Joo. Nyt on taas EU-papereiden kanssa painiskeltu ja on käyty kunnassa ja soiteltu erilaisille asiantuntijoille, jotta onnistui kaikenlaisten erikoistilanteiden käsittely hakemustilanteessa. Esitinpä useita kysymyksiä ja pähkinöitä, joihin ei maaseutuasiamies edes ollut törmännyt ja aika pitkään näitä kuvioita on kerennyt kuitenkin pyöritellä. Ihan järjestelmiin perehtyneelle asiantuntijallekin pääsin soittelemaan.
Suosikkikohtia prosessista iloksenne:
Pulma #1: Tapaus "vaihellaan" eli omistuksessani olevan, Henkilö A:lle vuokraamani pellon vuokralaisen vaihdos Henkilö B:lle vuodesta 2016 alkaen kesken alkuperäisen vuokrausjakson. Samalla minulla vuokralla olleen pellon vuokrasopimuksen päättäminen ja uuden vuokrasopimuksen tekeminen henkilön A nimiin, joka jatkaa viljelyä jälkeeni ko. pellolla. Eli Henkilö A saa minun entisen vuokrapellon ja Henkilö B nappaa Henkilöltä A vuokralle minun omistamani pellon.
Oletus: Henkilö A voi tehdä hakemuksen hänelle vuokrattuun peltoon, Henkilö B taas hänelle vuokrattuun peltoon ja minä voin poistaa molemmat pellot omasta hakemuksestani.
Todellisuus:
Varmistan tilanteen ennen hakemusten täyttämistä maaseutuasiamieheltä, kuvaan sähköpostitse tilanteen. Pitäisi käsitykseni mukaan tulostaa Henkilön A 103A-lomake, johon merkittäisiin siirtyviksi tukioikeuksiksi minulle päin tuo 0,09 ha, koska tämä on peltojen kokoero ja Henkilö A tarvitsee ko. määrän vähemmän tukioikeutta tänä vuonna.
Sitten pitäisi täyttää 103B-lomake, jonka suhteen tulee epävarmuus miten menetellä kun Henkilö A jos valitsee hallinnan siirron, silloin pitäisi antaa vuokra-aika. Ja nyt ei ole siitä, että Henkilö A vuokraa minulle määräajaksi tukioikeuden, vaan hän palauttaa sen minulle. Toisaalta, ei voi myöskään valita omistuksen siirtoa, koska Henkilö A:lla on minun tukioikeutta hallinnassa, eikä omistuksessa. Kolmatta vaihtoehtoa "Muu, mikä?" ei ole tarjolla.
(Tätäkään ei olisi tarvinnut tehdä, ellei viranomainen olisi omatoimisesti ja yksipuolisesti mitätöinyt minulla olleet ns. ylimääräiset tukioikeudet, n. 0,5 ha. 2008-2016 välisenä aikana minulla olleet ihan samat pellot ovat mystisesti kutistuneet viranomaisen pinta-aladigitoinnissa tuon verran. Vissiin pellotkin pienenevät kuin pyy maailmanlopun edellä. Alussa jaksoin korjata, mutta se edellyttää karttakorjauksia jotka pitää kiikuttaa kuntaan, enkä enää viimeisinä vuosina ole yksinkertaisesti jaksanut joka kevät siellä asian takia juosta.)
Sovitaan sähköpostikeskustelun lopuksi, että koska asia on niin monimutkainen, on syytä tavata ihan livenä kunnassa.
Tukioikeushärdelli alkaa. Henkilö A:n minulta vuokrattu pelto on 0,09 ha suurempi kuin pelto, johon hän vaihtoi. Henkilö A:lla on siis 0,09 ha liikaa tukioikeutta ja minä tarvitsen sen takaisin. Tukioikeudet minulla vuokralla olleeseen peltoon ovat minulla. Tuumitaan yhdessä konttorilla pitääkö pellon omistaja osallistaa prosessiin, vaikka tukioikeudet ovat minulla. Sovitaan yhdessä että eipä kai, tukioikeusomistajuudesta johtuen. Tehdään aiempaan tukioikeuspäätökseen korjaushakemus, jotta saadaan tuo erotus palautettua minulle. Hauskuutus ei lopu tähän. Minun pitää tuo takaisin saamani (tai siis päätöstä odottava mutta takaisin tuleva) määrä sitten huolehtia niin, että Henkilö B saa riittävän määrän tukioikeuksia minulta hallintaansa, vastaten hänen minulta vuokraamiensa peltojen pinta-alaa. Tarkistellaan taas papereita. Seuraavaksi ihmetellään, kun "vuokravaihdospelto" näkyy Henkilön A listoilla viranomaisen järjestelmässä ja se pitäisi saada sieltä pois, että Henkilö B voi tehdä siihen kohdistuvan hakemuksen. Maaseutuasiamies pohtii ääneen, että mitähän tapahtuu jos painetaan tuota Poista tilasta -nappia. Ei meistä kukaan tiedä. Sovitaan yhteisesti, että josko ei tapahtuisi ainakaan mitään peruuttamatonta. Painetaan nappia ja toivotaan parasta.
