maanantai 13. toukokuuta 2013

Rautarouvan raportti


Viikon verran hammasrautaelämää takana. Aikuisten ihmisten reaktiot aikuisen ihmisen hammashoitoon ovat vähintäänkin erikoisia. Hassunhauskoja tapoja kommentoida asiaa ovat esimerkiksi seuraavat:

"Näytät niin keskittyneeltä siinä raudoissasi."

(tilanne: teen normaalisti töitä työpisteelläni)


"Hymyile oikein leveästi!"

(tilanne: tiimipalaveri alkamassa ja joku huikkaa ovelta nämä terveiset)
 

"Irvistä!"

(ei ansaitse edes vastausta, ainoastaan kylmän tuijotuksen)


Yksi hyvä on myös käydä raudoitetun henkilön alahuuleen kiinni, jotta pääsee näkemään kiskot. Tää on varmaan verrattavissa siihen, että raskaana olevan vatsaa pitää mennä näplimään ilman lupia. Tai ei. Tää on pahempaa. Pitää ensi kerran sanoa että nyt kun tässä alettiin, niin voisin seuraavaksi esitellä genitaalilävistykseni.

Sitten olen saanut näitä sinänsä ihan kannustavia kommentteja, tyyliin mikäs sun hampaissasi muka oli vialla. Varmasti hyväntahtoinen kommentti, ei siinä mitään, mutta siinä kohtaa kun on singolla ammuttu suu täyteen legopalikoita ja ongenkoukkuja, sitä itsekin kyseenalaistaa koko hoitoonryhtymispäätöksen. Lisäksi tulee "yhdeksän kuukauttahan on tosi lyhyt aika" -settiä. Ilmeisesti niillä yritetään kannustaa, mutta siinä vaiheessa kun prosessia on jäljellä 268 päivää, ei tuo kommentti viihdytä yhtään. Kokeile itse syödä vaikka alkuun viikon ajan keittoa, muussia ja sosetta, ja tule sitten heittämään läppää siitä nopeasta ajankulumisesta.

Mitä pitäisi sanoa tai tehdä? Voi vaikka toivottaa tsemppiä ja jaksamista projektiin ja kysyä vaikka asiallisia kysymyksiä, jos prosessi kiinnostaa. Tai sitten alkaa puhua ihan muista asioista. Ei se sen kummempia tarvii.

Menin rohkeasti muiden mukana ekana päivänä lounaalle. Hammasraudat vastikään ottanut kaverini oli piilotellut kaksi viikkoa toimistolla syöden proteiinirahkoja lounaaksi. Minä päätin että minun elämä ei muutu rautojen takia. Piti nöyrtyä ja todeta, ettei homma mee ihan niin. Ennätyskorkeiden (hammaslääkärin kommentti) korokepalojen  takia takahampaat jää pahimmillaan puolen sentin päähän toisistaan ja pureminen ei ole fyysisesti mahdollista. Jotensakin näin on takahampaat asemoitu täydessä purentatilanteessa:
Pyörittelin savuporokeittoa hammasrautojeni seassa ja nieleskelin. Karjalanpiirakan puolikas meni runsaalla voilla ja pikkupaloiksi pienittynä. Ei se nyt ehkä ihan tavallinen lounaskokemus ollut. Erityisesti mieltäni lämmitti vastapäätä istuneen miespuolisen kollegan virnuilu. Oikeesti. Jos minä pystyisin syömään normaalisti, totta helvetissä minä niin tekisin. En todellakaan kaipaa mitään huomiota osakseni näiden kiskojen kera. Siinä on ihan riittävästi, että näytän siltä kuin mulla ois nuuskaa huulet täynnä.

Joudun suorittamaan vaha- ja kumilenkkioperaatiot invavessassa, koska naistenvessaanhan voi joku törmätä hetkellä millä hyvänsä ja en halua olla Jaws-tyyliin irvistelemässä siinä kun näin tapahtuu. Kaikkihan tietää, että invavessa on juuri se paikka, missä porukka käy paskalla kun eivät kehtaa normaaleissa vessoissa polskautella pönttöä. Jos vaikka vieruskaveri kuulee ja tajuaa että siellä istuu toinen ihminen. 

