Vieläkö muistat minut?

Kysyi taapeli.

Kyllähän minä sinut muistan ja myös kaksi muuta kaveriasi.

Ei kai siinä muut auttanut kuin ruveta hommiin. Olen muuten tutustunut viimeinkin muutamaan suosittuun suomalaiseen blogiin. Niissä aina kaikenlaisia retonkeja esitellään mitä ihastuttavimmissa miljöissä. Aattelinpa tehdä saman. Omalla tyylilläni.

Nöyhtäinen fleeceasu on tämän syksyn ehdoton hitti.

Kevytkumpparit pehmeällä reunuksella. Hankittu Saarenmaalta. Boyfriend  jeansit ovat so last season, meikä käyttää avomiehen popoja. Tuntuvat sopivilta vaikka ovat kaksi numeroa liian isot.

Syyshansikkaat, muodikkaasti tummansiniset. Ihastuttavat viininpunaiset detaljit. Rautia Malinen, Leppävirta.

Retroverkkatakki, joka jätetty leikkisästi auki (lue: vetskari ei toimi). Yläosan värikylläisyyttä tasapainottavat pelkistetyt valinnat: musta pusero sekä työhaalarit.

Trendivinkit vapaasti hyödynnettävissä!

Näissä vermeissä sitten lähettiin selevittelemään isän kanssa terassilautoja sisätiloihin. Sitä ennen piti laitella navetassa olosuhteet kuntoon.

Alustana toimivat hyvin uusiokäyttöön otetut karsina-aidat.

Eka kuorma. Tässä vaiheessa ei vielä koskenut selkään.

Asiantuntevasti tehty pinkka. Ee kuavu.

Pirkat keksittiin latoa telien päälle ja siitä ne oli näppärä napata kouralla kyytiin. Tässä kohtaa nimittäin jo koski selekään.

'

Kyllä urakka taas joutu!

Näin. Kylläpä tänä iltana kelepoo lähtee kaapuntiin herkuttelemaan. Ja nousuviikolla taas aateekoo- ja intternettihommissa mieltään hapattaa.

Kaksi taapelia vielä jäi, jotta totuus ei unohdu ja että nöyryys säilyy.