sunnuntai 10. elokuuta 2014

Valkovenäläisfilosofiaa

Kävimme Varkaudessa Sampea ja Samppanjaa -kaupunkifestivaalitapahtumassa. Esiintyjinä perjantaina olivat Stig ja Kolmas nainen. Stigillä on muutama ilahduttava kappale kuten Niks ja naks. Hänessä on viehättävä yhdistelmä supernörttiä ja peräkammarinpoikaa ja nämä kun ynnätään yhteen saadaan jotain niin omituista että se on suorastaan ultracoolia. Stig on kuin vaatekappale, josta ei ole varma onko se ihan vitun hirveä vai aivan ihana.


Kuva täältä.

Muutaman huippubiisin aikana hän riehaantui tekemään tanssiliikkeitä eli nostamaan molemmat etusormet pystyyn ja tekemään tiptap-tyyppistä muuvia. Hidastettuna. Ehdottomasti anastan nämä peliliikkeet ja käytän seuraavissa pikkujouluissa kaadettuani ensimmäisen juoman rinnuksilleni.

Yleisötapahtumissa ärsyttää aina eniten yksi asia. Yleisö. Sen yleisön takia ei saa virvokkeita juuri sillä siunaaman sekunnilla kun tarvitsee ja tämä sama porukka viskoo kertakäyttömukeja ja muovipulloja tantereelle ja kusee bajamajan istuinrenkaalle. Sitten ne juovat niin paljon että luulevat Miesten wc -kyltissä lukevan Perhe-wc. Ja sanovat sen ääneen.

Paljon peräänkuulutettua out-of-the-box -ajattelua olisi siinä, jos joku pitäisi yleisöttömän yleisötapahtuman. Ruotsalaiset ovatkin aina innovatiivisia, Tukholmaanhan on äskettäin perustettu alkoholiton yökerho, jossa pitää puhaltaa nollat että pääsee sisälle. Tarkoituksena on todistaa, että ilman alkoholiakin voi olla hauskaa. Näkisin että kohta aletaan Suomesta tehdä sinne Tuurin kyläkauppa -tyyppisiä seuramatkoja.

Mutta joo.

Festivaalien päätyttyä noin kello puoliltaöin päätimme vielä siirtyä Varkauden yökerhoelämää katsastamaan. Vastikään uudistetussa ravintola-yökerho-terassi-pubissa mainostettiin pallomeribileitä. Nuorille se toimii vastustamattomana juhlaformaattina, vähän vanhemmilta se ottaa luulot pois ja tuo uutta ymmärrystä omasta iästä. Tässä on muutenkin tullut viime aikoina kaikenlaisia muistutuksia milloin mistäkin. Siinä missä pallomeribaarissa saa gasellijalkaisilta hotpantseihin pukeutuneilta nuorilta ihmetteleviä katseita niin Mikkelin Butiken på landet -designvaatemyymälässä saa alakerran myyjältä välittömästi sisään astuttuaan ystävällisen opastuksen, että poistotuotteet löytyvät sitten yläkerrasta. Ja vielä viesti tulee vahvennettua kun lopulta kampeaa itsensä sinne yläkertaan ja siellä toinen myyjä oitis tarkentaa, että poistotuotteet löytyvät takaseinän rekistä.

Mutta joo. Sellaista on elämä. Silti näin on ihan hyvä.

Muutaman valkovenäläisen jälkeen herkkyys tunnistaa merkityksellisiä ja puhuttelevia tilanteita kasvaa. Muut riekkuvat pallomeressä ja yksi jää pöytään vahtimaan naisten ja ehkä miestenkin käsilaukkuja sekä rohkaisujuomia. Jonkun täytyy kantaa vastuu. Joku jää aina sivustakatsojaksi.




Oletko sinä oman elämäsi käsilaukkuvahti? Oletko sinä kohdellut jotain toista oman elämäsi käsilaukkuvahtina?

Niin.

9 kommenttia:

  1. Mun käsilaukkumuistot liittyy voimakkaasti siihen aikaan kun laukut laitettiin lattialle ja tytöt ringissä tanssi niitten ympärillä :D Ja ne ihanat pikkureput... Coolia!
    Sittemmin tajusin ostaa olanylibilehileväskyn.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu kyllä oli ihan normimeininki ryvetellä käsilaukkuja pitkin lattioita. Silloin tietysti veska saattoi sen 29,90 jopa maksaa. Nykyäänhän pitää vissiin olla Guessit ja pelit. Pikkureppuaikaa minä en päässyt kokemaan. Kuulostaa näppärältä taskuvarasnäkökulmasta.

      Poista
  2. Entäpä jos se käsilaukkuvahti ei mistään hinnasta olekaan halunnut pallojen sekaan sotkemaan? Itse pidän ulkopuolelta tarkkailua mukavampana, kuin päätöntä heittäytymistä johonkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todennäköisesti tuossa onkin porukan järkevin kaveri, jollain mittapuulla. Mutta oishan joku voinut jäädä pitämään hänelle seuraa.

      Mutta joo. Valkovenäläisfilosofia ei kestä todennäköisesti kovinkaan paljoa kriittistä tarkastelua :)

      Poista
  3. Mulla on iän mukanaan tuoma ratkaisu näihin kaikkiin sun ongelmiin. Keksisit sen ehkä jossain vaiheessa itsekin, mutta teen palveluksen ja paljastan sen tässä: Aina on parempi pysyä kotona. Voi pitää juuri sellaiset festarit kuin haluaa, ei sada eikä paista liian kovaa. Juomia saa silloin kun haluaa, aina kylmänä (jos on ymmärtänyt valmistautua edellisenä päivänä). Väkeä on juuri sopivasti, vessoja riittävästi ja ne ovat oman standardin mukaisesti siistejä. Aina tulee vain hyvää musaa sopivalla voimakkuudella. Sama pätee yökerhoihin. Säästyy rahaa eikä tarvitse altistua ylimääräisille ihmiskontakteille.

    :)

    VastaaPoista
  4. Onneksi on jo mummo - ei tarvitse enää kapakoissa luuhata.

    VastaaPoista
  5. Sain näkövammoja kaupunkifestivaali DBTL:ssä. Kesken Paula Koivunimen keikan, joku keijukaisen kevyesti jammaileva tytsy halusi kiivetä miekkosen olkapäille. Joo ei mitään, mutta hame ei siinä touhussa ole kovin käytännöllinen ainakaan mun osalta, joka sai todistaa pinkkejä stringejä ja paljaita pakaroita lähietäisyydeltä. Ja kyllä oli pakko katsoa, koska äijän yksikin askel haparoiden taaksepäin olisi läsäyttänyt nuo pallerot naamalle. Lisäksi tytteli niin mielensäpahoitti, kun tuli jalkapohjaan haava. Ne kengät oli siis pakko saada pois. Teki mieli antaa pari ilmaista vinkkiä: Jos aiot olla naamat - pue shortsit tai housut ja pidä jumalauta ne kengät jalassa :D.

    VastaaPoista
  6. Oliko tuo alkoholiton yökerho tosijuttu? Jos, niin teen ihan sitä varten retken Tukholmaan!

    VastaaPoista
  7. Osu ja uppos! Oon ollu kahden vaiheella, että kehtaanko sanoo ääneen että tykkään Stigistä vai en.. tuo sun kuvailu oli just sitä mitä aattelen. :)
    Ja en niinkään käsilaukku vahtina, mut juomien vahti, kun muut menee tupakkakoppiin.. no toisaalta, oon aina sanonu, että jos juoman mulle jätät, niin juon siitä sen aikaa kun oot tupakalla.

    VastaaPoista