EU-hakemukset tehty, verkot vesillä, nouseeko iso vai pieni sakko?

Joo. Nyt on taas EU-papereiden kanssa painiskeltu ja on käyty kunnassa ja soiteltu erilaisille asiantuntijoille, jotta onnistui kaikenlaisten erikoistilanteiden käsittely hakemustilanteessa. Esitinpä useita kysymyksiä ja pähkinöitä, joihin ei maaseutuasiamies edes ollut törmännyt ja aika pitkään näitä kuvioita on kerennyt kuitenkin pyöritellä. Ihan järjestelmiin perehtyneelle asiantuntijallekin pääsin soittelemaan.

Suosikkikohtia prosessista iloksenne:

Pulma #1: Tapaus "vaihellaan" eli omistuksessani olevan, Henkilö A:lle vuokraamani pellon vuokralaisen vaihdos Henkilö B:lle vuodesta 2016 alkaen kesken alkuperäisen vuokrausjakson. Samalla minulla vuokralla olleen pellon vuokrasopimuksen päättäminen ja uuden vuokrasopimuksen tekeminen henkilön A nimiin,  joka jatkaa viljelyä jälkeeni ko. pellolla. Eli Henkilö A saa minun entisen vuokrapellon ja Henkilö B nappaa Henkilöltä A vuokralle minun omistamani pellon.
Oletus: Henkilö A voi tehdä hakemuksen hänelle vuokrattuun peltoon, Henkilö B taas hänelle vuokrattuun peltoon ja minä voin poistaa molemmat pellot omasta hakemuksestani.

Todellisuus:
Varmistan tilanteen ennen  hakemusten täyttämistä maaseutuasiamieheltä, kuvaan sähköpostitse tilanteen. Pitäisi käsitykseni mukaan tulostaa Henkilön A 103A-lomake, johon merkittäisiin siirtyviksi tukioikeuksiksi minulle päin tuo 0,09 ha, koska tämä on peltojen kokoero ja Henkilö A tarvitsee ko. määrän vähemmän tukioikeutta tänä vuonna.

Sitten pitäisi täyttää 103B-lomake, jonka suhteen tulee epävarmuus miten menetellä kun Henkilö A jos valitsee hallinnan siirron, silloin pitäisi antaa vuokra-aika. Ja nyt ei ole siitä, että Henkilö A vuokraa minulle määräajaksi tukioikeuden, vaan hän palauttaa sen minulle. Toisaalta, ei voi myöskään valita omistuksen siirtoa, koska Henkilö A:lla on minun tukioikeutta hallinnassa, eikä omistuksessa. Kolmatta vaihtoehtoa "Muu,  mikä?" ei ole tarjolla.

(Tätäkään ei olisi tarvinnut tehdä, ellei viranomainen olisi omatoimisesti ja yksipuolisesti mitätöinyt minulla olleet ns. ylimääräiset tukioikeudet, n. 0,5 ha. 2008-2016 välisenä aikana minulla olleet ihan samat pellot ovat mystisesti kutistuneet viranomaisen pinta-aladigitoinnissa tuon verran. Vissiin pellotkin pienenevät kuin pyy maailmanlopun edellä. Alussa jaksoin korjata, mutta se edellyttää karttakorjauksia jotka pitää kiikuttaa kuntaan, enkä enää viimeisinä vuosina ole yksinkertaisesti jaksanut joka kevät siellä asian takia juosta.)

Sovitaan sähköpostikeskustelun lopuksi, että koska asia on niin monimutkainen, on syytä tavata ihan livenä kunnassa.

Tukioikeushärdelli alkaa. Henkilö A:n minulta vuokrattu pelto on 0,09 ha suurempi kuin pelto, johon hän vaihtoi. Henkilö A:lla on siis 0,09 ha liikaa tukioikeutta ja minä tarvitsen sen takaisin. Tukioikeudet minulla vuokralla olleeseen peltoon ovat minulla. Tuumitaan yhdessä konttorilla pitääkö pellon omistaja osallistaa prosessiin, vaikka tukioikeudet ovat minulla. Sovitaan yhdessä että eipä kai, tukioikeusomistajuudesta johtuen. Tehdään aiempaan tukioikeuspäätökseen korjaushakemus, jotta saadaan tuo erotus palautettua minulle. Hauskuutus ei lopu tähän. Minun pitää tuo takaisin saamani (tai siis päätöstä odottava mutta takaisin tuleva) määrä sitten huolehtia niin, että Henkilö B saa riittävän määrän tukioikeuksia minulta hallintaansa, vastaten hänen minulta vuokraamiensa peltojen pinta-alaa. Tarkistellaan taas papereita. Seuraavaksi ihmetellään, kun "vuokravaihdospelto" näkyy Henkilön A listoilla viranomaisen järjestelmässä ja se pitäisi saada sieltä  pois, että Henkilö B voi tehdä siihen kohdistuvan hakemuksen. Maaseutuasiamies pohtii ääneen, että mitähän tapahtuu jos painetaan tuota Poista tilasta -nappia. Ei meistä kukaan tiedä. Sovitaan yhteisesti, että josko ei tapahtuisi ainakaan mitään peruuttamatonta. Painetaan nappia ja toivotaan parasta.