IT-ammattilaisena pidän Excel-päiväkirjaa prosessista, siihen kuuluu mm. vitutuskertoimen dokumentointi. Viikonloput ovat nykyään tavallistakin ihanampia. Voi itse valita näkeekö ihmisiä vai ei. Nyt on taas maanantai ja ehkä lähdetään uuteen nousuun.

 


 

43 kommenttia:

  1. Thaimaassa kiinteät kojeet ovat muotia! Siis vaikkei hampaissa olisi oikaisuntarvettakaan, niin ne laitatetaan, mikäli vaan kukkaro kestää. Olin tästä kuullutkin, mutta kävin itse toteamassa, että näin on. Muoti-ilmiö on ihan outo, toteaa hammaslääkäri eli minä.

    On olemassa erityishammasharjoja muuten puhdistukseen ja hammaslangan käytön ollessa nyt inhiboitu, suosittelen turvautumaan tikkuihin. Kannattaa kysellä omalta lääkäriltä, mitä kaikkea suosittelee puhdistukseen.

    Zemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei voi olla totta :D Harmi kun näitä ei saanut kullanvärisinä, oispa ollut 50 Centillä ihasteltavaa.

      Mulla on puhdistuskonsteina sähköhammasharja - ostin siihen erikoispäänkin mutta havaitsin että ei oo ehkä tarvetta, tavallisella pärjää ihan hyvin. Sitten hankin apteekista ohuimpia mahdollisia "piippurasseja". Ei ihan joka hammasväliin mahdu nekään, mutta apuna on joka ilta käytettävä purskuttelu. Etuhampaita olen yrittänyt hammaslangan kanssa työstää, kun ei mene rassit niistä läpi.

      Veikkaan kuitenkin että on se hintaan kuuluva valkaisu ihan paikallaan :)

      Poista
  2. Kumilenksuja on muuten useissa väreissä eli ainakin niitä asuusi sävyttäen voit olla chic! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hohoo :D Taidan tyytyä siihen lääkäriltä saamaani jättipussiin vaaleita lenksuja.

      Poista
  3. Voisihan tuossa positiiviestikin ajatella, tuo yhdeksän kk menee ilman elinikäisiä jälkiseuraamuksia... Ei ne hammasraudat jälkeenpäin tule sanomaan anna äiskä kymppi/kakskymppiä/jne ;)

    Ja se joka tarraa alahuuleen kiinni, sitä saa tai oikeastaan pitää kumauttaa tai jos ollaan ilkeitä syyttä seksuaalisesta häirinnästä.

    Nina

    VastaaPoista
  4. I feel ya. Takana 10 vuotta oikomiskojeita. Olisin päässyt puolet lyhyemmällä ajalla, jos ensimmäinen hammaslääkäri ei ois kämmänny.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olin kasvuiässä ja sillä hetkellä n 165 cm pitkä. Lääkäri oli sitä mieltä että en enää kasva joten luusto ei kehity ja hampaat ei luuston kehittymisen myötä enää liiku. Äiti oli muuten eri mieltä, mutta minkäs teet kun äiti on leipuri eikä hammaslääkäri. Oikomisen tulos oli sillä hetkellä erittäin hyvä. No, nyt olen 175 cm pitkä että.... Vuodessa ylipurenta kehittyi sentin huonompaa suuntaan ja TADAA olin taas orava.
      Seuraava vaihe aloitettiin hampaiden nro 4 poistolla yläleuasta, koska muuten oikomiskojeen taaksepäin painamat hampaat ei ois mahtunu suuhun. Tällä kierroksella tulos on ihan hyvä kans. Tästä on siis aikaa, sain raudat pois suusta monta vuotta sitten.

