sunnuntai 25. elokuuta 2013

Suomen suurin sovinisti-TV

Ei, en minä tahdo muskeliveneitä,
en arvomattoja itäisen maan
kunhan ruutukasvoja, rakkaita heitä
pesukoneen kokoisina katsoa saan.
Sillä miehen tekee Suomen suurin tv!

Meillä oli opiskeluaikaan kaikennäköisiä telkkareita. Kun muutettiin yhteen, oli käytössä kärpäsen paskan kokoinen telkkari, jonka värimaailma vaihteli violetista vihreään. TV-tasona toimi punainen muovisanko. Että se niistä sisustusunelmista. Suunnilleen tämmönen laitos oli kyseessä:



Seuraavaksi upgreidattiin sukulaiselta saatuun suurempaan televisiovastaanottimeen, joka piti muistaa laittaa "lämpiämään" puoli tuntia ennen haluttua katseluajankohtaa, koska aina aluksi näkyi vaan tasaista vaaleansinistä.

Kun päästiin opiskelujen jälkeen kunnon töihin ja edes auttavasti rahan makuun, oli aika investoida katselukokemukseen. Mentiin paikalliseen kodinkoneliikkeeseen asioimaan niinsanotusti ostohousut jalassa. Pällisteltiin siinä tarjontaa ja yksi about viisikymppinen myyjä tuli sitten meitä jututtamaan. Tai siis avomiestäni. Ne keskustelivat eri malleista ja myyjä ei edes vilkaissut minuun päin kertaakaan esittelyn aikana. Jossain vaiheessa kysyin jotain ilmeisen typerää, koska se vaan hymähti ja katsoi merkitsevästi avomiestäni.

Se oli sitä aikaa kun litteät telkkarit olivat vielä hinnankiroissa. Sellaiseen ei lähdetty investoimaan, ei ois perse kestänyt. Eikä olis kyllä ollut oikein kristillistä touhua muutenkaan. Isälläkin oli kuitenkin vielä silloin käytössä jo varmaan 20 vuotta palvellut ”mahonkitelkkari”. Se vaihdettiin aikanaan uuteen siinä vaiheessa, kun tekstityksestä ei näkynyt kaksi ensimmäistä kirjainta. Eli noin 30 käyttövuoden kohdalla.

Lopulta siinä ostopäätös syntyi ja mentiin kassalle. Myyjä ilmoitti summan ja minä annoin korttini. Seisottiin avomiehen kanssa muutaman metrin päässä toisistamme palvelutiskin ääressä. Myyjä höyläsi kortin ja laittoi kuitin allekirjoitettavaksi avomiehelleni. Minusta nähden on kyllä ruukattu antaa kuitti sille, joka ostoksen maksaa. Kyllä syletti. Jos olisin silloin ollut se ihminen mikä tänään (lue: ämmä), olisin tuumannut että nyt kuule jorkki perutaan maksutapahtuma ja saat pitää tunkkis.

Yritettiin nojatuolin kokoista telkkaria kahdestaan saada hieman nojatuolia suuremmasta henkilöautosta kerrostalohuoneistoon. Eihän siitä mitään tullut. Talkkari onneksi sattui pihaan ja auttoi hommassa.


 
Se painaa tonneja,
ei mahdu sisään ovesta,
se täytyy tuoda rekalla!
Saa kansa kadehtia,
kun lautasantenninsa jättää kylän varjoonsa...



Uusi televisiovastaanottimemme oli niin iso, että piti vetää kirsikanvärinen Sotka-alttari 20 cm päähän seinästä. Tämmöseen sötökseen oli aiemmin jo investoitu:


 

Classy.


Otteet YUP:n kappaleesta Suomen suurin TV

36 kommenttia:

  1. Tuo kodinkonemyyjien sovinismi on tuttu aihe täälläkin. Meillä kun sattuu rouva olemaan paljon minua kiinnostuneempi kodintekniikasta, niin ostotapahtumista tulee monasti jänniä. Rouva esittää kiperiä kysymyksiä, minä enempi taka-alalla. Silti vastaukset esitetään minulle.
    Kun tuosta vetäytyy vielä sen verran kauemmas, ettei kovaäänisinkään expert-jorkka kehtaa huudella sinne asti, tulee kiperä tilanne, joutuuko tässä ihan oikeesti alentumaan keskusteluun naisen kanssa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oispa kiva olla kärpäsenä katossa :) Erikoista kyllä, toinen kysyy ja toiselle vastataan...