Kumpiko piuha pitäisi katkaista??

Pulma #2: Pois vuokrattujen kasvulohkojen (A-C) eliminointi omasta hakemuksesta (minulle jää D-E)
Oletus: Kasvulohkot voi poistaa ohjelmassa ongelmitta

Todellisuus:
Yritän taas omatoimisesti sähköisessä asioinnissa. Toimin olettamukseni mukaan eli haluaisin poistaa lohkot A-C hakemuksestani, koska ne eivät ole minulla tänä vuonna viljelyksessä. Klikkaan kasvulohkon A kohdalla poistamista. Tulee ukaasi ja avautuu kartta, jossa minun pitäisi piirtämällä yhdistää kasvulohko A johonkin toiseen viereiseen kasvulohkoon, eli tässä tapauksessa B:hen. Tästä ei kuitenkaan ole kysymys että kasvulohkoja pitäisi ylipäätänsä yhdistellä ja toisaalta jos näin jatkaisi, minulla olisi lopulta yksi megaiso kasvulohko, jossa yhteen sulautettuina A-E ja minulla ei ole enää käytössä kuin D-E. Yritän workaroundia eli jättäisin kasvin valitsematta kasvulohkoille A-C, jotta en hakisi niille tukea. Ei onnistu.

Aloitetaan sähköpostikeskustelu maaseutuasiamiehen kanssa. Kasvulohkojen käsittelyn poikkeusohjeista löytyy seuraavaa:

1) Pe­rus­loh­kon yh­teis­käyt­tö: Kas­vin­vuo­rot­te­luun pe­rus­tu­vis­ta sään­nöl­li­sis­tä vuo­sit­tai­sis­ta kas­vu­lohko­jen vaih­dois­ta vil­je­li­jöi­den vä­lil­lä ei pää­sään­töi­ses­ti muo­dos­te­ta omia pe­rus­loh­ko­ja. Il­moi­ta alat maan­tie­teel­lis­ten ra­jo­jen mu­kaan yh­te­nä pe­rus­loh­ko­na. Täl­lai­nen ti­lan­ne on esi­mer­kik­si, jos vilje­let so­ke­ri­juu­ri­kas­ta ja vaih­dat­te naa­pu­rin nau­ta­kar­ja­ti­lan kans­sa  vil­je­ly­a­lo­ja kes­ke­nän­ne saavut­taak­sen­ne so­pi­van kas­vin­vuo­rot­te­lun. Omis­ta­jan on huo­leh­dit­ta­va sii­tä, että toi­nen sa­maa lohkoa vil­je­le­vä tie­tää pe­rus­loh­kon ra­jat, nu­me­ron ja di­gi­toin­nin.

Kaik­ki yh­teis­käyt­tö­loh­kon vil­je­li­jät il­moit­ta­vat säh­köi­ses­sä haus­sa tai kas­vu­loh­ko­lo­mak­keen 102B lisä­tie­dois­sa pe­rus­loh­kon yh­teis­käy­tös­tä. Ku­kin vil­je­li­jä il­moit­taa vil­je­lyk­ses­sään ole­van kas­vu­loh­kon tie­dot omas­sa ha­ke­muk­ses­saan. Toi­sen vil­je­li­jän kas­vu­loh­ko­tie­to­ja ei tar­vit­se il­moit­taa.