      Poista
    2. Ai niin ja vielä semmoinen juttu että se kämmännyt hml sanoi että ei pysty hoitamaan tällaista juttua enää, ammattitaito ei riitä. Kävin sitten erikoishammaslääkärillä joka vieraili paikkakunnalla ihan Helsingistä asti kerran kuussa.

      Poista
    3. On sinua koeteltu, ihan kamala juttu. Ja varmaan kustannuksetkin on olleet ihan railakkaat - oletan ettei mitään vahingonkorvauksia ekasta yrityksestä tullut.

      Poista
    4. Silloin tämä oli ihan ilmaista ja kuului kunnalliseen hammashuoltoon, jota tarjoiltiin kaikille koululaisille.
      Jotenki sitä ei silloin ottanut niin vakavasti, kun niihin härveleihin oli jo tottunut. Koulussakin, kun kiusaajat huuteli rautahampaaksi, sanoin, että olekko sie vielä maitohampaat suussa sitte, iso ihminen.

      Poista
    5. Minullekin tarjottiin rautoja kasiluokalla. Järkevänä teininä jätin menemättä vastaanotolle, eikä kotiin oltu terveyskeskuksesta lainkaan yhteydessä. Aika erikoista, kun kuitenkin alaikäisestä kyse. Sain sitten tehdä ihan oman, myöhemmin järkeväksi ja kalliiksi osoittautuneen päätöksen.

      Kyllä näihin vielä tottuu, se on varma.

      Poista
  5. Minä en aikoinani saanut hammasrautoja, koska hampaiden vika oli vain kosmeettinen. Mulla siis muutama etuhammas limittäin.
    Nyt on käynnissä oikominen yksityisellä puolella, ja ikää 35.
    Ihan on kuule vastaavia kokemuksia rautojen käytöstä kuin sulla! Luulisi kyllä, että raudoille virnuileminen olisi jotain ala-asteikäisten heiniä, mutta ei, keski-ikäiset ihmiset osaavat olla todella ärsyttäviä!
    Huumoriahan tässä projektissa pitää olla mukana, muuten iskee epätoivo...
    Paaaljon tsemppiä täältä kohtalotoverilta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiiä mikä siinä oikein on kun pitää tuolleen käyttäytyä. Super-ärsyttävää. Ei ihan huumorintaju ole entisellään kun on suu ylimääräistä roinaa täynnä.

      Kiitoksia tsempistä, sitä tarvitaan!

      Poista
  6. Vituttaahan se tos vaihees, mut ei enää vuoden päästä. Mulla oli hammasraudat 2 vuotta ja lisäks multa leikattii puhkeemattomat nelos numeroiset hampaat veks, et saatii hammaskalusto suoraks.

    Vituttaville kommentoi'jille voit vilauttaa rautojas, kyl se ajammittaa loppuu. Sit on leuhkaa hymyilä ku on entiin sekasotku suussa hienos rivis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei oo ehkä itsetunto vielä siinä kunnossa että lähtisin näitä rauta-kumilenkki-vaha -settejä vilauttelemaan :D

      Jees.. kyllähän se lopputulos on varmasti kaiken vaivan arvoinen. Tai ainakin toivotaan.

      Poista
  7. Kun ootte kesällä lähdössä matkoille ja laukut on pakattu niin miehesi antaa komennon: "No niin rouvaseni, nyt rautaa rajalle!"

    VastaaPoista
  8. Mikä niiden kumilenkkien tehtävä on?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vetää niitä hampaita oikeeseen suuntaan ja laittaa purenta kuntoon. Eikös? :)

      Poista
    2. Juurikin näin. Ja kaiketi nopeuttaa prosessia joltain osin.

      Poista
  9. Ärsyttävintä mielestäni raudoissa on se, että moni ihminen katsoo keskustellessaan kanssani mun suuhun, eikä silmiin niinkuin olisi kohteliasta. Kiehtovia nuo hammasraudat.

