sunnuntai 20. marraskuuta 2016

Someäitejä ja sisäelimiä

Ei perkele. Olen selvästikin someäiti. Nyt pitää joutuin ostaa rastasverkkoa, ettei korppi vie lasta. Otin ihan imetystilanteesta kuvan. Matkapuhelimella otettu kuva ja sängyllä sekä läppäri että tabletti. Olen siis kolmoissyntinen.



Sairasta touhua. Evidenssinä kaikesta pahuudestani se, että olen kahden ja puolen viikon aikana päässyt Downton Abbeyn neljännen tuotantokauden jo liki loppuun (aloitin siis ihan alusta) ja kerkesin sitä ennen tuijottaa Netflixin uuden Crown-sarjan ekan ja toistaiseksi ainoan tuotantokauden. Minun olisi pitänyt lasta imettäessä ja sen nukkuessa katsella lasta. Kaikki on pilalla. Nyt kun vauva on hereilläkin joskus, niin heti omantunnon tuskissani etsin Youtubesta lastenlauluvideon. Ihahaa, ihahaa, hepo hirnahtaa oli menestys. Tuiki, tuiki tähtönen taas aiheutti välittömän reklamaation.

Noita valistusvideoita kannattaisi muuten tehdä enemmänkin nyt kun formaatti on selvä. Jos kerta kännykän käytöllä korppi nappaa lapsen, olisiko seuraava vaikka Kindle-kotka. Että terveisiä vaan sinne Helsshinkiin.

Mittees muuta. Viikon kolme kohdalla kuulumiset ovat järisyttäviä. Kävimme keskiviikkona neuvolassa ja siitä poikkesimme anoppilaan imettämään. Anoppi päivitteli miten iso maha minulla vielä on. En tiedä missä kohtaa pitäisi rellukan koosta olla huolissaan. En oo vielä osannu olla, mutta jos kerta kohta minut viedään kiertävään sirkukseen näytille pakkini kanssa, voip olla aihetta huoleen. Kyllä yksi synnyttänyt nainen elefanttimiehen voittaa. 



Viikon jännittävin tapahtuma oli hiiren joutuminen nakkiin kesken imetyksen (ystäväni HeTero sankarillisesti sen kävi heittämässä tänä aamuna peltoon, koska mä olen niin nainen). Niin ja sitten kävi silleen ihan hassusti, että näin unta, että on aamu. Vaikkei ollutkaan aamu.

Sisustusprojektitkin ovat alkaneet taas edetä. Alkutalven viehättävin asetelma syntyy kuivuutta kärsivistä kanervista ja muovilaariin asetelluista sisäelimistä.





Ja siinä ne ovat vielä tänäänkin. Enpähän tiedä mitä tästäkin pitäis olla mieltä.

ps. Aviomies vietti eilen varpajaisia. Ehdotin varpajaisformaatiksi mökille lattian täydeltä patjoja ja kaikille lämmintä maitoa ja pyjamat. Let's sleep like it's 2016! Uni oli korjannut ukon vissiin ihan hyvissä ajoin. Tai sitten ei kehtaa kertoa vetäneensä pluskvamperfektikännit (lue: "olin ollut" - tiettävästi tätä aikamuotoa ei ole koskaan muissa yhteyksissä tarvittu).


17 kommenttia:

  1. Mahtaa olla meilläkin äiti-lapsisuhde jo pilalla, kun kersa on 2kk vanha ja siinä ajassa on Netflixistä katsottu myös The Crown, Breaking Bad alusta loppuun ja kaksi viimeistä kautta Gilmoren tytöistä, kun synnytys aiheutti keskeytyksen sen seuraamiseen.

    Miksikähän muuten synnyttäneen naisen mahan status kuuluu yhtään kellekään? Oma pötsi tasoittui parissa viikossa ja muutaman sukulaisen päivittelyistä päätellen sekin on väärin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uuh. Gilmoren tytöt! Nyt on mihin siirtyä seuraavaksi...

      Joo se taitaa kuulua tähän hommaan että teet niin tai näin, aina väärinpäin.

      Poista
  2. Täällä ilmoittautuu (kolmas?) lapsensa pilannut. Tuli katsottua imetysmaratonien aikana yksi jos toinenkin TV-sarja Aliaksesta alkaen ja NCIS:iin päättyen. Eli nauti siitä telkkarista vaan, jos se sinua auttaa rentoutumaan ja tasaa pään räjähtämisvaaraa. Kun ipana ei enää pysty imemään telkun alkaessa kiinnostaa häntäkin liikaa se ilo loppuu. Sitten voikin vain tuijotella kattoon ja seinille.

    Ja tuosta vatsan kommentoinnista. Minulla sitä vatsaa oli jäljellä muutama kuukausi synnytyksen jälkeenkin. Ihme, ettei kukaan tosiaan minulle kommentoinut. Ilmeisesti kaksi kyynärsauvaa jääpiikkeineen yhdistettynä kivuliaan sektioäidin hormonihuuruihin pitivät vieraiden suut soukalla ja selkärangan suorana. Kauhusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sori ku minnuu vähän nauratti tuo kuvailu :D

      Poista
    2. Suap naaroo. Kulunut jo pari vuotta nuoremman syntymisestä, että hormonihuurut ovat täällä jo enimmäkseen haihtuneet. Kuten ylimääräinen vatsakin. Ilo vaan, että toin iloa elämääsi.

