Kuinka viettää stressitön joulu

Ihminen on oppiva eläin. Selvästikään sanonnan takana oleva henkilö ei ole tutustunut tähän porukkaan.

Viime jouluna ahdoimme kymppikiloisen kinkun käytännössä katsoen kolmestaan. Sovimme, että seuraavana jouluna otetaan ihan varppina pienempi kinkku. Kinkunhankintaprosessi sujuu helpoiten niin, että jättää ennakkovarauksen rohkeasti tekemättä. Tiedättehän, joskus on vaan niin vaikea soittaa yksi puhelu. Ja vieläpä ajallaan.

Sanoisin, että se soittaminen on huomattavasti vaikeampaa kuin viivytellä kinkkuasian hoitamisessa jouluviikolle, soittaa Savo-Karjalan Lihan toimipisteeseen ja todeta, ettei kukaan vastaa, lähettää sinne sähköpostia ja saada viesti bumerangina takaisin koska domainia ei ole tms. perussettiä, sitten soittaa kauppahallin myyntipisteeseen ja saada tieto, että kinkkuvarauksia ei oteta enää missään muodossa vastaan mutta että ainakin yksi kahdeksan kilon kinkku olisi vielä paikalla ja toisen toimipisteen tilanteesta ei osata sanoa, ja sitten seuraavan päivän valjettua ajaa kaapuntiin ja hyökätä kauppahallin pisteelle saadakseen tiedon, että kaikki potkalliset kinkut on jo myyty ja päräyttää sitten Atrian myymälään ja ostaa yksi kolmesta jäljellä olevasta 11,5 kilon kinkusta. Että sikaa on suolenmutka täynnä tänäkin jouluna.

Olen odotellut aviomiehen joululoman alkamista. Yrittäjyydessä kun on se kätevä puoli, että voi olla lomalla kun haluaa. Pari päivää sitten aviomies sanoi, että ai niin, äiti ja mummo on vissiin tulossa tänne jouluksi. Olin että okei, onkos se asia niinku varmistunut. Ei ollut varmistunut. Soitinpa itse lopulta anopille ja hän kertoi että kyllä ovat tulossa. Veljeni on myös joulun meillä ja arvelin, että anoppi ja mummo voisivat nukkua yläkerran vierashuoneessa ja veljelle laitettaisiin nukkumapaikka saliin. Oiva suunnitelma sai takaiskun, kun kävi ilmi, että mummo on jo sen verran huonossa kunnossa, ettei yläkertaan kapuamisesta enää tule yhtään mittään.

Sinä siellä saatat ajatella, että mikäs siinä. Veli yläkertaan ja mummot saliin.

Normaaleissa kodeissa riittää kun heitetään vuodesohvan päältä koristetyynyt pois ja sijataan vuode. Meillä on vähän toisenlaista.

Oli alkuviikosta puhe, että hyvissä ajoin raivataan järkevä nukkumatila saliin, ettei tarvii sit niinku stressata. Kirjoittelen tätä aatonaattona klo 22:45 ja kuva on otettu 22:30.

Tultiin aiemmin jo siihen tulokseen, että salissa oleva vuodesohva on ihan paska ja siinä ei voi vanhuksia nukuttaa. Tultiin myös siihen tulokseen, että omassa makkarissa oleva runkkarisänky on ihan paska ja siinä ei voi vanhuksia nukuttaa. Onneksi yläkerrassa on kaksi suhteellisen uutta kasikymppistä runkkarisänkyä, jotka voisi siirtää makuuhuoneeseen ja heittää vanha sänky kokkopaikalle. Ja sitten otetaan ja siirretään pinnasänky saliin ja nukutaan itse salissa, ettei tarvitse kuolla häpeään.

Sänkyjen uudelleenorganisointi oli tarkoitus hoitaa 22.12. Aviomiehen oli määrä käväistä Rautalammilla pässinlahtuureissulla, mutta siinä ei menisi kauaa. No, tuli pari muuttujaa. Ensin aviomiehen vuokramökiltä oli mennyt sähköt ja se oli selvitellyt ko. asiaa ja lopulta joutunut asioimaan Savon Voima Verkon kanssa, koska vika ei ollut meissä (rasti seinään!). Sitten aviomies oli joutunut linkoomaan mökkiteiltä loskapaskaa, jonka ansiosta mökkiläisnaiset olivat ajaneet jontkaan edellisen päivänä kumpainenkin. Aviomies kikkaili traktorilla niin, että sai sen ajettua ojaan niin ettei se sieltä lähtenyt pois. Hän haki seuraavaksi pihasta harvesterin, jolla sai kiskottua traktorin jontkasta pois mutta harvesteri oli alkanut hyytymään kotimatkalla ja sen polttoaine- ja suodatintilannetta piti vähän selvitellä. Siinä kuuden maissa kun soittelin semi-kireänä ja kyselin että joko oot kotimatkalla, hän sanoi, että joo oli tosiaan ihan juuri päässyt lähtemään sinne pässinlahtuureissulle, jonne oli jo kertaalleen lähtenyt yhdeksän tuntia aiemmin. Homma saatiin pakettiin lopulta sillä tavalla, että kaveri narautti kotiovea siinä klo 22:00 jälkeen.

Tänä aamuna kävin ipanan kanssa meidän uudella kotieläinpihalla. Pässit ovat nyt meidän koiratarhassa ja nukkuvat entisessä pihasaunassa yönsä.

Sekä sänkyjen organisointi että pässien lahtuu oli sitten tarkoitus hoitaa 23.12. eli tänään. Aviomiehen piti vain ensin käydä tekemässä pikku sähköhomma kaapunnin kuppeella. Siinä reissussa luiskahtikin sitten puoli seitsemään illalla. Valaisinasennuksessa oli tullut pari muuttujaa, kun timpuri oli lyönyt jossain vaiheessa naulan jonkun sähköjohdon läpi sillä seurauksella, että sähköä oli monessa paikassa missä sitä ei pitänyt olla. Ja lisäksi niitä asennettavia valaisimia ei ollut ja niitä piti käydä ostamassa.

Kysyin äsken, että kai sinä nyt aattona olet kotona. No, oishan se pitänyt arvata että kun tämä myräkkä tuli, että linkoomaanhan sitä on kotikylälle lähdettävä aamusella.

Vittu minusta nähden lähdetään kaikki tästä Vesileppikseen aattoyöksi. 11,5 kilon kinkun kanssa.

Onneksi on kolme litraa punaviiniä. Hyvää joulua teille.