    Aattele sitä lopputulosta vaan kun eniten vituttaa. :) Niin mäkin teen ja helpottaa se ehkä ihan vähän. Ehkä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulle kävi tänään just noin. Aiemmin saatettiin tuijottaa tisseihin, nyt on ajat muuttuneet :D

      Eipä tässä muu auta kuin muistella, miksi koko hommaan lähtöjään ryhtyi.

      Poista
    2. Just niin. Kanssakeskustelijat tuijottaa suuhun ikään kuin varmistaakseen, että siellä ne raudat vieläkin vilahtelee.
      Nyt kokemusta takana tasan 4 viikkoa; elämä on helpottanut vähän, mutta vitutus ei vähentynyt yhtään.
      Suu tungettiin täyteen rautaa ristipurennan takia sekä ylä-, että alaleuan hammaskaaria oikomiseksi. Nastoja on hampaissa sekä sisä-, että ulkopuolella, on kiskoa ja kumilenkkejä.
      Syömisen jälkeen saa keräillä pitkät ajat sämpylänsiemeniä ja muuta syömäänsä, vaikka purskutus ja hammastikut on käytössä.
      Ei hyvänen aika! Kokonaishoito vie yli puolitoista vuotta ja maksaa tonnitolkulla.
      Ja tässä iässä (= reilusti yli tuon 35)ei kyllä enää viittis. Mut säryt oli niin kovat, ettei auttanut.
      Lasten kans oli kirosanat jotenkin unohtuneet, mutta nyt huomaan viljeleväni niitä taas.

      Poista
    3. Kaveri otti raudat kaks viikkoa minua ennen ja sanoi kans samaa, että jatkuvasti vituttaa. Pienikin vastoinkäyminen ja hermot on riekaleina.

      Mulla on vitutuskäyrä ollut laskemaan päin, tällä hetkellä on ikävä juttu että kumilenkit porautuu poskiin. On tuolla ihan takana semmoiset urat vakiona, on aika kippeet.

      Poista
  10. Kumilenkki kiinnitetään kahden pisteen välille tietyssä suunnassa ja tietyllä voimalla (lenkin kireys), jotta saadaan toivottu veto oikeaan suuntaan. Pelkällä kaarella ei vetoja saada aikaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on hieno suorakaiteen muotoinen veto viritelty kumilenkillä. Yläkerran takahampaasta aina yläkerran neljänteen hampaaseen asti, siitä jatkuu alakerran neljänteen hampaaseen ja alakerran takahampaaseen.

      Poista
    2. Pätevältä kuulostaa!
      Kiinteillä kojeilla tehtäviä hoitoja saa tehdä ortodontti eli oikomiseen erkoistunut hammaslääkäri. Irrotettavilla kojeilla tehtäviä hoitoja saa käsittääkseni tehdä hammaslääkäri, jolla ei ko. erikoiskoulutusta ole.

      Poista
  11. Sanastoa hitu
    Oikomiskoje voi olla irrotettava tai kiinteä. Irrotettava voidaan poistaa esim pesun ajaksi, mutta myös siihen voidaan kiinnittää vetoa jostain hampaasta, jolloin kyseisessä hampaassa on braketti kiinni, jossa pikkukoukku.
    Kiinteä oikomiskoje on aina suussa. Se koostuu hampaisiin labiaalisesti ( huulen puolelle) kiinnitetyistä braketeista ( pienistä metalleista, joissa vaakaura keskellä). Kaarilanka kiinnitetään braketteihin uraa pitkin ja kaarilanka ohjaa hampaita oikeaan tasaiseen kaaren muotoon.
    Kumilenkki vedoilla pyritään vetämään liian ulkona, ssällä, ylhäällä, alhaalla tai kierossa olevat hampaat kaarelle. Hampaiden siirtelyyn saaretaan käyttää jousia tai muitakin pikkuvalineitä.
    Kaaren levittämiseen käytetään suulakiosaa, jota voidaan levittää ruuvista rakoa kasvattamalla.

