tiistai 9. syyskuuta 2014

Mikä on kun ei taidot riitä?

Nyt olisi vaateteollisuudelle muutama toivomus. Voisiko joku jossain alkaa valmistaa vaatteita jotka voi pestä. Ihan kotona. Pesukoneessa. Sitten jos ihan revitellään niin rytkyjen on hyvä olla valmistettu materiaalista, josta ei näy läpi.

Ovatko nämä toiveet mahdottomia, minä kysyn teiltä! Kyllä on sähköt, telefoonit, aatekoot, internetit ja pelit, mutta tähän hommaan ei osaamista löydy.



Varmaan ongelmat lähtevät siitä, että vaatteet suunnitellaan naisille joita on kourallinen. Semmoisille, joilla on virheetön vartalo ja joilla on vaatteita niin paljon ettei mitään tarvitse ja etenkään kehtaa käyttää kuin kerran (kuka nyt samaa mekkoa käyttäisi toistamiseen, oo-äm-gee ja silleen). Kyllähän sitä varmasti paljonkin mietitään miltä rytky näyttää editorial-kuvissa ja catwalkilla (kyllä, olen kerännyt merkittävän osan yleissivistyksestäni Muodin huipulle -ohjelmasta).




Tältähän perus-Marketat sitten näyttävät asioidessaan prismoissaan ja sittareissaan.



Vieläkin muistan kauhulla 18-vuotiaana tehtyä havaintoa, että leopardikuvioiset kalsarit paistoivat valkoisten housujeni läpi. Eikä kukaan sanonut mitään. No. Ensimmäisen pitokerran jälkeen housut olikin sotkettu moottoriöljyyn tms. Ei ole valkoinen rahvaan väri muutenkaan. Varmaan on johonkin mooseksen tauluunkin (vai-kenen-se-oli) kaiverrettu, että nokkoskankaaseen on sinun pukeutuman. Ja nöyränä pysymän.

Olen jo päälle 30 vuoden ikään mennessä oppinut, että mitään vaatetta ei ole syytä sovittaa ennen kuin on tarkistanut pesuohjeet. Ei ole kuulkaa mukavaa löytää upea vaatekappale, tehdä ostopäätös vain huomatakseen, että vaatetta voisi pitää vain ja ainoastaan henkilö joka ei hikoile eikä ryvetä itseään missään tilanteessa. Vaatteen voi vain tuulettaa, on yleisin neuvo. Jumankekka. Kas kun en itse tajunnut. Veikkaan että ihan hetken saa tuuletella ennen kuin paidasta on hävinneet mm. näytteet päivän lounaasta.


Piru kun olisi neroja, jotka olisivat vähän kiinnostuneempia muodista.


Tai no. Ei minuakaan muoti kiinnosta. Mutta olisi sekin jo alku, että löytäisi jonkun toimivan ja hyvännäköisen lyyssin piälleen.


19 kommenttia:

  1. Pari pointsia vaatteiden pesuohjeista. Ne on ihan perseestä. Muistan kotitalousopeni sanoneen, että valtaosa (olisko 70-80%) on virheellisiä. Ei auta rahvaan muuta kun opetella, että puuvillan saa pestä jopa 90 asteessa jne. Itsellänikin on sellaisista materiaaleista tehdyt pöksyt, että taatusti saa pestä koneessa eikä VAIN kuivapesuna, mitä lappu sanoo. Pokkana olen tunkenut ne koneeseen ilman mitään vaurioita. Eli ei muuta kun kotitalouden oppikirja kouraan ja opiskelemaan materiaalien pesuohjeita.
    Varmaan penteleet vaan haluaa paeta vastuuta laittamalla ohjeet varmuuden vuoksi niin miedoiksi, ettei kuteet edes puhdistu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuohan siinä varmasti on taustalla kun pesuohjeena on höyhenellä kutittelu ja bluesin laulaminen.