Si­nun ei tar­vit­se ja­kaa pe­rus­loh­koa kah­dek­si vuok­ra­tes­sa­si ly­hyt­ai­kai­sel­la vuok­ra­so­pi­muk­sel­la pe­rusloh­kon, ja jät­tä­es­sä­si it­sel­le­si esi­mer­kik­si koti­tar­ve­vil­je­lyä var­ten kas­vu­loh­kon, jol­le et hae tu­kea. Kos­ka pe­rus­loh­kol­le il­moi­tet­tu­jen kas­vu­loh­ko­jen sum­man pi­tää kui­ten­kin olla yhtä suu­ri kuin pe­rus­loh­kon ala, vuok­raa­ja il­moit­taa myös omis­ta­jan koti­tar­ve­vil­je­ly­loh­kon omal­la kas­vu­loh­ko­lo­mak­keel­laan ti­la­päi­ses­ti vil­je­le­mät­tö­mä­nä ala­na.

Vain omis­ta­ja saa teh­dä muu­tos­pyyn­tö­jä pe­rus­loh­kon di­gi­toin­tiin, jos pe­rus­loh­kol­la on kah­den eri vil­je­li­jän kas­vu­loh­ko­ja. Jos taas kum­pi­kaan vil­je­li­jöis­tä ei ole omis­ta­ja, niin se jon­ka kas­vu­loh­ko­jen yh­teen­las­ket­tu ala on suu­rem­pi, te­kee muu­tos­pyyn­nön di­gi­toin­nis­ta. Muu­tok­sen te­ki­jän on huo­leh­dittava, että toi­nen sa­mal­la loh­kol­la vil­je­le­vä on tie­toi­nen muu­tok­ses­ta ja muu­tok­sen tu­lok­se­na toi­mi­te­tus­ta uu­des­ta di­gi­toi­dus­ta kar­tas­ta.

Lisäohjeena ja sakon välttämiseksi maaseutuasiamies kertoo, että on tulostettava yhteiskäytöstä kartta, johon on punaisella kynällä merkittävä minun käyttööni jäävä osuus ja kiikutettava kartta kuntaan. 

Punaisella kynällä. Kuntaan.

Ohje ei kerro miten asia pitää tehdä Vipu-järjestelmässä. Puhelinyhteydessä yritetään maaseutuasiamiehen kanssa päästä prosessissa eteenpäin. Ei osata. Samoin selviää viranomaisen järjestelmästä, että vuokraaja on ilmoittanut vain yhden kasvulohkon  A, johon hän on yhdistänyt A-C. Arvaillaan pitääkö minun aloittaa tästä syystä ja yhteiskäytön takia oma hakemukseni kasvulohkotunnuksesta B. Ei tiedetä. Saan järjestelmäasiantuntijan numeron. Selviää mitä hanikoita pitää painella ja missä järjestyksessä, ja mitä kirjoittaa lisätietokenttään sakkojen pelossa selvennykseksi tilanteesta. Taas päästään eteenpäin.

Ystävällinen maaseutuasiamies tulostaa kartan kunnassa käyntini yhteydessä ja antaa minulle punaisen kynän, jotta asianmukainen pellon rajojen piirto onnistuu kaikkien sääntöjen mukaan.


Pulma #3: Seoksen viljely lohkolle, merkintä hakemukseen
Oletus: Valitsen valikosta "Seos herne/härkäpapu/makea lupiini yli 50 %+viljaa" ja homma rullaa

Todellisuus:
Sähköisessä asioinnissa kasvin valinta onnistuu listalta. Sitten tullaan kysymykseen mikä lajike valitaan, herne vai vilja. Ei voi tietää, mutta varmaa on sakkouhka. Otetaan soitto maaseutuasiamiehelle. Hänkään ei ole satavarma, mutta järkeilemme yhdessä, että valtalajike varmaan valikosta valitaan. Hyvältä vaikuttaa.

Mutta. Paikallisesta muatallooskaapasta löytynytta hernelajiketta ei ole pudotusvalikossa. On 50 muuta, mutta ei sitä mitä pitää. Valikosta löytyvät huolestuttavat vaihtoehdot aakkosissa Muu-kohdassa: MUU TUKIKELPOINEN LAJIKE, MUU EI TUKIKELPOINEN LAJIKE. Mistäs sen nyt tietää? Etsin Googlesta. Ei löydy. On vain tieto, että moinen lajike on, mutta ei mitään tietoa, että onko se tukikelpoinen vai ei. Perkele herne kuin herne! Mutta ei.  Otetaan uusi puhelu maaseutuasiamiehelle. Hänkään ei tiedä. Hän epäilee että pussin kyljessä olisi tieto. Pohditaan ja tullaan yhdessä siihen tulokseen, että kai se on valittava tuo muu tukikelpoinen lajike ja laitettava kädet ristiin. Sanoin, että älä huoli, sakko tulee varmasti. Se on vain aina arvoitus joka vuosi, että mistä kohdasta ja syystä se tulee.