    :)

    VastaaPoista
  12. Kerran telaketjuaikoina kävelin kultasepänliikkeeseen ja samalla sen kummempia ajattelematta nykäisin suulla kädestäni hanskan pois. Siinä sitä sitten oltiinkin koruliikkeessä lapanen hampaista roikkuen. Lapasesta taas roikkui ystävä, joka yritti parhaan taitonsa mukaan kiepsautella lapasen silmukoita irti raudoista.

    Jälkikäteen naurattaa. Eikä sitä banaanijugurttiruokavaliotakaan muistele enää.

    Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Priceless :D Onneksi oli kaveri mukana!

      Mulla on ollut fobiana että kesken asiakaspalaverin minulta irtoaa kumilenkki suusta ja se lentää jonkun naamalle.

      Ja oksennustautia pelkään.

      Poista
    2. Loistava kommentti, onneksi sulla tuntuu huumoria riittävän! Tsemppiä sulle!

      Poista
  13. Huutonaurua tolle lentävälle kumilenkille asiakaspalaverissa! :D (Sori)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä mittään, pitää vaan toivoa ettei pääse sattumaan. x)

      Poista
  14. Jepjep. Täällä kans yks, ketä on kokenu hammasrauta helvetin. 10-vuotta mullakin sitä kesti. Ja lopputuloksena 10-vuoden hoitovirhe, jonka takia mulla on neljä implanttia ylhäällä edessä ja kaikki viisauden hampaat poissa :)

    Ny on kaunis hymy!

    Tsemppiä! :) Ja tolla sun huumorintajulla pääsee kyl pitkälle! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos tuossa jotain positiivista on niin esteettinen lopputulos :D Aika sitä odotellessa lienee ollut hyvin pitkä.

      Poista
  15. Kaikki myötätunto täältä. Helppaako yhtään, jos kerron, että lätkähti kuukauden lisä sairaslomaa? Ajoin autoa eka kerran, vaihteet hoitu vasemmalla (en aja enää vähään aikaan), tiskipöytää ei saa pyyhittyä, imurointi on mahdotonta. Hmm , niin ja nukkuminen oikealla lempikyljellä ei onnistu. Ei taida paljoa lohduttaa... Kuinka monta kertaa olet kuullut, "kyllä se siitä", "pahempaakin voisi olla", "ajattele sitten, kun on kivaa kun on ohi" - Eivät taida auttaa silloin kun on Excelit huippulukemissaan. Siis voimia ja jaksamista, aidosti lämmöllä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulla on varmasti paljon tukalammat oltavat. Mutta näin ihminen toimii - oma napa ja omat murheet lähinnä :) Kävin eilen syömässä oikeassa ravintolassa! Nieleskelin annoksen avokadopastaa. Oli ihanaa. Ja vain yksi chilinpala oli etuhampaissa sen jäljiltä ;)

      Poista
  16. Ai jai, mulla oli raudat 6 vuotta ikävälillä 10-16. Koko helahoito. Alko niskavedolla, lisättiin telaketjut ylös ja vähän myöhemmin myös alas ja sit vielä kuminauhat. Se oli hienoa...

    VastaaPoista
  17. Kannattaapi sitten varoa saamasta tällejä naamaansa..ne on melko terävät (tai olivat ainakin aikoinaan) ne nastat joihin kumilenksut viritellään. Sitä huulen ja posken sisäpintaa ei ole niin kovin mukavaa kiskoa niistä irti. Hyvin uppoaa.
    Muistan myös kuinka kaverini pikkuveli pillahti aina lohduttomaan itkuun kun unohdin puhua suu melkein kiinni. Olinpahan edes kerran elämässäni niin pelottava että sain miespuolisen itkemään (vaikka nyt vähän pienemmän tosin).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuli tuosta lasten itkusta mieleen, että meinasin viime viikolla hymyillä yhdelle pikkusankarille, joka heitti Prisman kassajonossa kunnon tantrumit. Veikkaan että olis unohtunut ne karkit aika nopeasti kun olisi minun turpavärkkiä vilkaissut.

      Poista