Kumpiko piuha pitäisi katkaista??
Pulma #2: Pois vuokrattujen kasvulohkojen (A-C) eliminointi omasta hakemuksesta (minulle jää D-E)
Oletus: Kasvulohkot voi poistaa ohjelmassa ongelmitta
Todellisuus:
Yritän taas omatoimisesti sähköisessä asioinnissa. Toimin olettamukseni mukaan eli haluaisin poistaa lohkot A-C hakemuksestani, koska ne eivät ole minulla tänä vuonna viljelyksessä. Klikkaan kasvulohkon A kohdalla poistamista. Tulee ukaasi ja avautuu kartta, jossa minun pitäisi piirtämällä yhdistää kasvulohko A johonkin toiseen viereiseen kasvulohkoon, eli tässä tapauksessa B:hen. Tästä ei kuitenkaan ole kysymys että kasvulohkoja pitäisi ylipäätänsä yhdistellä ja toisaalta jos näin jatkaisi, minulla olisi lopulta yksi megaiso kasvulohko, jossa yhteen sulautettuina A-E ja minulla ei ole enää käytössä kuin D-E. Yritän workaroundia eli jättäisin kasvin valitsematta kasvulohkoille A-C, jotta en hakisi niille tukea. Ei onnistu.
Aloitetaan sähköpostikeskustelu maaseutuasiamiehen kanssa. Kasvulohkojen käsittelyn poikkeusohjeista löytyy seuraavaa:
1) Peruslohkon yhteiskäyttö: Kasvinvuorotteluun perustuvista säännöllisistä vuosittaisista kasvulohkojen vaihdoista viljelijöiden välillä ei pääsääntöisesti muodosteta omia peruslohkoja. Ilmoita alat maantieteellisten rajojen mukaan yhtenä peruslohkona. Tällainen tilanne on esimerkiksi, jos viljelet sokerijuurikasta ja vaihdatte naapurin nautakarjatilan kanssa viljelyaloja keskenänne saavuttaaksenne sopivan kasvinvuorottelun. Omistajan on huolehdittava siitä, että toinen samaa lohkoa viljelevä tietää peruslohkon rajat, numeron ja digitoinnin.
Kaikki yhteiskäyttölohkon viljelijät ilmoittavat sähköisessä haussa tai kasvulohkolomakkeen 102B lisätiedoissa peruslohkon yhteiskäytöstä. Kukin viljelijä ilmoittaa viljelyksessään olevan kasvulohkon tiedot omassa hakemuksessaan. Toisen viljelijän kasvulohkotietoja ei tarvitse ilmoittaa.
Sinun ei tarvitse jakaa peruslohkoa kahdeksi vuokratessasi lyhytaikaisella vuokrasopimuksella peruslohkon, ja jättäessäsi itsellesi esimerkiksi kotitarveviljelyä varten kasvulohkon, jolle et hae tukea. Koska peruslohkolle ilmoitettujen kasvulohkojen summan pitää kuitenkin olla yhtä suuri kuin peruslohkon ala, vuokraaja ilmoittaa myös omistajan kotitarveviljelylohkon omalla kasvulohkolomakkeellaan tilapäisesti viljelemättömänä alana.
Vain omistaja saa tehdä muutospyyntöjä peruslohkon digitointiin, jos peruslohkolla on kahden eri viljelijän kasvulohkoja. Jos taas kumpikaan viljelijöistä ei ole omistaja, niin se jonka kasvulohkojen yhteenlaskettu ala on suurempi, tekee muutospyynnön digitoinnista. Muutoksen tekijän on huolehdittava, että toinen samalla lohkolla viljelevä on tietoinen muutoksesta ja muutoksen tuloksena toimitetusta uudesta digitoidusta kartasta.