P.S. Tiedän että muutamat valaistuneet ELY-keskuksen tarkastajat lukevat tätä blogia. Nyt pääsette ELY-fanit vähemmällä tämänkertaisessa tarkastuksessa (joka siis varmasti tulee, vaikka kyse on satunnaisotannasta, brraahahahaa!) ja voitte suoraan suurempia kaivelematta siirtyä sakotukseen. Koska jokuhan tässä meni pieleen, vaikka kuinka virallisen neuvonnan kautta vedettiin tää prosessi. Neuvojillahan ei ole vastuuta, jos tuli VIRRRHE.

P.P.S. Tarinan maaseutuasiamies on huippuammattilainen ja todella aulis auttamaan, mutta tarina todistaa siis sen, ettei asiantuntijakaan osaa navigoida systeemin läpi.

P.P.P.S. Jos jaksoit lukea koko tarinan, sinussa on potentiaalia maaseutuviranomaiseksi! Minä en jaksanut edes oikolukea tätä :D

Lopettavan maatalousyrittäjän perintö kaikille (vielä) jatkaville

Hyvät maatalousyrittäjät, tällä pääsette Mavin verkkotentistä läpi 18/25-tuloksella. Ottakee äkkiä ylös ennenku joku polttaa! Ja muistakee lähettee vastaukset 2.5. mennessä!

Kysymys 1: Puhdas arvaus, ei perusteluja eikä tietoa. Olisi ollut mukava löytää kohdentamisalueen määritelmä, mutta se on luiskahtanut johonkin mustaan aukkoon Mavilla.

Kysymys 2: Pitäis olla oikein

Kysymys 3: Pitäisi olla oikein, kunnasta viime vuonna saadun (ostetun) neuvonnan perusteella.

Kysymys 4: Oikein. Lähde: Mavin Ympäristökorvauksen pakollisen koulutuksen materiaali, sivu 11

Kysymys 5: Oikein. Lähde: Mavin Ympäristökorvauksen pakollisen koulutuksen materiaali, sivu 14

Kysymys 6: Oikein, maksun määrä riippuu prosenttiosuudesta (esim. 60 % = 11 e/ha)

Kysymys 7: Oikein (lue: kuvittelen muistavani että mitä kuuluu ehtoihin)

Kysymys 8: Oikein, lähde: Ympäristökorvauksen sitoumusehdot 2015

Kysymys 9: Oikein, googletettu ja löytyi täältä: http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/viljelija/Sivut/ymparistokorvaus.aspx

Kysymys 10: Oikein. Lähde: Mavin Ympäristökorvauksen pakollisen koulutuksen materiaali, sivu 35

Kysymys 11: Arvaus vaihtoehtojen 1 ja 3 välillä, koulutusmateriaalin mukaan ympäristönhoitonurmia voidaan perustaa ainoastaan kahden ensimmäisen sitoumusvuoden aikana. Toisaalta, ympäristökorvauksen sitoumusehdoissa 2015 sanotaan, että monivuotisia ympäristönurmia voidaan perustaa vain 3 ensimmäisen sitoumusvuoden aikana – oletetaan että tämä on eri asia kuin ympäristönhoitonurmi...

Kysymys 12: Pitäisi olla oikein, ei mainintaa ympäristökorvauksen sitoumusehdoissa 2015

Kysymys 13: Arvaus

Kysymys 14: Arvaus

Kysymys 15: Pitäisi olla oikein. On kyseessä lohkokohtainen toimenpide (A), kohta C koskee vain yksivuotisia puutarhakasveja ja lohkojen ala saa vaihdella vuosittain (D).

Kysymys 16: Arvaus, koska lietelannan sijoittamisessa peltoon on suojavyöhyke.

Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys

Toimenpiteestä peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ei makseta ympäristökorvausta lohkoille:

1. joille on ilmoitettu ympäristösitoumukseen sisältyvä suojavyöhyke, monivuotinen ympäristönurmi, luonnonhoitopeltonurmi, viherlannoitusnurmi, monimuotoisuuspelto tai toimenpide ”orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla”;

2. joita koskee edellisen ohjelmakauden erityistukisopimus ravinnekuormituksen tehostetusta vähentämisestä,                              suojavyöhykkeen perustamisesta ja hoidosta tai turvepeltojen pitkäaikaisesta nurmiviljelystä;

3. joille on ilmoitettu kesanto; tai

4. jotka on ilmoitettu viherryttämistuen ekologiseksi alaksi.

