torstai 21. heinäkuuta 2022

Ensimmäinen viikonloppu yksin

Sieltä se kauan pelätty viikonloppu sitten saapui. Minähän en lapsestani erossa ole ollut, personal best on ollut 2 yötä putkeen työreissun takia.

Kuten arvata saattaa, ipanan saattelu autoon avasi kyynelkanavat oven kiinni laittamisen jälkeen. Se on semmosta ja varmaan tulee olemaan vielä pitkään.

Minähän olen suurella työllä lapsen kanssa murtanut pohjoissavolaista tunteista puhumattomuuden kaavaa. Lapsen kanssa olemme sanoittaneet tunteitamme jo pitkään. Kaverilta saatu tunnetaulukko (osoita naamaa mikä kertoo parhaiten omasta tunteesta) on ollut tosi hyvä väline. Kun saa osoitettua asiaan kuuluvaa emojia A4:sta, loppu on kuin laskettelisi vaan.

Suoraan puhumista suosittelen kaikille. The truth shall set you free.

Mutta joo, takaisin ekaan viikonloppuun. Minullahan ei ole tullut mitään tarvetta älyttömiin reaktiivisiin ja tunteidenpakoilutarkoituksissa tehtyihin tempauksiin. Siispä kävin tekemässä anopille Citymarketilla ruokaostokset. Olen kuullut että ero avaa uusia ovia ja mahdollisuuksia. En ehkä ole koskaan käynyt yhdeksän jälkeen automarketilla ruokaostoksia tekemässä. Kyllä tietäjät tiesivät tämänkin.



Hirveän paljon vimmaa tuntuu olevan ihmisillä siinä että tässä pitäisi välittömästi alkaa jotain kumppania etsiä. Minkä ihmeen takia? Ukrainalaispakolaisäitikin, jota olen kevään mittaan auttanut, koki tärkeäksi ilmoittaa Whatsappilla, että tarvitsen vikkelästi seksielämän. Ilmeisesti pitäisi toimia niin, että vaikka aviovuodelakanat ovat tuskin jäähtyneet, äkkiä vaan urku auki ja tatinpoimintaan - ei saatana ainakaan tarvii käsitellä mitään asioita tai oppia olemaan yksin. "Ei kyntömies vakoa valitse". Minä en olekaan mitä tahansa kyntömiestä vailla. Minua auttaisi merkittävästi penetraatiota enemmän kaikenlainen konkreettinen apu ja myötätunto.

Olen kuunnellut paljon tässä hetkessä paljon puhuttelevaa Disturbedin Sound of silencea. Lapsi tuli vilkaisemaan videota ja totesi että älä sinä äiti tuota miestä ainakaan kosi.



Mä lupaan.


7 kommenttia:

  1. Tuo joukkopaine on kyllä ärsyttävää, ja ajattelu että eihän nainen ilman miestä pärjää...vai lepakkoko se olikin?
    Koita nauttia ipanattomasta ajasta, vietä sitä kuuluisaa laatuaikaa itsesi kanssa. Niin, ja ukrainalaisäidille voit todeta että mies on jo, mr. Dildo värisee kuumana laatikossa :DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En hirveän laadukas ajanviettokaveri itselleni ole ollut, ehkä vielä joskus :D

      Poista
  2. Jos ikinä enää päädyt miestä hakemaan, minusta määritelmän pitäisi olla verrattavissa Toyota Hiluxiin (tai Vuoden siivoojan tapauksessa Hiaceen?) Kriteerit: tottunut kovaan työntekoon, ei vaadi turhaa puunaamista, luotettava kaikissa olosuhteissa ja vaikka on arkinen ja hyödyllinen, niin silti rakas ja vaikea luopua. Tällaista miestä itse lähtisin hakemaan jos tarve olisi.

    Tsemppiä! Sinun kirjoitukset on tuoneet iloa ja lohtua keskelle paskoja töitä, miehiä ja läpi tuskaisen lapsenhankinnan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikein hyvä luonnehdinta, pidän mielessä! Kiitos tsempeistä ja palautteesta, hyvä etten vain huuda tuuleen täällä.

      Poista
  3. Kiva kun oot takaisin😊elämään en osaa sanoa muuta kuin tsemppiä, asioilla on tapana mennä eteenpäin👍

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Menee eteenpäin koska muutakaan ei ole tarjolla.

      Poista
    2. Mennä eteenpäin ja järjestyä ♡♡

      Poista