perjantai 14. huhtikuuta 2017

Tahistimia ja toukkia

Aloitin hommat eräässä luottamustehtävässä. Valtaosa porukasta ryhmässä on iäkkäämpiä miehiä. Aloituskokouksessa kesti alle minuutin ennen ensimmäistä kaksimielistä vitsiä. Kysyin kolmelta mieheltä, että onko heidän pöydässään paikka vapaana. Kyllähän se oli. Kävin hakemassa kupin teetä ja naurun remakka oli jo käynnissä. Yksi isännistä tuumasi, että ei ennee tässä iässä nouse ku nätin tytön näkköö.

Olin että:

Sitten se jatkoi, että niin ku mulla on tämä tahistin niin ei syke nouse. Hyvä kasku. Eivätpä taida kaverit tietää kenenkä kanssa ovat tekemisissä.





Olen tässä odotellut ikitalven päättymistä. Ei keleissä sinänsä mitään vikaa ole, mutta erinäiset lieveilmiöt ärsyttävät enemmän kuin kuka- ja ketä-sanojen sekoittaminen.

Aviomies lähti aamulla mehtähommiin ja koira jäi tupaan yksin, koska olin samaan aikaan syöttämässä ipanaa.


Pahoitti mielensä.

Koiratarha muistuttaa tällä hetkellä akvaariota, siellä lilluu noin kaksikymmentä senttiä vettä. Tämä siitä syystä, että tarhan pohjalla olevaan monttuun ei olla vieläkään saatu mätettyä hiekkaa. Heti kun akvaario kuivahtaa, narahtaa tarhan ovi aika sukkelaan. Tai sitten istutan sinne karppeja.

Ja don't get me started about ukkojen pilkkiharrastus. Varusteet ripotellaan milloin minnekin. Kestosuosikkina on tuoda kalapöntöt ja pilkkireppu vessaan. Pikantti tuoksu, sanoisin.



Mutta aina on täysin mahdollista olla vieläkin ärsyttävämpi! Olin aloittamassa tiskaushommat ja nostelin altaan pohjalta ruokailuvälineet ynnä muut pois. Katsoin, että mitäs jutskia tuolla altaan pohjalla oikein lilluu. 





Mikäpä sen mukavampaa kuin huuhdella surviaisen toukkia pois altaasta ja sieltä aiemmin pois nostamistani paistinlastoista ja haarukoista. Odottelen Henkel Norden Oy:ltä joulumuistamista tänä vuonna vuoden ahkerimman Tolu-käyttäjän tittelin ansiosta.


Ja sitten nämä tiet. Odottelen vielä jokakeväisiä rummunsulatustalkoita. Sitä ennen vedetään jontkasta pois kaikkia kansalaisia aina sisustussuunnittelijoista posteljooneihin.




Kerrankin kun sanomalehti ois tullut ennen kahta iltapäivällä.



Vauvamaailmassa on siirrytty maistelemaan kiinteitä ruokia. Se on hyvä, koska äidissä ei mitään kiinteää enää olekaan. Ipana ei ole kummemmin näistä herkuista innostunut. Syytän pakkausta.


Käsi sydämellä, kummanko valitsisit?



Loppuun virallinen pääsiäistervehdys.






11 kommenttia:

  1. Mä olisin ehkä harkinnut ilmoittavani hymysuin, että meillä syödäänkin tänä vuonna pääsiäislounas ulkona; surviaisentoukkamuhennosta kera koiran naksujen tai mitä teiltä nyt löytyykään,koiratarhassa, alone. Hän. Tai oikeastaan kahden, hän ja pieni ihminen - olisi saattanut saada jopa taustamusiikkia samalla.
    Sorry, jos olen ilkeä, mutta mulla olisi saattanut kaatua hinkki tuossa jossain välissä.
    Pienet ihmiset on ihania (kun ne on jo 30 ja voi oottaa lapsenlapsia hemmoteltavaksi...) ja mieskin menettelee, kun se on jossain kahvilla kaverin kanssa (urbaanin sitieläjän onnea..)

    Hauskaa pääsiäistä kuitenkin, toivottavasti saat paljon SUKLAAmunia tai suklaata ees jossain muodossa (kai sä tykkäät suklaasta?)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulle on kehkeytynyt siviilielämässä timanttinen kärsivällisyys. Ei nää vielä ees oo mitään :D

      Isäntä toi suklaata, joten se asia on (oli) hoidossa.