Kysymys 17: Oikein, lähde: ELY-keskuksen materiaali Kurki-, hanhi- ja joutsenpeltoympäristösopimus ohjelmakaudelle 2014 – 2020, jossa todetaan että ” Minimisopimusala 5 ha, lohkokoko väh. 0,05 ha"

Kysymys 18: Oikein, lähde: ELY-keskuksen materiaali Kurki-, hanhi- ja joutsenpeltoympäristösopimus ohjelmakaudelle 2014 – 2020, jossa todetaan että ”Sopimuksen tekeminen ei edellytä maatalouden ympäristökorvausta koskevan sitoumuksen voimassaoloa”

Kysymys 19: Pitäisi olla oikein, ELY-keskuksen lomakkeessa nro 262 (kosteikon hoitosopimus) pyydetään toimittamaan liitteenä hoitopäiväkirja (jos vanha sopimus on päättynyt), suunnitelmakartta jonka tulkitsen kirjalliseksi suunnitelmaksi johon vastausvaihtoehdossa B viitataan ja lisäksi lomakkeelle täytetään peruslohkon nimi.

Kysymys 20: Arvaus. Lähde: Finlex.fi, valtioneuvoston asetus ympäristökorvauksesta. Eläinten terveyteen tai hyvinvointiin liittyviä viittauksia ei löydy tästä asetuksesta.

Kysymys 21: Pitäisi olla oikein, vain poikkeuksellisten sääolosuhteiden vuoksi voi viivästyä 30.6. -aikarajasta. Lähde: Valtioneuvoston asetus hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista (4/2015) - Muutos 117/2016 voimaan 9.2.2016. Poikkeamismahdollisuus viimeiseen kylvöpäivään - Jos poikkeukselliset sääolosuhteet estävät kylvämisen viimeistään 30.6., kylvö on tehtävä heti olosuhteiden salliessa. Poikkeuksellisena sääolosuhteena pidetään tilannetta, jossa pitkään jatkuneiden runsaiden sateiden ja vähäisen haihdunnan vuoksi pellon märkyys on estänyt kylvämisen.

Kysymys 22: Pitäisi olla oikein. Lähde ELY-keskuksen Perustuki ja muut tuet –materiaali. ”Kasvuston sängen poltto on sallittu ainoastaan, jos se on välttämätöntä kylvön toteutuksen, rikkakasvien, kasvitautien tai tuholaisten torjunnan kannalta. Vaatimus koskee myös nurmipeltoja.”

Kysymys 23: Arvaus. ELY-keskuksen Ympäristökorvauksen lannoitussäännöt –materiaalissa on todettu vain, että: Fosforilannoitus perustuu viljavuusnäytteen fosforiarvoon/arvoihin. Jos lohkosta on useita viljavuusnäytteitä, voidaan käyttää näiden keskiarvoja tai sitten viljellä lohkoa eri lannoituslohkoissa vilj. näytteiden mukaisesti. Jos joku vilj. näytteistä fosforin osalta on arveluttavan korkea, niin tällöin ei voi käyttää keskiarvoa.

Että ei siis niin mikään näistä vaihtoehdoista. Yllätys.

 Kysymys 24: Pitäisi olla oikein, lähde: maalaisjärki.

Kysymys 25: Pitäisi olla oikein. Ehkä jopa muistan tämän.

Lain toiselta puolen,

Vuoden Siivooja



ps. Ja muistakee palauttaa 2.5. mennessä myös viiden vuoden viljelykiertosuunnitelma maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Dokumentti, joka ei sido mihinkään ja jota ei käytetä mihinkään.

Ja muistakee jo ajatella peltomaan itsearviointitestiä, jokaiselle kasvulohkolle oma!

Tukiaiset pois!

Traktorimarssi kosketti minua syvästi. Ihan piti muutamaan otteeseen kyynelehtiä kun videotallenteita katselin. En päässyt itse mukaan, koska maatalousyrittäjän on elääkseen käytävä muissakin töissä.

Minua itkettää harvoin.

Liikutukseen minut ajoivat 1) kohta jossa traktorit, jänisräikät ja äänihuulet laitettiin yhtäaikaa tulille ja 2) maanviljelijämiehen ääni särkyi hänen pohtiessaan onko tilasta mitään jäljellä jälkikasvulle.

Minua vituttaa usein.

Olen pyrkinyt olemaan lukematta iltapäivälehtien ja Facebookin mielipidekirjoituksia ja kommentteja, mutta ei ole oikein siinä onnistunut. Seuraavassa joitain poimintoja suosikkiprovokaatioista.


