torstai 12. tammikuuta 2017

Kotiäidin reseptikirja ja muuta jännää

Monet pelottelivat etukäteen sillä, ettei pikkuvauvan kanssa pysty tekemään oikein mitään muuta kuin toimimaan syöttöautomaattina. Ei pidä paikkaansa. Jaan kanssanne kaksi suosikkireseptiäni.

Broileri ja melkeinriisi (kolmelle)

1. Jätä ottamatta broileri huoneenlämpöön ennen paistamista
2. Jätä uuni esilämmittämättä 175 asteeseen
3. Hae pakkaus jääkaapista
4. Laske lapsi uunilapasten päälle lattialle (no okei, pöydälle mutta älkää kertoko kenellekään)
5. Laita koipireisipalat uunivuokaan ja siitä edelleen uuniin
6. Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen
7. Jätä raksaukolle hellalle PostIt-lappu, johon kirjoita ruoan arvioitu valmistumiskellonaika 


Seuraavaksi valmista melkeinriisi

1. Ota setäpenapaketti kaapista
2. Lähde kuljettamaan ympäriinsä vauvaa, joka ei viihdy sylissä selällään, pystyasennossa eikä mahallaan
3. Iske vauva telakkaan




Nakkikastike ja lisäkesalaatti

1. Ota nakkipaketti leikkuulaudalle
2. Mene syöttämään vauva


3. Jätä raksaukolle viesti, että eilistä salaattia löytyy jääkaapista



Sitten muihin aiheisiin. Tavallaan. Ystäväni on saamassa vauvan. Vaikka homma on vielä kovin alussa, mietin mitä hänelle voisi ostaa lahjaksi. Hän kertoi että haluaisi kovasti onnistua imettämisessä, joten voinkin koostaa hänelle imetyskorin. Siihen tulee ainakin nämä kaksi asiaa:

Grillipihdit



Ylivoimainen vekotin kun imettäessä jokin tärkeä asia (puhelin, läppäri, kaukosäädin, suklaa, karkit) on aina juuri vähän liian kaukana. Sillä saa myös astetta helpommin poimittua lattialta harson tai tutin, kun ipana viihtyy vain sylissä ja selkäsi on jo ihan paskana.


Kaali

Kun ryntäät ovat repeytyneet rikki jatkuvasta ryystämisestä ja jokainen imetyskerta irvistyttää, pitää laittaa kaulittu kaalinlehti liiveihin muutamaksi tunniksi. Kipuihin se ei auta, mutta haiset hetken jollekin muulle kuin puklille ja hielle.





Sanotaan, että nukkuva lapsi on kaunis. Nyt minäkin tiedän miksi. Oma ipana louskuttaa leukojaan usein nukkuessaankin. Saa pelätä että joko sillä taas on nälkä. Viime yön tissituskissa siitä tuli mieleen eräs Walking Deadin klassikkojakson kohtaus:





19 kommenttia:

  1. että kaali. Silloin, kun minä viimeksi imetin, laitettiin sitruunaa, joka sekä toimii, että haisee mukavan puhtaalle ja raikkaalle. Mutta kaali on ehkä suomalaiskansallisempaa.
    Kätevä emäntä ehdottaisi, että otat isomman pilkkumin, pohjalle tarvittava määrä riisiä, päälle ne kanat ja plöräys vettä ja ruokakermaa ym terveellisiä ainesosia. Pitkähkön hetken päästä on sinulla maukas ja trendikäs One-Pot-dinner. Vauvalle terveiset, että lattialla peiton päällä on ihan kivaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitruunaa rikkonaiselle iholle, äkkiä kokeilemaan! Hyvä idea tuo samassa kipossa riisin kypsennys.

      Vauva lähettää terveiset: Vitut on!

      Poista
    2. Ei se satu! Ja aika kultaa muistot ja mitä näitä oli. Mun mielestä kaikista älyttömistä neuvoista tämä oli semmoinen joka toimi.

      Poista
    3. Aune A.: "Vauvalle terveiset, että lattialla peiton päällä on ihan kivaa."

