Kokemuksia yrittäjyydestä

Yrittäjyyttä pidetään kansantaloudellisen toiminnan perustana. Yrittäjäksi ryhtyminen ei ole helppoa ja se vaatii hyvää riskinotto- ja -sietokykyä (lue: lievää mielenvikaisuutta). Plussapuolella yrittäjyys tarjoaa mahdollisuuksia määrätä itse tekemisistään (lue: saa ihan itse valita tekeekö töitä klo 6:00 – 22:00 vai klo 08:00 – 24:00) ja menestyminen saattaa tarjota huomattavasti palkansaajaa suuremmat tulot. Yleisesti ottaen yrittäjät tekevät enemmän töitä kuin palkansaajat, mutta ovat työhönsä tyytyväisempiä – näin se mielenvikaisuus muun muassa ilmenee.

Teitä varmaan heti kiinnostaa millaista yrittäjän elämää olen puolisoni kanssa elänyt? Ai ei, no minäpä kerron silti.

Tänä vuonna olemme maatalousyrittäjinä olleet poikkeuksellisen huonon sään armoilla. Olosuhteet ovat haitanneet auringonottoa ja muuta löysäilyä EU-tukien tilille kilahtamista odotellessa. Virallinen toimialamme on viljakasvien (pl. riisin), palkokasvien ja öljysiemenkasvien viljely. Tulipa tästä mieleen, että tänä vuonna olisi ollut ideaa riisinviljelyssä, koska vesi on seisonut pellolla keväästä syksyyn. Rahvaat leipäviljat eivät tykänneet yhtään kevätkylvyssä olemisesta ja protestina päättivät olla laajamittaisesti harrastamatta itämistä ja muita normaaleja toimia. Onneksi apulanta-, polttoaine-, vakuutus- yms. kustannukset laskivat samassa suhteessa…

Mitä yrittäjältä vaaditaan? Ainakin syvää uskoa omaan osaamiseen ja jaksamiseen. Pitäähän sitä uskoa olla, koska on yleensä itse ainoa, joka putiikin toimintaan ja selviämismahdollisuuksiin luottaa edes auttavasti. Kuvassa tunnelmia tältä keväältä - tässä tilanteessa joku saattaisi mennä ostamaan Rautiasta sisalköyttä mutta yrittäjä ei – hän rimpuilee pari tuntia omin voimin ja sen jälkeen nielee pettymyksen ja alkaa soitella kaivinkoneellisille kavereilleen.

 

 

Sitkeys ja kärsivällisyys ovat myös yrittäjän hyveitä. Nämä ominaisuudet tulevat tarpeellisiksi esimerkiksi silloin kun istuttaa kolmatta kertaa taimia samalle aukolle. Mieltymys pettymyksiin ja sisäsyntyinen fetissi haavojensa nuolemiseen aina uudelleen ja uudelleen on mykistävä. Aina noustaan, olipa kuoppa miten syvä tahansa – sitkeästi kohti uusia pettymyksiä. Voihan välillä onnistaakin?

Vihreille tiedoksi, että toisin kuin luullaan, metsätalousyrittäjät ovat suuria luonnon ystäviä. Allekirjoittanut teki tänä keväänä 8000 euron edestä hyväntekeväisyyttä ruokkimalla pitkän ja ankean talven heikentäneitä pelto- ja metsämyyriä sekä kauriita. Buffet-tarjonta kelpasi - bambi ja kamut kiittävät! Tuli hyvä mieli kun pystyin hienosti auttamaan, vieläkin kyynel vierähtää poskelle kun asiaa muistelen.

Yrittäjänä on myös kyettävä taloudelliseen ajatteluun ja ennakointiin. Investoimme äskettäin toisen puimurin hankintaan voimakkaasti kasvaneen peltopinta-alan takia. Tämä sijoitus nousi viikonloppuna arvoon arvaamattomaan kun molemmat puimurit hyytyivät noin kilometrin välille toisistaan. Olipa aika näppärä hakea varaosia edemmäksi nyykähtäneestä puimurista takaa-ajoasemassa olevalle vanhemmalle puimurille. Kilpikonna voitti tälläkin kertaa jäniksen.

Kuten alussa todettiin, yritystoiminnalla voi saada niitä ekstratuloja. Meillä reviteltiin tänä kesänä hankkimalla talouteen hieno lämmitettävä koirankoppi (ennen kuin pankissa huomattiin että tilin saldo on plussalla, ha!).

Koirankoppi ennen…

 

 

...ja (metsäkärrin kaatumisen) jälkeen:

 

Koira ei ole vieläkään antanut meille anteeksi ja kusee varmaan siksi säännöllisesti sohvaan ja subwooferiin.

Toivon että kokemuksemme voimaannuttavat myös teitä ja jaksatte lähteä uuteen työviikkoon energisinä ja aurinkoisina! Yrittäjyys kannattaa ja kantaa.