maanantai 20. heinäkuuta 2015

Koirankoppi- ja lentoraportti

Koirankopin kunnostuksessa tärkeintä ovat asianmukaiset varusteet, kuten mm. näppärä pieni rälläkkä, traktori ja oma isä. Eipähän ois näistäkään talkoista tullut mittään ilman häntä.





Kyllä lähtee!



Tyrkkäs rautakauppareissua kun karvat hävis koneesta.



Vähemmän asiantunteva _kaapuntilaisen_ rautakaupan myyjä suositteli seinän maalinpoistoon näköjään metallin käsittelyyn soveltuvaa pyöröharjaa. Pitipä lähteä uudelleen kaapuntiin asioimaan mutta todellakin eri paikkaan.




Rälläköintivaihe ohi. Isän nikkaroimat pukit on jo tuotu odottamaan maalauspuuhien alkamista.






Vähän vaan hipaisi rälläkkä kinttua. Ei ees fleecekalsarit menneet rikki.





Mualuukeli tarkastetaan aateekoon sijaan puntarista. Waihettelevainen, joka kallistuu enemmän Kauniin ilman suuntaan tulkitaan ihan kohtalaiseksi siveltimenkäyttökeliksi. Ennustetarkkuus voitti Forecan tälläkin kertaa.





"Onko tää sininen vai harmaa" -pohdinnan paikka. Isä lohdutti että on se enemmän harmaa kuin sininen.



Korkeimpien osien maalaukseen telineeksi soveltui näppärästi peräkärri ja lankut.




Ikkunat olivat hieman ynnähtäneet. Mitä nyt karisi osia pois kun kädellä pyyhkäisi. Mutta ei hätää! Isä teki uudet kehikot. 









Tätä urakkaa tehtäessä ei vahingoitettu yhtään eläintä mutta yhdet tikkaat jäivät traktorin alle.



"Elä vielä laita niitä kiinni! Pitää rapsutella lasista maalit pois." "No tarviiko tuota?" "No tarvii."





"Tukipölli on ihan olematon. Kuatuu kohta koko tölli." "Ee kuavu. Se on ollunna siinä 50 vuotta." "No siltähän tuo näyttää."




"Valamis!"


Kylläpä Rehtorin kelpaa hoidosta kotiin päästyä käydä ureoimassa tuoreeseen maalipintaan.



Maalaamisen ohella ennättää myös viettää vapaata. Käytiin Vilkkaan miehen, sen emännän ja pojan kanssa kalassa. Aviomies menetti uistimensa ja Vilkas mies näppäränä miehenä kymmenen minuutin kuluttua nappasi hauen joka oli aviomiehen uistimen vienyt. On se oiva mies.




Jotkut ovat jo ennättäneet palata hienoilta lomareissuiltaan toisten vasta tehdessä lähtöä suuriin seikkailuihin. Laiha ystäväni kihlattunsa kanssa kävi Sisiliassa viihtymässä kahden viikon ajan. Sen kunniaksi he valmistivat meille antipastia ja pistaasipastaa. Tarjolla oli myös kohteesta tuotua viiniä. Kerrassaan mainiota. Katselimme myös 500 lomakuvaa, joista 90 prosentissa oli jomman kumman naama. Ensimmäisen kerran näin vedenalais-selfien. Ei mennyt hukkaan tuokaan illastusreissu.




Lähestyvän mp-reissun kunniaksi kävimme teräsperseilemässä ja ajoimme päiväseltään Jämijärvelle ja takaisin lentonäytöstapahtumaan aviomiehen serkun ja tämän perheen kanssa. Pihasta startattaessa kysyin ihan ärsytysmielessä että onko kaikilla nyt varppina lompakot, puhelimet ja takit mukana. Seurueen kahdesta miehestä kahdella ei ollut lompakkoa mukana.

Parin päivän päästä viisi vuotta täyttävä pikkujaska oli mitä ilahduttavinta matkaseuraa. Ei kitissyt, ei huutanut ja jaksoi olla tapahtumassa paremmin kuin seurueen naiset. Eikä myöskään kaatanut juomiaan päälleni. Ainoastaan kerran tuumasi että olisi halunnut lähteä reissuun ilman meitä. Ei voi syyttää, ajattelisi itsekin varmasti ihan samalla tavalla.