"Miljoonatraktoreilla ajellaan, ei oo rahasta puutetta! Nii!"

Sama kuin minä aateekoo-ihmisenä käyttäisin faksia, postia, taskulaskinta, ruutupaperia ja mustekyniä. Tai Taksi-Joke kuljettaisi mopoautolla. Lapsuuden kesien mummolan traktorit jos on mielessä, varmasti näyttää ökyltä jo 90-lukulainenkin työkone.

Rahan roisketta voi ihmetellä Luonnonvarakeskuksen ennusteesta, joka osoittaa maatilojen yrittäjätulon pienenevän 40 prosentilla edellisvuodesta. Keskimäärin 9700 euroon tilaa kohti. Vuodessa.


"Tukirahoilla ostetuilla mersuilla ja mönkkäreillä vuan ajellaan."

Kyllä. Nämä tuethan ovat ennen kaikkea bonusta ja törsättäväksi tarkoitettu. Vai olisiko sittenkin, että järjestelmä vain sattuu olemaan (haluttiin tai ei) sellainen, että tukia on maksettava, jotta tuotantokustannukset saa katettua ja hyvänä vuonna voi yltää plussan puolelle. Ja yksi puoli asiaan voisi olla myös se, ettei Irmelin ja Pentin mielet syvästi ruokaostoksilla pahoitu hintoja silmäillessä.


"Tuet pois, ei maataloutta tarvita, saahan sitä ruokaa muualtakin."

Joo ja varmasti ulkomaan sherlockeilta jää haistamatta, että nyt voidaan nostaakin hinnat pilviin, koska suomalaisilla ei ole enää vaihtoehtoja. Ruoka on vanha keksintö, sitä on kaikilla?


"Maajussit saavat ruokansakin ilmaiseksi!"

Ruokaympyrä esimerkiksi meillä täyttyykin mukavasti ohralla ja kauralla. Ja ei nykyään tarvii kuin vain vähän vuodessa maksaa siitä ilosta, että ruokaa tuottaa.

Valoa kohti!

Pehkubaari ilman baaria

Taas olin kylän lammasfarmarin kanssa tekemisissä. Tällä kertaa pehkun paalauksen merkeissä. Tiukassa taloustilanteessa talkoovoimin saadaan monenlaisia hankkeita taklattua. Meiltä löytyi pienpaalien tekemiseen kalusto ja jopa ylijäämäpaalinarua. Heinää ei ole tehty muutamaan vuoteen, en edes muista milloin pehkuja olisi viimeksi paalattu.

Prosessi menee kutakuinkin näin:

1. Tarkasta sääennuste, järjestä elintason mahdollistavasta työstä vapaata, ilmoita lammasfarmarille päivät milloin pehkua tehdään.

2. Tiedota että puimuri on rikki ja siirrä paalauspäiviä.

3. Korjaa puimuri.

4. Huolla paalauskone, mutta jätä paalausrata lepikkoon vain huomataksesi työn alkaessa, että radan toinen rengas on liki rikki kulunut ja tyhjentynyt. Täytä rengas ja toivo ettei se räjähdä.

5. Ala paalata.

6. Jätä tankkaamatta vehkeet, koska aina on mukava kesken urakan singota polttoaineen hakuun. Älä missään tapauksessa huolla traktoria, jotta sen polttoainemittari toimisi. (Tai että kiulussa olisi sivupeilitelineissä peilit, jotta näkee että kuormassa olijoilla on jotain asiaa.)

7. Ala paalata uudelleen.

8. Korjaa paalauskoneen katkennut sinkki, jolla peräkärrin saa kiinnitettyä paikalleen.

9. Ala paalata uudelleen.

10. Ilahdu tiedosta, että saat talkoisiin lisäapua, ettei kahden akan tarvii tehdä kuormia ja purkaa niitä.

11. Soimaa itseäsi ehtymättömästä luottamuksesta ihmisiin (ja tarkemmin miehiin) kun apuvoimat saapuvat pimeän ja kasteen tultua.


Mutta joo. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Vähittäisvaatimus oli 480 paalia lammasfarmarille ja 100 paalia islanninhevostilalliselle. Saatiin korjattua 838 paalia pellolta. Että jää ihan huonon vuoden varalle jemmaan.

Tässä tunnelmakuvia talkoista ja samalla tulee tehtyä "EEUU-tukiloilla tehtyjen ökykalustohankintojen" erikoisesittely.