      Ei minulla hermo kestä kovinkaan monen vaatekappaleen kanssa lähteä hippasille että kumpiko on oikeassa, lappu vai meikäläinen. Nimimerkillä vieläkin kirvelee ihan kun markka-aikaan köyhänä opiskelijana menin ostamaan lahjarahoilla 300 markan (300 markan!!) neuletakin ja kun otin sen koneesta pois, minulla oli bolero.

      Poista
  2. Just palautin yhdet 50e housut kun ekalla käytöllä meni pilalle :D Olis varmaan pitäny vaan istua paikallaan ilta niin ne olis kestäny. Eikä varmana ollut eka palautus, koska ei kysellyt mitään vaan alkoi heti lappuja täyttämään ja raha kouraan. Samat pöksyt onkin nyt 20e sitten että niin :D

    VastaaPoista
  3. En loyda minakaan mitan normaalia vaatetusta nykyaan taalta Israelistakaan. Maailmanlaajuinen ongelma. Ja mittanikin on ihan normaali sama 38 kuten aina ennenkin. Vaatteet vaan ovat menneet ihan kummallisiksi. Taytyy saastaa noita vanhoja mahdollisimman pitkaan.

    VastaaPoista
  4. Kyllä olen onneksi kantapään avulla oppinut, että höyhenellä kutiteltavat retongit on paras jättää ostamatta :) Meinasin muuten ompeluttaa uuden koltun juuri nokkoskankaasta, mutta tulikin ostettua noin 30 metriä pellavaa, kun halvalla sain. Olen myös todennut jotkut pesuohjeet ylivarovaisiksi, koska ainakin sohvanpäälliset työnnän koneeseen, vaikka vain kemiallista pesua suositellaan. Eivät ole muuttuneet miksikään, paitsi puhtaiksi.

    VastaaPoista
  5. Mä tungen vaan materiaalista ja pesuohjeista riippumatta kaikki rytkyt samaan pesuun. Ihan kuudessakympissä en uskalla pestä, mutta jos pesuohje sanoo 30, niin aivan varmana pesen 40 asteessa.. enkai mä nyt rupea odottelemaan, että joku muukin vaate saattais olla tarkotettu kylmempään pesuun. Valkoset nyt toki erikseen ja lakanat ja tommoset, mutta muuten ihan sama. Ja hyvin on vaatteet kestäneet, tosin mä ostankin suurimman osan lumpuista Tokmannin yms vastaavien ketjujen aleista :D

    VastaaPoista
  6. Erehdyin tässä viikko sitten mökkimatkalla ostamaan paikallisesta halpakaupasta puuvillapaidan. Hinta ei onneksi ollut päätä huimaava (7 €). Parin päivän mökkeilyn ja sieniretkien jälkeen pyöräytin paidan pesukoneessa 50 asteessa. Toiset (Iäkkäämmätkin) vaatteet selvisivät tästä kyydistä ehjinä, mutta tältä oli molemmat selkäsaumat rispautuneet niin rikki, että siinä ei ompelukoneet auta. Kannattaa ehkä sijoittaa paitaan jokunen euro enemmän.

    VastaaPoista
  7. Minä se ostin kanssa kerran paikallisesta halpakaupasta semmoisen kivan t-paidan, missä oli lepakkoprintti ja jotain tekstiäkin, jota en muista koska se oli lontooksi. Glitteriäkin oli. Oli minun mielestä kaikin puolin hauska paita pakko-ostoksikin (olin mökiltä tulossa ja kaupunkiin menossa ja kaikki vaatteet haisi vaolta) ja oikein olin ylpeä kun niin halvalla sain.

    Ensimmäinen kerta pesukoneessa, pesuohjeen mukaan lähes miinusasteissa ja juuri tuota höyhenellä kutittelun tyyppistä "kuivata vaakatasossa ja soita sille samalla Mozartia" nillitystä.

    V*ttu otin paidan koneesta niin oli lähteneet niin lepakot, glitterit kuin tekstitkin. Kylläpä alkoi kymppi kuulostaa ylihintaiselta vanuttuneesta mustasta t-paidasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D :D Kunpa oisit ottanu semmoset ennen-jälkeen -kuvat. Tuliko muuten glitteröityä samalla seuraava koneellinen pyykkiä?