Itse näytöksen voisi tiivistää siten, että on kaikenlaisia koneita joista osa on hienoja ja osa ei. Sitten ne lentävät edestakaisin taivaalla kymmenisen minuuttia kukin ja laskeutuvat alas. Seuraavassa sarja kehnoja kännykkäotoksia.



Muistaakseni joku Mustang. Siitä lähti kova ääni.



Ketään ei kosittu.



Vasemmalla ruotsalainen Saab.



Yllättäen koko päivän satoi enemmän tai vähemmän. Tapahtumatorilla oli myynnissä ylihinnoiteltuja leluja, sateen kastelemaa pyttipannua ja metrilakua jota ei ees oikeasti tee mieli mutta sitä kuuluu ostaa.



"Kiinnostaako laskuvarjoilu?" "Ei." 
(Oli vähän tökerö vastaus koska keskityin "oppilaspokalista" -tauluun ja mietin että aika avoimesti opettajat raportoivat oppilassuhteistaan.)



Kerran räjähti.



Kun on ollut sateessa 4,5 tuntia ja alkaa tulla nälkä, tekee mieli syödä sisällä lämpimässä jotain. Mutta koska olen niin joustavaa matkaseuraa ja nöyrä ja hyvä ihminen, tyydyin kuitenkin syömään grillimakkaraa katoksessa.




Selvisi myös miksi jalat tuntuivat kovin märiltä.



Varustelekan myymälästä voi hankkia huopia joihin on kätevä kääriytyä kun naiset ja vastahakoinen lapsi menevät autoon nukkumaan ja odottamaan miehiä saapuvaksi kolmannen lentonäytöksen katselusta.



Teimme kahden sekunnin videon (äänet päälle kiitos). Hyvällä tuurilla Jämijärveltä otetaan yhteyttä ja kysytään saako tämän promovideoksi ensi vuoden näytöstä varten.




20 tunnin päiväreissu on erityisen kannatettava silloin kun seuraavana päivänä on määrä lähteä moottoripyöräreissulle keski-Eurooppaan ja on vielä pakkaaminen ja pyykkääminen kesken.



Paljon ne aamulla saunassa pyykkiä kuivaa.




Sain mahtumaan sivulaukkuun ja takalaukkuun kaikki tavarani. Uskomatonta. Mistään ei tarvinnut edes luopua.




Kätevä kassiratkaisu, voip nostaa kamppeet hotelliin suoraan sivulaukusta. Ei tarvii irrotella sitä.



Kolme särkylääkettä, huuliherpeslaastaria ja desinfiointiainetta. Kaikki kätevästi K-Maataloden näytepussiin.



Tämä tiimi ei luovuta.


Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Toivokaa että ennätämme laivaan ja että moottoripyörä kestää kasassa.


9 kommenttia:

  1. Kattava ja kiinnostava raportti. Kaipaisin kuitenkin yhtä tarkennusta: tekikö isäsi tuon ballerinan korjausvirityksen? On meinaan hyvin hoksattu, tommonenhan se hyvä olisi sen sijaan että koittaa vältellä pikaliimaa liimaantumasta sormiin (ja sormia kenkään). Näppäriä nuo savolaisisät, itelläkin semmmonen.

    Kivaa teräsperseilyä (ihan uusi termi tämäkin)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä vaan isä lähti fiksailemaan ballerinat kuntoon. Tänään lomalta palattua totesin että hyvin menevät kotiläpökkäinä vielä pari vuotta.

      Poista
  2. Hieno postaus! Kuvittelisimpa hyvinkin, että tämä on "life that you ordered"! Hyvä meno.

    VastaaPoista
  3. Kyllä Rehtorin nyt kelpaa! Hyvää matkaa!

    VastaaPoista
  4. tahti se vaan kiihtyy loman vietossa. hed reisid!

    VastaaPoista
  5. Missä sun omat siskot, veljet, serkut ja nitten vaimot on?
    Mukavaa reissua muuten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Veli asuu monen tunnin päässä ja muihin sukulaisiin ei hirveesti pidetä yhteyksiä. Kerta vuodessa riittää. Meillä on siis perusterve meininki. Ei pääse kyllästymään niihin.

      Poista
  6. Oma isäni korjasi minun teininä Turkin matkalta tuodut eri hienot mustat sandaalit sikafleksillä, samantapainen puristinsysteemi oli siinnäkin. Muistelen ettei tullu ihan priimat... Hauskaa reissua, raporttia odotellen!

    VastaaPoista