Eilen vietettiin maaseudun naisten päivää. En tiennytkään tätä. Juhlan kunniaksi kuvanäyte emännistä:

Loppuun vielä iloisia uutisia adoptiokoiran voinnista. Vointi on parantunut sen verran, että kaveri löytyi linnuntietä 5 km päästä supiloukusta. Meille tullessa ei jaksanut kunnolla kävelläkään pidempiä matkoja.

 Kiitämme lääketiedettä ja erityisesti pyydyksensä säännöllisesti tarkistavia metsämiehiä!

Ylpeys käy lankeemuksen edellä

Käytiin ottamassa maanäytteitä. Valmistauduin työhön tapojeni mukaan järjestelmällisesti. Päätin näytteenottojärjestyksen etukäteen, kirjasin lohkot ruutupaperille ja viereen laitoin näytenumeron siltä varalta että tulee muistihäiriöitä reissun aikana. Numeroin tussilla lootat valmiiksi, ettei tarvii tolskata pellolla.

Pyysin  serkulta mönkijän lainaan, ettei tule urheiluvammoja.

Isän askartelema paskartelema näytteenottokairakin löytyi tallista. Ei tarvinnu edes etsiä.

Näytteenotto sujui hienosti. Ilma suosi. Ei jääty mönkkärilläkään kuin melkein yhelle riisipellolle kiinni.

Oli niin hyvä pössis, että käytiin lammas-naapurinkin maanäytteet samalla ottamassa porukalla. Saatiin kahvit ja pullaa.

Onnistuneen päivän luomalla uholla ja voittamattomuuden tunteella varustettuna rupesin vielä puutarhahommiinkin. Penkereen kiveys oli kadonnut vuosien saatossa ja tartti tehrä jotain.

Turpeen irrottelun aikana alkoikin jo tulla ensioireita tuurin ehtymisestä. Ymmärsin löytäneeni kusiaispesän siinä vaiheessa kun kämmentä ja käsivartta poltteli paikasta jos toisestakin. 

Kun olin siinä hillunut aikani ja urakka oli kutakuinkin voiton puolella, ukot tulivat norkoilemaan viereen. Avomies kysyi että minkäs takia tuossa on tuommoinen korkeampi kohta. Isä siihen että siellä on öljysäiliö. Sitten totesivat, että tuosta pitäis ottaa parikymmentä senttiä maata pois ja tasata. Ja että vois vesiputkihommiakin siinä kohtaa säätää uusiksi. Tuntui hyvältä tietää että miljöön kaunistusyritys oli täysin turha.

Toisaalta, tuo maanmuokkaustyö saattaa ootella tekijäänsä vuoden jos toisenkin, joten en lopulta ollut asiasta erityisen huolissaan.

Näytteiden pakkaamisen yhteydessä hyvä onni palasi. Löytyi täydellisen kokoinen pahvilaatikko vinnistä ja Maaseudun Tulevaisuutta oli lehtilaatikossa enemmän kuin tarpeeksi.

Pakkaamisen jälkeen tuli ihan ääneen kehuttua, että tulipa helvetin napakka paketti. Ja että ihan muistin näytetilauslapunkin laittaa sisälle.

Eipä ois kannattanu henkseleitä paukutella. Siivotessani pöytää tein havainnon, että kirjekuoressa oli myös kymmenen prosentin alennuskuponki. Toisaalta, on ihan hyvä säilyttää kuponki ensi kertaan. Onpahan sitten valmiina.

Seuraavaksi eipä muuta kuin paketti postiin ja odottamaan logistiikkakeskukselta puhelua, jossa kerrotaan että minun maanäytepakettini päälle on pudonnut hihnalta painavampi paketti ja maanäytelähetykseni on räjähtänyt tuhannen pillun päreiksi ja on otettava näytteet uudestaan.

Nimimerkillä Kokemusta on.

Ps. Tämän päivän yhteydessä olisi ollut tosi näppärää tehdä itsearviointipohjainen peltomaan laatutesti. Tämä on yksi aivan uusista ympäristösitoumuksen vaatimuksista. Henkilökohtainen suosikkini. Siinä pitää käydä lapiolla tonkimassa peltoja ja arvioida silmämääräisesti maa-aineksen laatua, kuohkeutta ja tarkkailla onko matoja. Muuten ihan hyvä, mutta kun ei ole vieläkään Mavin sivuilla mitään tietoa siitä, millainen lomake on täytettävä ja mitä kaikkea matojen lisäksi on osattava silmämääräisesti arvioida. Kytätäänpä sitten muutaman viikon välein onko ohjeistusta tullut ja sitten viimein kun on lanketti tulostettavissa, otan ja kierrän pellot uudestaan. Jos laatutestilomake tulee olemaan vähänkään samankaltainen kuin yksi netistä löytämäni pohja, tulee kuulkaa olemaan hauskaa täyttäessä.

