tiistai 23. syyskuuta 2014

Kuinka tutustutaan naapureihin

Kylän nuppiluku nytkähti hetkellisesti alaspäin viime vuonna arvaukseni perusteella yli yhdeksänkymppisen naishenkilön oikaistessa koipensa viimeistä kertaa. Arvelin että siihen jää taas yksi vanha maatila pihapiireineen happanemaan mutta vielä mitä. Pari viikkoa sitten tänne pamahti Keski-Suomesta immeinen ostohousut jalassa ja näin vaan kiinteistö sai uuden omistajan.

Oli mielessä käydä tervehtimässä, mutta en saanut aikaiseksi kun aina ohi ajaessa oli joko helevetillinen hätä joutua johonkin hankkeeseen tai sitten kello ei enää käynyt ns. ihmisten aikaa.

No, tämäkin tutustumisen vaikeus ratkesi kuin itsestään. Uusi naapuri oli saanut vihiä, että meillä voisi olla kuivaa heinää. Tämä naisimmeinen sitten soitti ja sanoi että voiko tulla käymään. No eiku tervetulloo vaan ja luumupiirakka äkkiä uuniin että edes jää jonkinlainen hyvä mielikuva tästä taloudesta.

Olen nyt soitellut tämän henkilön kanssa enemmän kuin sukulaisten kanssa vuoteen yhteensä. Toki ihan siitä syystä, että uusi naapuri eksyi matkalla ja piti opastaa perille.

Sieltä se sitten pamahti pihaan, mitä ihastuttavin arviolta viiskymppinen naisimmeinen. Oli etsinyt pitkään tilaa, johon voisi tulla lampainensa asumaan. Ihan yksinään muutti ja on alkanut purkaa navettan sisuksia siten että saa lampaille talveksi paremmin soveltuvat paikat. Söi piirakkaakin vaikka oli ihan selevästi kiire. Arvostan.

Käytiin katsomassa navetanvintti ja paalit, laitettiin kuusi heinäpaalia henkilöauton kyytiin ja päiviteltiin että onpa naisen tytär ikionnellinen kun auto palautetaan. Tuli tehtyä selväksi että voi pölähtää milloin tahansa pihhaan hakemaan lisää heiniä lampaille, oltiinpa itse kotona tai ei, ja että traktoriapuakin on saatavilla mikäli isomman erän haluaa kerralla.



Verkostoitumistaidot ovat kunniassaan tänä päivänä. Näin kävi meilläkin. Kahvipöydässä tuli puhe metsästyksestä ja siitä että lampaita on pistetty kylmäksi tuossa navetan nurkalla ja että siinä on teurasmatkaa elukalle riittämiin kun se on 10 metriä. Nainen kysyi varovasti että voikos teille soittaa jos tulee semmonen akuutti tilanne, että joutuu lampaan lopettamaan. Eiköhän tuo järjesty.


6 kommenttia:

  1. Tuo on kyllä hieno termi, tuo ostohousut, isänikin käyttää sitä :D (ostohousuja harvemmin..)
    Toivotan onnea uudelle naapurisuhteelle!!

    VastaaPoista
  2. Mukavaahan se on saaha mukava naapuri.

    VastaaPoista
  3. Arvostan naapureiden välistä yhteistyötä ja avunantoa. Aina parempi on henkilökohtainen kontakti, vaikka meilläpäin yleisempää on tekstareiden lähettely, kun ei vaan aina ehdi aidan yli huutelemaan. Ihan huippua olisi saada lampaita naapuriin. Teillä vaan taitaa olla pidemmät välimatkat, kun naapuri kerran onnistui eksymään matkalla :)

    VastaaPoista
  4. Eksyi matkalla naapuriin... Tuota ei moni kaupunkilainen ymmärrä :)

    VastaaPoista
  5. Ostohousut jalassa :) ihan uusi termi mulle, heti käyttöön. Ja on muuten ihan mahtavaa jos naapurista löytyy lopetusapuja ja pyssy tarvittaessa. Nimimerkki "Gerbiilin lopetus eläinlääkärillä maksaa 50€"

    VastaaPoista