      Vuoden siivooja: "Vauva lähettää terveiset: Vitut on!"

      <- tästä vuoropuhelusta johtuen lensi kahavit suustani näytölle spontaanin naurunremakan vuoksi. Syytän teitä kahta. Koiratki käänsivät kylykiään lattialla pahasti traumatisoituneina, koska eivät ole moista tottuneet emäntänsä suusta kuulemaan keskellä kirkasta iltapäivää. Eli son herkkuterapiaa ja uudelleennukutus piskeille.

      P.S: Loistava blogi!

      Poista
  2. Luin ensin, että koostat lahjaksi imetyskorun, hieraisin silmiäni, että nythän se on hurahtanut (tosin kuvittelin sua pujottelemassa supikoiran hampaita siimaan tms, ei-niin-tavallista).... mutta juu, korin. Kuulostaa oikeammalle! Ja mitäpä jos laittaisit raksamiehelle lapun "Ota eväät mukaan, mikroa/paistinpannua saa käyttää". Tsemppiä, kyllä se siitä helpottaa kohta (parin kolmen vuoden sisään ja vain hetkeksi).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos alan tehdä tai tilata imetyskoruja, on aika interventiolle.

      Ei minun oo pakko sitä evästä laittaa, mutta ois ihan kiva joskus saada edes joku pikkuasia tehtyä sillon ku haluaa/tarvii.

      Niin. Sanovat että nää kasvaa nopeesti ja kohta harmittaa.

      Poista
    2. Joo, niin mä arvelin, että ei ihan oo sun juttu ne korut. Ja tosiaan, nää kasvaa (kiva, että alkavat puhua, mutta lähes samantien myös vänkyttämään vastaan :D ). Nyt saa valvoa yöllä mitäs penska surffaa (vaikkei saisi, koneen/kännykän paikka ei ole meillä makkareissa, "mutta kun mutsi on niin tyhmä, ettei se tajua että jätin tyhjät kännykän kuoret alas..." ähä, en oo!). Ihan vielä ei tartte harmitella isomman kanssa sentään missä surffaa ja kenen kanssa, mutta jee, pari vuotta niin saan lisää harmaita hiuksia siitä. Mua v..tti vauva aikana vähättelevä lause "pienet lapset, pienet murheet" (ja olin muuten vauvan kanssa mm. sairaalassa reilusti sairastelujen vuoksi, vähänkö mulla oli siis ihania kommentoijia ympärillä), mutta nyt alan vähän hiffaamaan mistä saattoi ko. tyyppi puhua kun taistelen ja väännän tuon esiteinin kanssa kutakuinkin kaikesta :D .

      Poista
  3. Grillipihdit on myös kätevä lelu isommalle taaperolle. Meillä esikoinen noita loksutteli kävellessään +1 vuotiaana ja myönnän että kirpasi kun nappasi reidestä noilla kiinni ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saipa huomiosi! Kuitennii olit somettamassa.

      Poista
  4. Päivääkään ei ole harmittanut(620 päivää, tarkastin)sen jälkeen, kun tissiorjuus mukelon 1-vuotispäivän huitteilla päättyi. Ylipäätään kaikki muuttuu helpommaksi, kun pätkä kasvaa. Nykyään saa jo nukuttua, syötyä ja sometettuakin. Ei oo häpee työntää penskaa anopille hoitoon heti ensimmäisen sopivan silmänräpäyksen koittaessa. Tsemppiä.

    VastaaPoista
  5. Kiinalaisen ruoan keittokirjassa oli maailman kätevin vinkki riisinkeittoon; kattilaan vettä (se määrä mitä ohje riisipurkin kyljessä käskee laittamaan) riisit veteen ja hella tulille. Kun vesi alkaa kiehumaan, keitetään pari minuuttia, levy pois päältä ja kansi kattilan päälle. Parikytä minsaa ja tadaa, riisi on valmista. Eikä kärtsää pohjaan missään vaiheessa eikä tarvii vahtia vieressä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  6. Kyllä sai taas hymyillä korviin asti.
    Oot sä vaan mainio pakkaus!