Lisäohjeena ja sakon välttämiseksi maaseutuasiamies kertoo, että on tulostettava yhteiskäytöstä kartta, johon on punaisella kynällä merkittävä minun käyttööni jäävä osuus ja kiikutettava kartta kuntaan.
Punaisella kynällä. Kuntaan.
Ohje ei kerro miten asia pitää tehdä Vipu-järjestelmässä. Puhelinyhteydessä yritetään maaseutuasiamiehen kanssa päästä prosessissa eteenpäin. Ei osata. Samoin selviää viranomaisen järjestelmästä, että vuokraaja on ilmoittanut vain yhden kasvulohkon A, johon hän on yhdistänyt A-C. Arvaillaan pitääkö minun aloittaa tästä syystä ja yhteiskäytön takia oma hakemukseni kasvulohkotunnuksesta B. Ei tiedetä. Saan järjestelmäasiantuntijan numeron. Selviää mitä hanikoita pitää painella ja missä järjestyksessä, ja mitä kirjoittaa lisätietokenttään sakkojen pelossa selvennykseksi tilanteesta. Taas päästään eteenpäin.
Ystävällinen maaseutuasiamies tulostaa kartan kunnassa käyntini yhteydessä ja antaa minulle punaisen kynän, jotta asianmukainen pellon rajojen piirto onnistuu kaikkien sääntöjen mukaan.
Pulma #3: Seoksen viljely lohkolle, merkintä hakemukseen
Oletus: Valitsen valikosta "Seos herne/härkäpapu/makea lupiini yli 50 %+viljaa" ja homma rullaa
Todellisuus:
Sähköisessä asioinnissa kasvin valinta onnistuu listalta. Sitten tullaan kysymykseen mikä lajike valitaan, herne vai vilja. Ei voi tietää, mutta varmaa on sakkouhka. Otetaan soitto maaseutuasiamiehelle. Hänkään ei ole satavarma, mutta järkeilemme yhdessä, että valtalajike varmaan valikosta valitaan. Hyvältä vaikuttaa.
Mutta. Paikallisesta muatallooskaapasta löytynytta hernelajiketta ei ole pudotusvalikossa. On 50 muuta, mutta ei sitä mitä pitää. Valikosta löytyvät huolestuttavat vaihtoehdot aakkosissa Muu-kohdassa: MUU TUKIKELPOINEN LAJIKE, MUU EI TUKIKELPOINEN LAJIKE. Mistäs sen nyt tietää? Etsin Googlesta. Ei löydy. On vain tieto, että moinen lajike on, mutta ei mitään tietoa, että onko se tukikelpoinen vai ei. Perkele herne kuin herne! Mutta ei. Otetaan uusi puhelu maaseutuasiamiehelle. Hänkään ei tiedä. Hän epäilee että pussin kyljessä olisi tieto. Pohditaan ja tullaan yhdessä siihen tulokseen, että kai se on valittava tuo muu tukikelpoinen lajike ja laitettava kädet ristiin. Sanoin, että älä huoli, sakko tulee varmasti. Se on vain aina arvoitus joka vuosi, että mistä kohdasta ja syystä se tulee.
P.S. Tiedän että muutamat valaistuneet ELY-keskuksen tarkastajat lukevat tätä blogia. Nyt pääsette ELY-fanit vähemmällä tämänkertaisessa tarkastuksessa (joka siis varmasti tulee, vaikka kyse on satunnaisotannasta, brraahahahaa!) ja voitte suoraan suurempia kaivelematta siirtyä sakotukseen. Koska jokuhan tässä meni pieleen, vaikka kuinka virallisen neuvonnan kautta vedettiin tää prosessi. Neuvojillahan ei ole vastuuta, jos tuli VIRRRHE.
P.P.S. Tarinan maaseutuasiamies on huippuammattilainen ja todella aulis auttamaan, mutta tarina todistaa siis sen, ettei asiantuntijakaan osaa navigoida systeemin läpi.
P.P.P.S. Jos jaksoit lukea koko tarinan, sinussa on potentiaalia maaseutuviranomaiseksi! Minä en jaksanut edes oikolukea tätä :D