tiistai 12. heinäkuuta 2022

Reaktioita

Vahvistaakseni itsetuntoani ja mielikuvaa kykeneväisyydestäni, aion listata teille kaikki asiat jotka olen saanut kaikesta huolimatta järjestettyä tai muutoin aikaan.

1. Varautuminen talveen

Asensin rumpuputken sulatusletkut. Selvitin ja otin yhteyttä putiikkiin, joka pystyisi vaihtamaan ranchin vesiputken tulemaan talolle suoraan kaivosta (ja eristettynä) sen sijaan että vesi edelleen menee navetan kautta n. 70 vuotta vanhaa rautaputkea pitkin. Selvittelin talven linkousurakoitsijalta pientä palvelutason laajennusta, että pääsen vähemmällä kolailulla koska ei vittu aina vaan jaksa.


2. Yleinen touhukkuus

Heti kun päätös erosta oli tehty, ostin itselleni Makitan akkusarjan ja laturin sekä painelin Kuopioon ja tilasin vääränmittaisia räystäskouruja koska mittaaminen on lahjattomille.


3. Vittu mä ketään tarvii

Yritin ajaa päältäajettavalla ruohonleikkurilla ranchin nurmikot, mutta saatanan leikkuupöytä telekkusi ja en saanut terää pyörimään, koska vipu oli jumissa. Itkin pihamaalla kuin nainen. Sitten löysin itsestäni väkivaltavaihteen ja onnistuin. Opin myös samalla, että kovassa tuulessa ei kannata olla tuulen alla kun kaataa bensaa tankkiin.

Mätin saunapuut pannuhuoneeseen ja pinosin 15 mottia halkoja ranchilla. Ei ole ranchin liiterin takaseinää nähty sitten 90-luvun, sen verran anoppi polttaa puuta talven aikana. Anoppi siis asuu ranchilla, koska hoitovirhe ja liian myöhään havaittu syöpä ja isä kuoli ja iso talo oli sen seurauksena tyhjänä ja anopille heitetystä vitsistä tuli niinku totta.


4. Itsetunnon huoltaminen

Olen tilannut ystäviltä röyhkeästi ja suoraan kirjallisessa muodossa toimitettuja kehuja. Täytän pienen vitriinin viinilasien sijaan (Plan A) palautteilla (Plan B), ja vierailen palautealttarin luona niin monta kertaa kuin tarvii.


5. SWOT-analyysi

Kuin kunnon konsultti tein tulevaisuudestani SWOT-analyysin. Se kyllä järjen tasolla paljasti heti ettei minulla mitään hätää ole. Mutta jo pari päivää myöhemmin unettomana yönä kerkesin diagnosoida itselleni limaisen kurkun takia keuhkosyövän, keuhkoahtaumataudin ja astman.


Ei muuta ku matka jatkuu!

5 kommenttia:

  1. Ei kyllä tiedä itkeäkö vai nauraa. Vakavia asioita, ei voi nauraa. Mutta tarjollepano on taas ihan taattua VS-laatua, ei voi vakavana lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Terapiatarkoitus on tällä kirjoittelulla. Musta huumori ja itseironia <3 Ku ei tiedä itkiskö vai nauraisko, yritän ainakin nauraa. Kiva että "joku on siellä" ja saan iloa tästä kärsimysnäytelmästä tiristettyä teille.

      Poista
    2. Tsemppiä! Odotellaan, miten kehitys kehittyy, mahtavaa että jaksat fiiliksiä edelleen jakaa.

      Poista
  2. Itse kun yöllä tajuan olevani paniikkimaisessa luupppijumissa yritän sanoa itselleni, ettei aivoissani ole hereillä kuin kaksi hattivattia ja sen takia ajatukseni ei voi olla totta. Yksikään yöllä hikikieriskelyssä saamani ajatuspoikanen ei ole ollut järkevä, eikä ne onneksi ole toteutuneet ;-)

    Hyvää tekstiä sulla. Tosi hyvin olet selvinnyt ja paljon saanut aikaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla ei ole tainnut olla edes niitä kahta hattivattia paikalla, sen verran synkkiä luuppeja ollut. Selviytymisestä puhumme ehkä vuoden 2023 puolella mutta kiitos tsempeistä <3

      Poista