Soidinmenoista ja mihin kaikki lopulta johtaa

Soitimella tarkoitetaan parittelua edeltävää käyttäytymistä, jonka seurauksena yksilöt tulevat sellaiseen fysiologiseen vireeseen, että parittelu on mahdollista. Naaras valitsee usein kaikkein komeimman koiraan kumppanikseen – ulkonäön lisäksi vaikutusta voi olla tämän käytöksellä, laulutaidolla ja reviirillä. Kokonaisvaikutelma näet ratkaisee. Joskus riittää, että komea koiras pelkästään ilmaantuu paikalle eikä välttämättä tarvita sen kummempaa pullistelua. Monesti soidinmenoja seuraava parittelu voi olla sen sijaan hyvinkin lyhyt prosessi ja tapahtuma on varsin suorasukainen suhteessa soidinvalmistelujen laajuuteen.

Toivoisin samanlaista suoraviivaisuutta ihmisten pariutumiseen. Halukas nainen voisi esimerkiksi ilmoittaa aikeistaan pyörittelemällä päätään, viheltelemällä ja nakkelemalla niskojaan. Miehille voisi vaikkapa pullahtaa kaulaan punainen pussi, jota he täyttäisivät ja tyhjentäisivät rytmikkäästi. Tällä tavalla jäisivät kaikki turhat vilkuilut, vinkkailut, hiveltelyt, tekstailut ja muut säädöt tarpeettomiksi. Tietäisi suoraan ketä panettaa ja ketä ei, ja nämä suoran toiminnan joukot kokoontuisivat yhteissoitimelle paikallisiin ravitsemusliikkeisiin viikonloppuisin takuuvarmoin tuloksin.

99 prosenttia suomalaisista parisuhteista alkaa toteamuksella ”Vittu se onkin paljon paremman näköinen kuin minä muistin!”. Kehittyvään parisuhteeseen tai tää-on-vaan-tämmöstä-säätöö –tyyppiseen suhteeseen liittyy erilaisia sääntöjä. Vaikka yhdessä olisi helvetin mukavaa ja ei muuta haluaisikaan kuin olla toisen kanssa, on oltava liikkeellä viileällä ”katellaan milloin nähdään ens kerran, mulla on tässä näitä kiireitä ja suunnittelen pitkää viikonloppua New Yorkiin” -meiningillä. Jos haluat nähdä toisen heti uudelleen, olet tarrautuva yksinäinen perverssi, josta on syytä hankkiutua eroon heti ensitilassa. Rakkausmaailman kolmihaarakoukkuista Rapalaa ei saa nielaista kitusiin asti heti alkuvaiheessa tai olet virallisesti emäluuseri!

Alussa toisessa näkee vain niitä kivoja ja hellyyttäviä piirteitä. Jos joku väittää muuta, valehtelee. Esimerkiksi myöhästely voi olla ihan söpöä, ja on oikeastaan ihan kiva siivoilla ja järjestellä toisen luona (siinä sivussa stalkataan lääkkeet, etsitään pornolehdet ja tarkastetaan alushousujen kunto) sekä laittaa ruokaa (selviää juoko se juntti pastan kanssa vain maitoa vai kelpaako sille hyvä punkku). Jos toinen on vähän sottainen tai epäjärjestelmällinen ei se haittaa, koska kohtahan kaikki muuttuu kun sinä astuit hänen elämäänsä! Nuo alussa niin ilahduttavilta ja hassuilta tuntuvat ominaisuudet toisessa ovat tosin niitä, joiden takia parisuhteen vakiinnuttua tekisi mieli puukottaa elämänkumppania naamaan.

Säästin tämänkin tarinan suurimman viisauden loppuhuipennukseksi (ja koska en ikinä tiedä milloin on hyvä hetki lopettaa). Parisuhteen tulevaisuuden kannalta aivan kriittisintä on muistaa, ettei nainen ainakaan ensimmäisen puolen vuoden aikana saa käydä kakalla toisen osapuolen oleskellessa samassa kiinteistössä. Jos nainen kakkii, se kuuluu olkkariin, ja orastava suhde ryvettyy yhdessä pöntön kanssa. Kiinnostava ja seksikäs nainen ei ulosta!