      Poista
  8. Ja milleköhän kohderyhmälle on tarkoitettu ne lastenvaatteet, joiden pesuohjeissa kielletään vesipesu ja vaaditaan yksisarvisen kyyneleitä tilalle? Ilmeisesti on lapsia, jotka eivät syö, leiki tai käy ulkona. Tai vanhempia, jotka ostavat lapsilleen kertakäyttövaatteita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on kyllä jo ihan huippu. Lastenvaatteita joita ei saa pestä. Ei löydy sanoja.

      Poista
  9. Onko tuo belfie se sinun takamuksesi 18-vuotiaana?

    VastaaPoista
  10. On ihan pakko nyt sanoa, että jonkin verran olen kaiken maailman sisutus- ja lifestyle-blogeja lukenut. Joko minusta on tullut kyyninen tai maailma on muuttunut, mutta on ne sitten ahdistavan onnellisia ja siistejä. Kaikki jumppaa tai juoksee ja kokkaa ja matkustelee pitkille viikonloppulomille keski-eurooppaan ja ostaa samat ylihinnoitellut disain-huonekalut tai tuunaa roskalavan kolmijalkaisesta rottinkisohvasta upean daybedin ja juhlii hillitysti ystävien kanssa ja pukee lapsensa sävysävyyn ja sisustaa hillitysti mutta leikkimielisesti ja ottaa syyskauden vaatteet esille ja pakkaa kesäkausivaatteet kauniisti laatikoihin ja säilöö ja on väsynyt työpäivän jälkeen, mutta kotona ei koskaan ole pyykit keskellä olohuonetta viisi päivää putkeen ja kirjoittavat siitä kuinka ovat oppineet hallitsemaan arjen kaaosta ja aikatauluttamaan ja nauttimaan elämästä, parisuhteesta, äitiydestä, omasta ajasta, luonnosta, työstä, lenkkeilystä, ystävistä, kodista, harrastuksista, kiireestä hemmetti ihan kaikesta. Vähemmästäkin normaali ihminen ahdistuu ja kokee itsensä kakkosluokan kansalaiseksi. Tämä sinun blogisi on ainut blogi mitä voin nykyään lukea ilman, että mieltäni niin kovasti pahoittaisin. Kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maailma tarvitsee esikuvia ;)

      Ihana palaute, kerrassaan. Kiitos kun jaksat lukea.

      Poista
    2. Olen samaa mieltä anonyymin kanssa! Tätä blogia lukiessa ei tarvitse potea alemmuudentunnetta,päinvastoin, saa tuntea samanlaisia "onnistumisen" tunteita ja näkee että ihanaa kun muillakin menee hommat joskus päin p*rsettä. :D

      Poista
    3. Ihan pakko tähän nyt kirjoittaa että minä en myöskään lue mitään muita blogeja, tää on niin helposti lähestyttävä! Ja jaksaa aina ilostuttaa elämänmakuisilla aiheillaan :) Ei kai kukaan täyspäinen jaksa kovin montaa kertaa kiinnostua samasta valkoisesta olohuoneesta, eri kuvakulmista otetuista kuvista... Huh! En myöskään ole koskaan ennen kommentoinut mitään mihinkään... Hurjaa, mitähän tästä vielä seuraa...

      Poista
  11. Muodin huipulle on seurantalistalla täälläkin, samoin Mallimaailman huipulle. Niitä vaatteita ei voisi kukaan tavallisen kokoinen mummo pitää. Mitä käyttövaatteisiin tulee, olen samoilla linjoilla. Vaateteollisuus lisäksiu huiputtaa kokoasiassa. Jotkut uudet standardit muka. Entinen 38 on nykyisin 36 ja entinen 40-42 on nykyinen 38. Haloo! Ja miksi sitten pukukopissa kuitenkin peilistä näkyy makkaroita vyötärön seudulla, vaikka ennen kun oli itse vanhaa kokoa 36-38, ei niitä ollut. Ni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tulee kato parempi mieli ostajalle kun mahtuu pienempään kokoon, samalla kukkaronnyörit löystyy.

      Poista