      Poista
  2. Telkkarit, tietokoneet, kännykät esitellään meillä miehelle. Arvatkaapa, kun ollaan ostamassa imuria, tiskikonetta tms...? No mullehan ne hienoudet esitellään! Sovinismi siis kukkii tässäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Perussettiä.

      Kun oikein hyvää palvelua joskus saa, siitä muistaa jopa kiittää. Että ehkä törppöjäkin tarvitaan :)

      Poista
  3. Minä olin ostamassa jotain apparaattia itselleni ja mies oli mukana, ei vielä asuttu yhdessä. Kun kodinkonemyyjä alkoi esittelemään apparaatteja miehelle, hän sanoi myyjälle: "sun pitäisi varmaan esitellä tätä laitetta sille, joka sen ostaa". Hieno mies!

    VastaaPoista
  4. meillä on telkkarina 51 tuumanen plasma ja tykätään kyllä todella paljon. ei sitä osaa enää pienemmästä katsoakkaan. tietokoneen näyttökin on meillä 28 tuumanen XD tirkistelyluukku siis :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa! Meneekö niskat kipeeks kun katsotte tennistä?

      Poista
  5. Minä ostan aina pieniä telkkareita. Nykyinen 22-tuumainen oli liikkeen pienin ja näytti "itseään pienemmältä" siellä liikkeessä isojen rinnalla. Myyjä ei vaivautunut kertomaan mitään; tuskin vastasi kysymyksiin. No joo, oli perjantai alkuilta ja ehkä pitkä viikko takana, mutta silti. En jaksanut enää lähteä muihin kauppoihin huonon myyjän takia juoksemaan, koska apparaatit ei nyt niin hirveästi kiinnosta. Oikea koko ja värin pitää sopia sisustukseen (vaalea), siinä vaatimukset. Hyvin on toiminut ja asennuksenkin osasin ihme kyllä tehdä itse. Telkkari toimii myös tietokoneen ruutuna ja kuvan terävyys on parempi kuin monessa tietokoneessa (esim. työpaikalla). Tyytyväinen olen.

    - Gillette

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuommoisen vois muuten tuoda melkein polkupyörän tarakalla kotiin, ihana :)

      Poista
    2. Omin käsin kantaen toin töllön kotiin metrolla. Hyvin olisi hoitunut myös fillarilla, jos sellaisen omistaisin (varastettiin jo vuosia sitten eikä uusi ole hankinnassa...tai no...ne sähköpyörät kyllä vähän kiinnostaa...).

      -G.

      Poista
  6. Nostalgiaa. Meillä myös ihan vasikään hankittiin litteä TV citymökille,kun vanha vei niin paljon syvyyttää huoneesta, että ei enää mahtunut kunnolla pöytä olemaan paikallaan saatikka ohi kulkemaan. Myyjät on joskus aika omituisia. Olin eilen hankkimassa mustaa pitkää mekkoa. Tulee juhla, jossa se on pakko olla. Kun eka kappale meniaika pahasti ruttuun selästä, myyjä kehtasi sanoa, että "voi kun sopii hyvin, juhlamekko voi koskaan oikein kunnolla sopia". Sanoin, että voitko auttaa vetoketjun auki niin näytän, miten sopii - ja pyysin tuomaan yhtä kokoa suuremman. Solahti päälle kuin olisi minulle tehty. Kysyin, että onko nyt sopiva? Ei vastannut. Kotikohtori punoitti vieressä. Maksoi sentään, koska mekko oli todella sopiva. Soitin osastonvastaavalle ja ehdotin myyntikoulutusta. Sen verran sapetti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä minusta myyjä saa ja hänen pitääkin kertoa jos esim. koko on väärä. Tai jos asiakas kysyy mielipidettä mallin tai värin sopivuudesta, silloin pitää sanoa mitä mieltä on.

      Varmaan on niitäkin, jotka pahoittaa mielensä, mutta luulisin että valtaosa olisi ihan mielissään jos myyjä kiikuttaa toisen vaihtoehdon vertailtavaksi.

      Poista
  7. Joo, tuttu tunne. Oltiin katsomassa telkkaria, niin vaimon sivuttivat kokonaan. Ja me liike. Seuraavaksi täytyy kyllä mainita, että kannattaisi huomioida se hallituksen puheenjohtaja...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole asioinut ko. myymälässä sen jälkeen. Vielä näin 10 vuoden takaa muistan tapauksen, sen verran otti aivoon. Hyvä että te äänestitte jaloillanne.

