Vastakohdat vituttavat toisiaan

Minulle ei ole tähän päivään mennessä selvinnyt, miten vastakohdat muka täydentäisivät toisiaan. Avomieheni kanssa meillä on monessakin asiassa aikalailla eri pössis. Ensimmäisenä pitää mainita se asia, mistä eniten tapellaan: siisteys. Minun mielestäni yleisestä järjestyksestä pitää huolehtia ja tavarat on laitettava takaisin sinne mistä ne on otettukin. Meillä ei siis todellakaan tule joka viikko tehtyä perussiivousta, mutta tavaroiden paikallaan pitämisellä saa luotua illuusion siististä kodista, vaikka muutama pölypallero jaloissa pyörisikin. Avomiehelle tämä kuvio on no-can-do –sarjaa. Tavarat tippuu tasan siihen missä niitä on viimeksi tarvittu. Appiukko toimii ihan samalla tavalla. Itse asiassa koko niiden suku. Kaikki kodista löytyvät vaakataso-pinnat on mätettävä täyteen tavaraa ja kaikki laatikot on myös täytettävä piripintaan. Toivon monesti, että Ikean valikoimiin tulisi lipastoja joissa olisi kupera kansilevy. Loppuis se tavaroiden pinoaminen.

 

Joudun tekemään kahden maatilan kirjanpidon ja tykkään että asiat tehdään jämptisti. Oma kirjanpito sujuu mallikkaasti, kuitit ja kaikki asiakirjat ovat tallessa. Veroilmoituksen tekemisessä meni viimeksi ihan hetki vaan. Jos tätä prosessia vertaillaan avomiehen kirjanpidon tekemiseen, on sävel vähän erilainen. En ole koskaan tehnyt kuukauden pätkälle kirjanpitoa sillä tavalla, että kaikki laskut ja kuitit löytyisivät. Samoin on mukava heittää syyskuussa kirjanpitoon jotain helmikuun kuitteja. Veroilmoituksen teon alla listasin usean tuhannen euron edestä laskuja, joita hän oli tiliotteen mukaan maksanut, mutta ei mitään tietoa mitä oli maksettu ja minne. Sitten hirveillä talkoilla se kaivoi lippuja ja lappuja kotoa, autosta, erinäisistä muovikasseista, isänsä luota, salkusta, toimistolta… Kyllä ne lopulta löytyi ja osa asioista selvisi asiakaspalveluihin soittamalla, mutta kyllä minua vitutti. Sitten se aina selviää noista jutuista kuitenkin loppujen lopuksi.

 

Riskienottokykykin on meillä kuin päivä ja yö. Minä otan asiat mieluiten varman päälle ja investoin asioihin, jotka pystyn hyvin suurella todennäköisyydellä maksamaan. Avomies taas pelaa isosti ja laajentaa toimintaa ihan urakalla ja yleensä ei ole edes vihiä siitä millä ihmeellä investoinnit oikein tullaan maksamaan. Minä olen lähtökohtaisesti varma siitä, että kaikki epäonnistuu. Avomies taas varma siitä, että kaikki onnistuu. Tekisi varmaan stressitasolle hyvää jos totuus voitaisiin elää välimallin mukaan.

 

Tämä tiimi ei luovuta.