyvä palata asiaan sen jälkeen, kun molemmat ovat rauhoittuneet ja pystyvät taas keskustelemaan rakentavammin. Itse pitäisin tässä hyvänä metodina ulos ryntäämistä kesken riidan, kevyttä parin päivän mykkäkoulua ja riidan uudelleen lämmittelyä esimerkiksi automatkalla sukulaisten luokse.

 

5 kommenttia:

  1. Kiitos kurssivinkeistä! Ehkä ensi vuoden puolella mahtuisi vielä ryhmiin.

    Seuraavan aiheen inspiraatiota odotellessa voit vastata taas haasteeseen.

    PS. Poista toi robottihomma, mä en juuri koskaan saa selvää, mitä siihen pitäs kirjoittaa.

    VastaaPoista
  2. Aivan loistava, yllättävänkin tuttuja kohtia. Joo ja en valehtele, ehket ei ihan 312 täyty, mutta ei saata kovinkaan kauaks jäähä.

    VastaaPoista
  3. Kaikkein parasta on katsoa, kun toiset parit riitelee. Siis just ne, jotka ei iki-kuuna-päivänä riitele ja aina on ottanut päähän, kun ne on niiiin lutusia. Heti nousee parin arvo silmissä, kun näkee niiden riitelevän kesken arkiaskareiden.

    Entiset lutusnaapurit olivat laittamassa puiden ympärille mitälie harsoja keväällä ymmärtääkseni sen vuoksi, että puu ei tuulessa palellu ja kuole pois (meillä on samanlainen puu takapihalla ja olemme antaneet sen mennä paljaalla kesät talvet ja ei ole ottanut nokkiinsa). Alko jo ärsyttämään se romanttinen yhdessä puuhailu ja meinasin jo lopettaa kyyläämisen, mutta sitten alko armoton huuto, jonka jälkeen lutusäijä heitti harsot pitkin pitäjiä ja käveli kotiinsa. Lutusvaimo nosteli harsot varastoon ja lähti tyttönsä kanssa puistoon kaivellen samalla puhelimen taskustaan ja varmaan alkoi sättimään rakasta miestänsä jollekin juorukaverilleen akkojen tyyliin.

    Tuli hyvä mieli.

    Niin ja se niiden puu pärjäs kanssa ihan hyvin ilman niitä verkkoja. Mikähän se niiden funktio on?

    -Leväsen Sheikki

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvoisa Sheikki,

      olet tehnyt tärkeän havainnon: "Kyllä se niilläkin vielä eltaantuu". Kaikkien ihastuttavien pariskuntien suhteet ryvettyvät ennemmin tai myöhemmin. On hauska seurata ja veikata milloin näin käy.

      Verkkoa käytetään siksi, ettei jänikset yms. lutuiset tuholaiset menisi syömään puun kuorta ja näin välillisesti aiheuttaisivat sen kuoleman.

      Poista
    2. No, tässä oli kyse harsosta, jota käytetään keväällä. Verkko jäniksiä sun muuta vastaan on sitten toinen juttu...

      Pensaiden kevätsuojaus:. Auringon lämmittäessä pensas alkaa haihduttaa, eikä saa jäisestä maasta vettä tilalle. Niinpä on tärkeää suojata pensas, kunnes juuristoalue on sulanut, ja vedenotto toimii jälleen. Suojaksi sopii mm. säkkikangas, harso ja varjostuspeite. Etenkin alppiruusujen juuristo on lähellä maan pintaa, joten niiden juuristoaluetta voi helposti sulatella haalealla vedellä.

      Poista