      Poista
    2. Mulla on sama homma noiden huonosti käyttäytyvien myyjien suhteen: liikeen boikotti voi olla ikuinen. Tällä hetkellä S-Market (kaikki Suomen ja maailman S-Marketit) ovat totaalisessa boikotissa, koska aivan asiallisesti viallista jogurttia (hinta 70 senttiä) palauttaessani olivat sekä myyjä että kauppias niin nuivia, että asiakkuuteni päättyi siihen. Kohta vuosi kestänyt totaaliboikottia, joten aika paljon on rahaa virrannut muihin kauppoihin 70 sentin tähden. Terveisiä vain äääs-kauppiaille, että vähän kannattaisi ajatella p-tärkeyttään pidemmälle.

      - Gillette

      Poista
  8. Minulla taas edellisestä televisiokaupasta positiiviset kokemukset, vaikka nainen olenkin. Sain puolisen tuntia neuvoja ja ostopäätöksen jälkeen vielä toinen myyjä tuli sanomaan, että kannattaa ottaa siitä heidän mallitelkun asetuksista yms. kännyllä kuva niin helpottaa kotona säätöjä kummasti :D Tuli kyllä ostettua semmonen älytelkku, jonka älyominaisuuksia en oo vielä tarvinnut.. Liekö siinä se pointti, että saivat myytyä mulle kalliimman telkun kuin piti ostaa..

    VastaaPoista
  9. Minun veljelläni ja hänen vaimollaan oli joskus 70-luvulla joku Schaup Lorenz -merkkinen tv, joka suostui toimimaan vasta, kun oli tehty puolen tunnin sessio auki-kiinni-auki -napsauttelua. Niin se muuttuu maailma ja televisiot myös.
    Hauska blogi sinulla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin kasvaa ehjiä ihmisiä, kun ei kaikki kerralla toimi.

      Poista
  10. Kolme vuotta sitten ostin samasta liikkeestä kerralla viihde-elektroniikkaa ja kodinkoneita. Sain hyvää ja asiantuntevaa, tuputtamatonta palvelua. Olin liikenteessä yksin. Myyjä oli nainen. Pari vuotta sitten uusi kierros keittiön kodinkoneiden tiimoilta. Mieleen jäi etenkehtainen, pahalle haiseva miesmyyjä sekä toisesta liikkeestä pätevä ja väitteensä hyvin perusteleva miesmyyjä. Aviomies tilasi koneet oman firmansa tavaratoimittajalta. Miesmyyjien hyvksikäyttäjäkö :D

    VastaaPoista
  11. Heh... Päivän parhaat naurut! Osaat kyllä kirjoittaa niin hauskasti, tilanteet ihan näkee silmissään! Kiitos päivän piristyksestä!

    VastaaPoista
  12. Heh, tulee aivan lapsuus mieleen näistä televisio-tarinoista :)
    Meiltä löytyi sellainen kapistus, joka seisoi olohuoneessa kunniapaikalla, korkean pöydän päällä. Pöydän alla oli sen ajan keittiötekniikan ihme, raclette-grilli, jolla lämmitettiin itse televisiota. Mölytoosa kun juuri päälle laitettuna, eli "kylmiltään", ei näyttänyt kuin muutaman sentin levyisen osan ruudusta :)
    Siinä sitten tihrustettiin ja jännitettiin, että ehtiikö kuva lämmetä ennenkuin odottamamme ohjelma alkoi :)
    Mutta ettei homma vain olisi ollut liian yksinkertaista, grillin kanssa piti olla varovainen.. Koska jos telkkari lämpeni liikaa, kuva alkoi räppiä.. Oi niitä aikoja.
    Melkein liian helppoa tuo töllön katsominen nykyään, ei minkäänlaista haastetta. Kyllä ennen oli paremmin asiat :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mainio tarina. Ja mikä parasta, racletellekin löytyi käyttökohde!

      Samaa mieltä, että ennen oli kaikki paremmin.

      Poista
    2. Oliskohan leipäkone toiminut lämmittäjänä myös? Senhän ois voinut ajastaa paistamaan oikeaan aikaan...

      Poista
  13. Hoho, aivan samanlainen Sotka-alttari löytyy täältäkin päin. Vähän on tosin nykyään tyhjän panttina mitä telkkariin tulee. Silloin kun rupesi littutelkkarit olemaan inhimillisissä summissa, niin pitihän semmoinen ostaa vanhan 22 tuumaisen tilalle. En kyllä sitten tajunnut katsoa mahtuuko se rohjake siihen tilalle. Ei mahtunut. Siinä sitten "hätävaraksi" joku lipasto alle, jonka päällä vieläkin nököttää. Alkuperäinen paikka kerää pölyä ja turhia tavaroita, viimeksi kun katsoin niin löytyi mm. pyörän pumppu, tuo talon jokapäiväinen käyttötavara (not) :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikään ei ole yhtä pysyvää kuin väliaikaisratkaisu. Nimimerkillä väliaikaisasutuksessa Oravikoskella kohta 6 vuotta.