      Poista
  2. Kyllä meillä kakarat veti perunaa ja porkkanaa kun sekaan sulatti reilusti oikeeta voita ja viellä ripaus meri tai vuorisuolaa niin a'vot kun maistui.

    Jaa'a, nyt panit pahan, peruna vai tissit, hankala valita... ;DDD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ja suola, mun parhaat kaverit <3

      Eiköhän se kouluun mennessä opi syömään.

      Poista
  3. Meillä viiden ja puolen kuukauden ikäinen ipana vetelee aamulla ja illalla puuroa, kaksi lämmintä ruokaa ja yhden välipalan päivässä ja siihen vielä tissiä päälle. Sekota sitä tissimaitoa niihin ruokiin aluksi, niin ei ole niin kova harppaus uusiin makuelämyksiin. Tämä kikka toimi ensimmäisellä ja toimi nyt toisellakin. Sen verran kranttua sorttia on kuitenkin tämä tuorein, että kaupan soseet eivät uppoa, ihte pitää keitellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alussa laitoin maitoa sekaan, mutta sitten jätin pois kun näytti siltä että jotain alkaa uppoamaan. Eiköhän se tästä, eipä kait tässä mikään paniikki oo. Toiset kuulemma syttyy sapuskoihin välittömästi ja sitten on niitä toisia.

      Poista
  4. Esikoisen kohdalla aloitin noista nuivan makuisista perunoista yms kasviksista. Ei ihmekään jos ei uponnut alussa yhtään. Kuopuksen kohdalla menin luumu,mango, banaani, porkkana, peruna järjestyksessä. Voin kertoa, että kiinteät upposi ihan eri tavalla kuin esikoiseen. Yhtä hyviä ja monipuolisia syöjiä on tullut molemmista.. kuopuksen kohdalla startti oli vain 100x helpompi.

    Sain kuulla, että jos aloittaa makeilla niin vauva ei totu perunaan ja niihin tylsemmän makuisiin ruokiin. En saanut siihen kunnon vastausta takaisin, että ovatko koskaan maistaneet äidinmaitoa.. tai korviketta.. Se on aika makeaa evästä. Vauvat ovat makealla pilattuja jo elämän ensi hörpyistä lähtien. Ei se luumu tai banaani muutaman kuukauden iässä enää räjäytä sitä pottia..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, sama ukaasi oli. Ihan sama näköjään tarjoaako banskua, päärynää, pottua, porkkanaa, mansikkaa, puuroa tai kananmunaa. Kaikki on ihan blaa.

      Poista
  5. Toi viimenen kuva kuvastaa niin mun esiteinityttären tunnetta äitiinsä. Thank you for this.
    And everything, including fish. (D. Adamssiä muistellen)

    VastaaPoista
  6. Ei hemmetti noi setämiehet. Meillä uusi myyntipuolen jantteri tokaisi mulle että "tuutko mukaan vessaan kun pitäs käydä pissalla ja lääkäri kielsi nostamasta mitään raskasta".

    Totesin siihen että ihan mielelläni tulisin, vaan kun pinsetit jäi kotiin.

    Silti nuo kyllä jaksaa v*tuttaa.

    VastaaPoista
  7. Mun neljäs lapsi, eka tyttö, suostui syömään kiinteitä ekan kerran 11 kuisena. Puolen vuoden iästä siihen asti tarjosin jotain silloin tällöin ja kaikki mitä väkisin sai työnnettyä suuhun, räki pihalle. Veljet ei halunneet syödä samaan aikaan, kun ruokaa lensi pöydän puoliväliin. Oli siis täysimetyksellä 11 kk. Sitten se kerran ölisi jotain ja osoitteli mun lautasta. Annoin porkkanaraastetta. Seuraavana päivänä sama homma, sai jauhelihakastiketta ja spagettia. Sen jälkeen alkoi ruoka maistua. Samainen muksu syntyi pylly edellä ja on nykyään vege. Aina ollut hankalampi tapaus. Kesällä onneksi tulee täysi-ikäiseksi! �� Ekoilla lapsilla aloitin syömiset potulla, viimeisillä mangososeella ja maissilla. Kyllä oli helpompi aloittaa makealla. Ja kaikki on syömään oppineet.

    VastaaPoista