    VastaaPoista
  7. Grillipihteihin suosittelen jotain avaimenperän tapaista jatketta - muuten nekin ovat liian kaukana tarvittaessa.

    VastaaPoista
  8. Olet Suomen paras bloggaaja, oma poika on nyt onneksi jo 25v. Mutta hän on täysin pohjaton kaivo, jos rahan menoo miettii. Ihana, toivottu, odotettu, rakastettu, uskomaton poika, mutta kun odotin häntä niin yksityislekuri, jolla kävin viikottain, jotta raskaus etenisi hyvin sanoi aina, että hän on ns. KALLIS LAPSI. Koska hänen raskaus ja synnytys oli niin tarkkaa ja suunniteltua puuhaa. Kun hän syntyi niin se tuntui kuin olisin >Jeesuslapsen saanut.Olin nimittäin silloin riskisynnyttäjä 35 ja saanut aiemmin 2 keskenmenoa.

    Sektio oli ok, poika 10 pistettä, joten kaikki hyvin!!! Edelleen mun ainoo lapsi, jota rakastan yli kaiken. edelleen rakastan yli kaiken tätä rakasta lasta, mutta rahat loppuu.

    Ymmärsin silloin, mutta oikeastaan vasta nyt ymmärrän täydellisesti ;) mitä merkkaa kallis lapsi, maksat yliopiston (on opintolaina, muttei riitä), moottoripyöräkamppeet (ei oma vaan isän pyörä) Moottorikelkkakamppaat (ostin tyhmyyksissäni kelkan rippilahjaa, joten kelkka vanha paska) ja kaikki mitä haluaa niin pyytää ÄIDILTÄ! Apua, onko vastaavia kokemuksia, siis kyseessä ainut lapsi...

    Olen antanut rahaa niin tolkuttomasti koko viime kevään 1000 euroo kuukausi ja lisäksi mun varakas äiti sponsoroi koko ajan. Milloin on oikea ikä ja aika olettaa, et tenava voi jotenkikkaan pärjätä omillaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 18v. Rahahanat kiinni ja töihin. Kyllä se siitä oppii, kun ilmainen raha loppuu.

      Poista
    2. Mä kysyn, ootko ihan tosissasi, sinä 25v:n mamma? Oikeasti!!! Itse olen ainokainen, mutte onneksi, onneksi (vaikka aivan ihanat vanhemmat onkin), olen yläasteikäisestä asti kesällä käynyt kesätöissä. Opiskeluni kutakuinkin itse maksanut yms. En ole ikinä olettanutkaan, että heillä olisi jokin velvollisuus siihen. Auttavat kyllä lasteni kanssa (olen yh), mutta siinäkin yritän pitää rajaa, ettei heidän elämä ole vain lasteni hoitamista. Ei kai tuollaisesta pääse ikinä eroon jos tolla tyylillä passaa ja maksaa. Huh-Huh!

      Poista
    3. Nyt on pakko sanoa, että sinä 25-v:n äiti, sulje ne rahahanat! Mun laps on tullut toimeen ns. omillaan 19-v. asti ja hakenut itse itselleen ensin opiskelija-asunnon ja sitten vuokrakämpän. On tämä välillä ollut kitkuttelua kummallakin, mutta ei hän ole ikinä pyytänyt rahaa. Opintorahalla selvinnyt ja keikkahommilla. Välillä ollaan kumpikin eletty viikon verran tomaattikastikkeella ja pastalla. Jos on tullut jotain yllättäviä menoja, olen tyrkännyt vähän hätäapua - sen, mikä on itseltä irronnut. Koska hän kuitenkin avittaa tosi paljon viikottain ja käy lounaalla kerran viikossa, yritän järjestää edes jotain kivaa muonaa ja dogbagin mukaan. Ei aikuisia lapsia enää hoivailla, toki autetaan tilanteiden mukaan. Tee äkkiä päätöksesi, koska muuten olet samassa tilanteessa vielä 10 v. päästä. Paljon tsemppiä joka tapauksessa!

      Poista