maanantai 14. lokakuuta 2013

Lihaa, lihaa!

On kuulemma trendikästä viettää lihatonta lokakuuta. Ei meillä. Appiukon hirviporukassa on jahti lähtenyt ennätyksellisen hyvin käyntiin - kahtena päivänä muutaman tunnin sisään pyörähti yhteensä kuusi hirveä nurin. Appiukko oli tänään paloittelemassa syksyn ensisaalista ja koska lihaa tuli talouteen viidenneshirven verran, piti paikalle hälyttää apuvoimia.



Sisäelimiä ei Hannibal-tyyliin päästy käpistelemään, harmi. Minun isäni aina päivittelee että "on se vuan ihme ku ee poojjille kelepoo sisäelimet, hyvvee ruokoo viskelöövät vuan mänemään ja suap olla aena niitä onkimassa talteen, perkele". Mikäpä muu lämmittää yhtä mukavasti pimenevinä talvi-iltoina kuin kunnon haggispata.
 
Kuvassa olevasta paistista appiukko oli erityisen ylpeä. Pirkka-olutta laitettiin mittakaavaksi, jotta tyhmempikin ymmärtää millaisesta kimpaleesta on kyse. "He, otahan tuosta kuva niin piäsöövät katteelliset ihmettelemään." Ja minähän otin.
 
 
Minulla oli varsin vastuullinen pakkaus- ja teippaustehtävä. Tämä on oikeastaan vaativin ja keskeisin vaihe koko hirvenmehtuuprosessissa. Jos tämän vaiheen mokaa, on isänpäivä pilalla ja mielet pahoitettu.
 
 
Vilkas mies pakotettiin myös talkoisiin. "Kun ite jaahaa, niin kuulkee tietää mittee pussissa on." -motto hieman alkoi epäilyttää.
 
 
Koirienkin malja oli ylitsevuotavainen.
 
 
Rehtori sai yhden luun ja tuhosi sen arviolta kolmessa minuutissa. Koska luut ja rötäleet syödään aina olohuoneen karvalankamatolla, levitin sankarin oman viltin maton päälle.
 
 
 Siinäpähän nukkuu sitten. Ripaskaa odotellessa.
 
 


34 kommenttia:

  1. Kyllä teidänperällä kelepaa, ihan pääsee kateuden synti iskemään. Meitin porukalla lupia peräti yksi kappale, että peijaishirvi saadaan ja pyytämisen ilo. Hirvistä on kyllä havaintoja, vaan ei oo ammuttu vielä, mitä sitä loppusyksyn sitte tekis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin eikös sitä viimeistä ja teidän tapauksessa samalla ensimmäistä oo tapana jahdata joulukuulle saakka :D

      Poista
  2. Siis onko ton koiran nimi Rehtori? Aivan tykki!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ei ihan Rekku kelvannut. On lunastanut kaikki odotukset päällepäsmärinä.

      Poista
  3. Millonkas niita peijaisia perinteisesti pidetaan?? Ei nimittain ihan oolonna oo hirvikeittoo suanu ja marraskuussa pittais Kuopion suuntaan kammeta ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos tätä kyytiä kaatuu niin ei ens vaan sitä seuraavana viikonloppuna :D Yheksän luppoo ja kuusi elukkoo jo nurin.

      Poista
    2. Pahus, liian aekasseen :D Pitanee hiihella muille nurkille norkoilemaan jos vaikka keitoille piasis ;)

      Poista
  4. Voi mikä saalis, ihan kateeksi käy. Kuin myös meidän barffaavien koirien, tuon "maljan" äärelle kun olisivat päässeet! Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pikkasen joutuu säännöstelemään luiden antamista, ettei ihan mahottomaksi mene touhu. Mukavaa viikkoa myös sinulle!

      Poista
  5. Voe pojat, siinä sitä on sitä maankuulua ilmasta hirvenlihhoo oikein saavi tolkulla! Siitä ne on katteellisia niin naapurin mummot ja papat, sekä blokin lukijat!

    Reilu kymmenen vuotta tuli itekkin käytyä hirvimetällä, kunnes alko homma tympimään. Nykyään seura muistuttaa enempi rakennus- & riitelyseuraa, kun on rakennus talkoita talkoiden perään. Metällä käydään lähinnä narisemassa kun ei porukat käy talkoissa, riidellään ukkojen koirista, ohiammutuista, haavakoista ja väärin perustein ammutuista naaraista, jotka valtio kuittaa omakseen. Lupamäärätkin on pudonneet sille tasolle, että 3kk jahdin jälkeen melkein puolet lihoista menee maanomistajille ja peijjaisiin. Kyllä on maanomistajat tyytyväisiä kun 10v harvennettiin kanta sille tasolle, ettei enää asu joka taimikossa hirvilaumaa..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei oo vissiin ihan harvinainen juttu, että hirvenmetsästyksestä ja siihen liittyvistä toimista on tullut suoranainen taiteenlaji. Kuulemani mukaan passipaikkojen arpominen ja lihojen jakaminenkin on välillä hirrrveen hirrrveen vaikeita juttuja.

      Poista
    2. Ainakin itelle on tullu se tuntuma nyt hetken tauon jälkeen, että meillä se hirvijahti oli sitä että isot ukot oli palanneet hiekkalaatikolle.