On tarkkailtava imeytyykö sadevesi maahan alle kahdessa vuorokaudessa vai jääkö pellolle lätäköitä. Pitää kovan sateen jälkeen käydä kurkkimassa onko maan pintarakenne kestävää, vai liettyykö se sateella ja kuorettuu kuivuessaan. On myös oltava passissa ja vakoiltava onko pellon yllä paljon lintuja etsimässä syötävää vai ei. Ja ne lierot. Onko maassa lieroja vai ei. Kyllä molempien tilojen hallinnassa olevalta yhteensä noin sadan hehtaarin peltoalalta aika näppärästi saadaan kattavat pöytäkirjat tuotettua. Eikä mee ees pitkään.

Tatuointeja ja päätöksiä

Vietimme vappuaattoa avomiehen serkun luona. Meidän lisäksemme mukana oli Vilkas mies emäntänsä kera. Lapsellisten lapset olivat anopilla hoidossa. Kun kolme- ja nelikymppiset viettävät kreisiä bailuiltaa ilman penskoja, on nimittäin roisketta! Eli toisin sanoen syödään, saunotaan ja pelataan Trivial pursuitia ja osa porukasta alkaa haukotella jo iltaysin aikaan. Pursuitin pelaaminen ilman avomiehen isoveljeä on toisaalta ihanaa ja toisaalta tylsää. Kaveri aina teeskentelee, että tietää vastauksen joka kysymykseen, vaikkei ole haisuakaan. Pohtii ja miettii ja vääntelehtii, kunnes porukka alkaa hermostua. Kun oikea vastaus kerrotaan, reaktiona on "tsssss!" -tyyppinen äännähdys ja nyrkkiin puristetun käden heilautus sen merkiksi, että ihan oli kielenpäällä miksi 12-tahkoista monikuutiota kutsutaan.


Illan emäntä oli varannut tasokkaan karaoketallenteenkin mutta ei laulettu. Ei varmasti kutsu meitä enää ikinä kylään.

Vilkas mies oli sentään sen verran tinassa, että halusi itselleen tatuoinnin. Emäntä kun on monitaitoinen ja hallitsee tatskahommatkin. Saatiin suostuteltua, että tehdään pari luonnosta mustekynällä. Vilkkaan miehen sydämenvalittu näytti sen verran vakavalta, että arveltiin näin olevan parempi. Ja kohta kaveri sammuikin, joten asiasta ei tarvinnut edes vääntää.

Illan emännän luonnos.

Vuoden siivoojan ehdotus.

Mitäpä tykkäätte? Oisko vielä parempia ideoita?

Sitten asiasta villasukkaan. Ollaan oltu ilkamoinnin ohella myös isojen päätösten äärellä. Maanviljelyssä olemme hyvänä vuonna päässeet kutakuinkin omilleen. Nyt uuden vuoteen 2020 asti tehdyn tukiratkaisun myötä kasvinviljelytilan tuet laskevat meilläpäin noin 30 prosenttia ja sen myötä maanviljelys menee ainakin meidän kokoluokassa maksun puolelle. EU-tukijärjestelmää uudistetaan ja ajatuksena on, että toiminta muuttuu enemmän markkinaohjautuvaksi. Sinänsä ihan hyvä setti, mutta siinä on se pieni logiikkavirhe että markkinahinnat ovat surkeat eivätkä ota parantuakseen. Laitettiin sitten kylvövehkeet, traktori ja puimuri myyntiin, koska ei kestä perse tätä touhua. Tälle kesälle laitetaan niin paljon kesannolle kuin säännökset sallii, urakoinnilla hoidetaan loput. Sitten laitetaan pellot vuokralle jos löytyy joku innokas viljelemään. Mikäli tilanteet tästä jostain taianomaisesta syystä paranisivat, voidaan tietysti aina investoida uudelleen romuihin ja jatkaa viljelyä. Mutta ei tästä ilosta viitsi tonnitolkulla maksaa. Nyt pyörii haudoissa aika monta polvea, tätä tilaa on kuitenkin omin voimin viljelty parisataa vuotta. Mutta kun ei kannata, niin ei kannata.