      Poista
  14. Heh, meillä on edelleen töllönä 42 tuumainen putkitoosa vuodelta ysikäänt jotain;D Painaa varmaan liki sata kiloa, onneks sitä ei ole tarvinnut roudata korjaamolle kuten edellistä toosaa, joka kävi korjuussa kaksi kertaa kuussa pahimmillaan...

    Littutoosaa ei osteta ennen kuin filipsistä kuva lähtee lopullisesti;) Kestävä kehitys nääs, tämä ryökäle toimii varmaan vielä kymmenen vuotta vaikka joutais tekniikkansa puolesta telkkujen hautausmaalle;) Onneks ei ole teini-ikäisiä lapsia, ettei niiden tarvi hävetä porukoiden telkkua. Eihän ne kehtais tuoda kavereitakaan kotiin kun ollaan näin köhiä, ettei ole varaa kunnolliseen telkkuun eikä kaikkiin kirjaimiinkaan;D

    Kiitos muuten blogistasi. Se pelastaa aika monta ikävää työpäivää:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei syytä häpeään, just oikea meininki on! Kun vekotin toimii, ei ole mitään syytä sitä vaihtaa. Vähän sama juttu meillä Hiacen kanssa. Ukko painostaa, minä en taivu.

      Poista
  15. Ilahduin,että joku muukin tuntee termin "ostohousut" :) ne on meilläkin puettu muutamaan otteeseen. "Pankkihousut" ja "autokauppahousut" on sitten vielä erikseen, ne on vähänniiku ostohousujen vastakohtia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä kuulla, että "slangia" ymmärtäviä löytyy :) Pisteet pankki- ja autokauppahousuista!

      Poista
  16. Muistan lämmöllä aikaa ennen kaukosäätimiä. Perheen pienimpänä jouduin aina toimimaan kanavan vaihtajana. Onneks ei ollut niin monta kanavaa kuin nykyään :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin kasvaa täyspäisiä ihmisiä. Nyt on 30 kanavaa ja mikään ei riitä. Aina rumpataan.

      Musiikkimaailmassa on Spotifyt ynnä muut. Voi kuunnella just haluaamansa musiikkia ihan milloin vain. Aiemmin piti C-kasetille äänittää ja olla passissa radion ääressä. "Älä puhu päälle" -huudot kiirivät kammarissa, kun juontajat pälättivät biisin päälle. Mun mankasta katkes lopulta play-nappi nauhoitushommien tuloksena.

      Poista
  17. Meillä on käytössä vanhoja telkkareita. Välillä paikallisella nettikirpparilla on ollut lahjoitettavana vanha telkkari ja me on haettu se tänne iloa jakamaan.

    Saatiin kesällä mun äidiltä sen vanha littana telkkari, kun se sai uuden lahjaksi. Olikohan käytössä viikon, kun todettiin, että kuvanlaatu ja koko ei pääse samalle tasolle, kuin meidän isoissa rohjoissa. Sosialisoitiin se opiskelijapojallemme, jolla on tosi pieni huone.

    Ennen näitä kirppistöllöjä meillä oli ammattikoululta poistoon laitettuja telkkareita, kun miehen silloiselle työpaikalle tuli uudet. Oli kyllä tosi vanhat... Mutta kuva näkyy ja ääni kuuluu, mitä sitä töllöltä muuta kaipaa.

    Exän veljeltä saatiin muinoin telkkari, jossa ei ollut kaukosäädintä. Poika sanoi itse käyttäneensä ongenvapaa kaukosäätimenä. Niukkuudessa piilee avain innovatiivisyyteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just oikea meininki! Vanhat puhelimetkin kesti mitä vaan ja nyt kun luuritkin on työnnetty täyteen sitä "aateekoota ja intternettiä", vikaantuvat vähän väliä.

      Pisteet ongenvaparatkaisusta.

      Poista
  18. Pakko takertua tuohon c-kasetille äänittämiseen. Me kakarana harrastettiin juurikin tuota hyvän musiikin kyttäämistä sormi rec-nappulalla ja voin kertoa ettei siitä nyt niin kauaa ole! Tehtiin myös omia radio ohjelmia :D Kylläpäs oltiinki kekseliäitä ipanoita. Toista se on nykyään, mahtavatko teinitkään tietää mikä c-kasetti on?!

    VastaaPoista