      Passipaikathan jaettiin perinteisesti niin, että samat vanhat jäärät sai aina parhaat passipaikat, koska eivät halunneet mennä "huonoille" paikoille. Lihojen jakaminen taas suoritettiin niin, että jos et oo paikalla jakamassa arkena keskellä päivää, niin 95% todennäköisyydellä saat kassillisen "luita" siitä jaosta.

      Poista
    3. THANK GOD meillä on ukkoutumisesta huolimatta niitä järkiukkoja mukana. Minäki, vaikka en pääse ku muutamana viikonloppuna mukaan, tapaan saaha aina pienen paistipalan ja niskaa, jos niitä hirviä on saatu kaajettua. Ja kaikki saa kans sitten vähän vähemmän suosittuja paloja, kuten vatsapeitettä (mikä on muuten ihan käyttökelposta evästä!). Passipaikat jaetaan summamutikassa ja minäki pääsin heti käveleen koiran kanssa, vaikka oltiin molemmat ihan kokemattomia. Uusia jäseniä otetaan juuri sen takia, että saatais tuo ukkoutuminen taittumaan. Muissa seuroissa tuntuu oleva tiukassa mukaan pääseminen, mutta meillä ei! I <3 my seura!

      Ainoa huono puoli on sama, mikä lienee jokaisessa seuratoiminnassa eli "kaikki pitää ite tehä ja jos et tee, niin ei tapahu". Eli pilkkikilpailuja ei ole kun isällä palo taulu yksin järjestämisessä ja pikkupeijaisista vingutaan että "miksi ei seura enää järjestä". No järjestä ite, saatana, seura olet sinä. Ja sinä ja sinä ja sinä! Itse asun 800 km:n päässä seurasta eli mun järjestäminen on vähän hiljasta...

      Poista
  6. Ei mee taas nallekarkit tasan...teiän perällä yheksän lupaa, meillä pyöriä nolla. Isommilla seuroilla just sen peijaishirven verran. Onneksi joulun perinteinen mettopaisti on saatu jo pakkaseen, niin saa riistalihanhimon tyydytettyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hirvilaumat kun aina käy vähän mäntytaimikossa pyörähtämässä, niin nallekarkkien määrä taitaa pyörähtää päälaelleen :D

      Poista
  7. Meillä miehen porukka sai hurjat 0 hirvilupaa tälle syksyä. Onneksi Matkukseen siirtynyt Lihakauppa tarjosi viime viikolla hevosen jauhelihaa 2,90 e/kg, jota kävin hakemassa 5 kg. Varmasti tuli n. 1000x halvemmaksi kuin sen mahdollisen yhden hirven lihat olisi tullut joulukuulle saakka jahdattuna (kuten viime talvena). Tulipa muuten höpelön hyviä (l)iiha-ha-hapullia! Miesten hirvikiima näin syksyisin on tullut nähtyä penskasta saakka ja aina sitä vaan jaksan ihmetellä.. Tosin ehkä ensi syksynä minäkin siellä passissa nyhjötän kun lupasin suorittaa metsästyskortin ensi keväänä, ettei sitten aikanaan mene isäni asekokoelma valtiolle.. Siellä kun on tussari, jolla ukki on sodassa tiputtanut maahan muutakin kuin metsoja ja oravia.. Nykyisin vain metsoja ja oravia.

    Ehkä ensi syksy valaisee mikä siinä hirvestyksessä on se juttu. Makkaran paisto nuotiolla? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viimeiseen kysymykseen saa vastauksen helposti kotikoneelta.. Ruotsalaiseen malliin, mutta sama p*ska eri paketissa... Tai siis kielellä. :D

      http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1288609779041.html?nomobile=4

      Poista
    2. Ainaan perheelliset miehet on paossa hirvimetällä vaimoa, lapsia ja kotitöitä.

      Poista
  8. Ihanaa kerrankin voin, näin kasvissyöjänä, sanoa sydämestäni etten ole kateellinen noista sikkareista. Suunnittelen mökille hirvien syksyistä turvapaikkaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Istuta sinne mäntyjä. Saat hirviä tontillesi erityisesti etsimättäkin :D

      Poista
  9. No lihapuuhissa täälläkin ;) Hiukan isommat padat teillä tekeillä!

    VastaaPoista
  10. Kasvissyönti on niin yliarvostettua...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 30 vuotta lihatta ja toimii.(läskiä kertyy silti)

      Poista
  11. Minun puolestani saisi hirvet jahdata Suomesta vaikka sukupuuttoon asti, niin eivät tunge teille autojen eteen. Hyvä evästä kyllä ovat.

    VastaaPoista
  12. Jes. Rehtori oli oksentanut sänkyyn. Varuilta kaksi kertaa. Petari pyykkikoneessa ja matka eiku jatkuu...

    VastaaPoista
  13. Ne on aina kivoja ylläreitä nuo koirain sänky-ykät. Varsinki ne oksennetut karvapallot, jotka on kuivahtaneet lakanoihin.

    VastaaPoista
  14. Onko Rehtori rotua pinseri?

    VastaaPoista
  15. Rehtori on komea, suorastaan koiramaailman Adonis. Ilmiselvästi pääässyt juuri sopivaan ymmärtäväiseen kotiin. Pihakoirani (tanskalais-ruotsalainen sic!) on kateellinen tuosta liha-luu -määrästä, meillä kun syödään vain pussitettuja ydinluita (Hubert)

    VastaaPoista
  16. Kyllä kelpais! Sen jälkeen kun äitin isä kuoli ei ole meillä ollut pahemmin enää moisia herkkuja saatavilla. Harmi.

    VastaaPoista