      Ja siitä valvomisesta: Harvat tietävät mitä todellinen väsymys on ennen kuin saavat lapsia. Yhtenä aamuna olin aivan poikki, kun vanhempi termiitti oli pitänyt hereillä koko yön, ja juuri kun sain hetkeksi silmät ummistettua heräsi vauva vaatimaan ruokaa. Nuorempaa termiittiä imettäessä pohdin vakavissani, että olenko hereillä vai näenkö unta. Tulin siihen lopputulokseen, että tämän täytyy olla vielä unta. Vasta puolen tunnin kuluttua tajusin, että taidan sittenkin olla hereillä kun uni ei vain vaihdu toiseen. Oli aika surrealistinen olo, meinaan.

      Poista
  3. Älä huoli, melko pitkään esikon syntymän jälkeen kuljin äitiyspöksyissä mutta jossain vaiheessa normipöksyt on taas jalkaan mahtuneet. Ystävä synnytti pari kuukautta minun jälkeen ja kun mentiin heidän parin viikon ikäistä vauvaa katsomaan, tyyppi tuli avaamaan oven vatsa litteänä piukoissa farkuissa. En tiennyt olisinko itkenyt vai tirvaissut ystävää lättyyn, olin niin kade toisen timmistä kropasta ja tunsin itseni ihan tursakkeeksi. Ja tissit kyllä tursusikin niin kauan kuin imetin (melkein vuoden). Toisen mukulan kanssa sama juttu. Mutta näin jälkeenpäin katsoen nuo raskaus- ja imetysajat on lyhyitä pätkiä elämässä. :)

    Imetys sullakin on vissin lähtenyt sujumaan kun oot ehtinyt avata töllöttimen? Hieno homma! Nyt nautit tuosta. Sitten kun käärö lähtee liikkeelle ja nukkuu vähemmän niin äipän ruutuaika taas vähenee huomattavasti :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla näyttää menevän kans aikaa, mutta on tässä kai jotain tärkeempääkin kuin tuo mahan koko. Ei tässä mitään vatsalihaksia saa harjoittaa, ja suoraan sanottuna ei tulis ees tehtyä :D

      Nyt on kaveri ollu hereillä syönnin päälle joskus ihan pidempiäkin aikoja. Minä oon ihmetelly mitkä konfiguraatiot on pielessä ku se ei nuku, kunnes oivalsin että ehkä se ei koko elämäänsä nuku :D Arvelin että on kunnossa ku ei kerta huuvva!

      Poista
  4. Älä välitä mediahälystä - ei sitä koskaan aikaisemminkaan ole tarvittu erityisiä teknisiä vempaimia lasten huonoon kohteluun. Some on huono silloin, jos lapsesi haluaa seurustella kanssasi ja valitset aina somen. Sinun lapsesi taitaa vielä levätä aikamoisen paljon - sitä ei lasketa seurustelunhaluksi :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ei se oikein tähän asti oo seurustellu :D Nyt on pieniä hetkiä ollu hereillä ns. vapaaehtoisesti.

      Poista
  5. Pluskvamperfektikännit siirtyi suoraan käyttösanastooni. Kiitos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ollos! Pikkujouluaikakin vielä, joten päätynee käyttöön!

      Poista
  6. Pluskvamperfektikännit!

    VastaaPoista
  7. Voi ei tuota anoppia! Pitäisi ymmärtää, ettei pikkuvauvan äidille saa sanoa mitään inhottavaa. Eikä arvostella. Muutenkin on riittävästi huolenaiheita ja märehdittävää. Mutta äläpä välitä, kyllä se maha ennen pitkää asettuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Emmää vielä kilahtele. Kuukausi leikkauksesta ja sitä rataa. On tässä muutakii.

      Hyvä anoppi se on, välillä vaan lipsahtaa jottai eikä varmasti pahalla.

      Poista
  8. Toivottavasti et hävittänyt sisäelimiä, ne pitää viedä tuoreen isukin autoon etupenkille yöksi (tai jos mahdollista pariksi päiväksi) sisätilan lämppäri täysille ja sitten vain odottelemaan... voit lyödä vetoa oksentaako oven avatessa; jos oksentaa saa katsoa jonkun kauden netflixistä lisää, jos ei sitten vain pari jaksoa ;) Meillä isäntä keräsi roskia kesäaikaan pakettiauton takakoppiin pari viikkoa sitten pisti ovet kiinni ja viikon päästä lähti viemään kaatikselle kuormaa, avasi oven ja muisti syöneensä kavereiden kanssa nahkiaisia (olivat heittäneet pussin jossa päät olivat auton kyytiin) katselin kun oksensi auton vieressä ja sitten lähdin sisälle keittämään kahvit... Tosin anopin kommentista saat viedä osan sisäelimistä anopinkin autoon.. ;) Kolme tehneenä vatsa meni joka kerran eri tahtiin takaisin, kuten myös verenpaine.

    Ai niin muista ihmeessä käydä Netflixin lomassa katsomassa vauva.fi:stä neuvoja lapsen kanssa ja voit vähän vilkaista "rellukka ohjeita" Siellä on vastaus kaikkeen (siis oikeasti ihan KAIKKEEN) ihan pätevä sivusto, olisin lukenut jos olis ollut tälläisiä härpäkkeitä silloin. Olisin kyyneleet silmissä nauranut ja tuntenut oloni pätevämmäksi.
    -3 kertaa-

    VastaaPoista
  9. Miesten logiikkaa: Mieheni;"Nythän se on helppoa kun on maha jo valmiina, sen kun vaan täytät" . Lapsilla ikäeroa vuosi ja kolme kuukautta.

    VastaaPoista
  10. Silloin kun mun esikoiseni oli tuossa iässä ei ollut mitään somea, mutta telkkarista tuli kateltua kyllä ihan kaikki mitä sieltä päivällä tuli; Dallasin uusinnoista ikivanhoihin suomileffoihin :D Ja ihan fiksu kaveri siitä esikosta on tullut, tosin aika paljon se nykyään tuijottaa ruutua... :P

    VastaaPoista