Hyvää uutta vuotta!

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Älkää menkö ampumaan raketteja silmiinne tai räjäyttämään käpäliänne!

ps. Kauankohan pitää vielä velttoilla työpaikalla, jotta välttyy pihasaunan siivoukselta?

Kyläpaikat on koluttu ja kuuset kaadettu - tervetuloa arki!

Joulun jälkeen on perinteisesti ruukattu kierrellä ympäri kyliä riäppäisissä ja muissa ilkamoinneissa. Näin mekin teimme.

Matka taittui joutuisasti kun samalla pystyi katselemaan miten Steven Seagal viskeli ihmisiä kuin paperia. Soittimen asennuksen sivutuotteena airbagin valo saatiin syttymään. En enää muista mikä toiminto on vielä tulossa kojelaudasta törröttävän piuhan tilalle. Näin jäsenten välisenä veikkauksena ounastelen, että piuha törröttää tuosta vielä ens kesänäkin.

Ensimmäisessä kyläpaikassa lähti ukolta tukka. Aikamoinen villakasa. Tässä paikassa voidaan käydä toistekin veloituksettomien lisäpalveluiden ansiosta.

Avomiehen sisko esitteli minulle tekemänsä piparkakkutalon. Lujuuslaskelmat olivat vähän heittäneet. Totesimme rakennelman muistuttavan enemmän latoa. Hevonenkin veteli viimeisiään. Vai kettuko tuo on, en tiiä. Onkohan eläinlääkärin muotoisia piparkakkumuotteja olemassa?

Kun pukki toimittaa uuden televisiovastaanottimen, venäläisen Playstation3:n ja ratti-poljinsarjan, on rakennettava välittömästi pohjoissavolainen peliluola paikallisista käsityöläistuotteista. Huomatkaa ergonomia. Pöydän kevyehkö rakenne sai loppuillasta harkitsemaan huonekalun pulttaamista lattiaan.

Meno yltyi jossain vaiheessa niin rankaksi, että kuusikin heittäytyi selälleen. Liukkaat kelit on! Henkilövahingoilta vältyttiin. Ainoastaan kuusen tähti luiskahti semmoiseen 90 asteen kulmaan.

Ja kun kaadetaan, kaadetaan kunnolla. Kuvassa appiukon tyylinäyte. Hän tyytyi seuraamaan putsausoperaatiota oluttölkkiään topakasti suojellen. Se on katsonut vierestä ikänsä mittaan siivousta niin paljon että ei oo varmasti semmosta sotkua mitä ei pystyis hoitamaan! 

Vilkas mies rypi taas lattialla ja kauhoi paukkujyviä talteen. Kaupasta oli sattunut epähuomiossa mukaan sokeroituja poppareita. Kyllä joutivatkin lattialle levitellä minusta nähden.

Hyvin pitkälti vetelehtiessä on mennyt tämä joulu. Eilen kävin pari mökkiä laittamassa vuokrauskuntoon, saadaan uudeksi vuodeksi turisteja. Muutama tunti siinä meni. Appiukon pyysin mukaan toiselle reissulle hoitamaan sankarin virkaa. Kolmessa roskapöntössä oli hiiriä. Ajatus oli, että hän kippaisi raadot tantereelle ja putsaisi sankot. Kissanvitut. Nosti ne vaan ulko-ovelle ja minä hoidin loput. 

Kyllä tästä jo siisteihin toimistohommiin taas joutaa.

Joulun väliraportti

Joulu on mennyt epäilyttävän hyvin. Heikkona hetkenä kutsuin anopinkin joulunviettoon. Ja se tuli.

Kokosin iloksenne pienen kuvapäiväkirjan.

 

Käytiin naisporukalla kuusikeikalla eli Vilkas mies oli myös mukana. Soveltui pienestä koostaan huolimatta kahtojuhdaksi.

Reissulla löytyi varsin ammattimainen passipaikka.

 

Omavalihtema kuusi paikallaan. Kristillisin koristein.

 

Tortut itse ostetusta taikinasta ja hillosta.

Keinotekoinen pakettiasetelma blogia varten.

Pala nostalgiaa ulkosaunalta.

 

Emme siis kylpeneet ulkosaunalla vaan keitimme siellä villisikojen kallot. Kalannostokoukullekin löytyi käyttöä heikkojen jäiden aikaan.

 

Rehtorin joulun huipennus, joka purkautui sittemmin oksennuksena sänkyyn.

 

Lahjarintamalla onnisti myös. Sain muun muassa villasukat, käteistä investoitavaksi älyttömyyksiin, lisävalot lava-autoon ja flanellipyjaman. Asiantuntevia valintoja.

Lopuksi haluan kiittää teitä lukijoita tästä vuodesta. Aktiivinen osallistumisenne on tuonut minulle lukuisia ilon hetkiä. Toivon voivani miellyttää teitä myös tulevana vuonna. Alkoholilla ei ole (kirjoitettaessa) osuutta tähän pohjoissavolaisittain suureelliseen tunteenpurkaukseen.

 

Nöyrä ruoka, nöyrempi mieli

Lammassavotta jatkui eilen paloittelun merkeissä. Avomiehen pikkuveli oli talkoissa mukana opettelemassa. Koki huikean onnistumisen elämyksen saatuaan fileen irroteltua.

Isän luusaha osoittautui taas tarpeelliseksi hankinnaksi.

Neljästä lampaasta jäi tähdettä pienen muovisankon verran. Kaikki muu otettiin hyötykäyttöön. Teurastuksen aikaisista romppeista olivat harakat ja supit tehneet selvää jälkeä. Rehtorille onkin nielemistä, kun supit käyvät omilla mailla hillumassa. 

Lihakset laiteltiin sitten illan kähmässä vakuumiin.

Pientä huumoriakin viljeltiin.

Isä oli jo aiemmasta setistä valmistanut lammaskaalia. Ihan hyvänmakuista oli. Nöyrää ja kristillistä ruokaa kaikin puolin. Lapsuudessa meillä syötiin pääasiassa oman pellon pottuja, oman järven kalaa, oman navetan nautaa ja oman kasvimaan juureksia. Kun meillä reviteltiin kulinaristisesti, vedettiin kanan koipireisiä ja riisiä. Ihanaa, eksoottista riisiä. Kun muutin omilleni, en viiteen vuoteen valmistanut perunaa. Avartava kokemus oli kuitenkin se havainto, että peruna voi olla muutakin kuin keitettyä. Mausteiset lohkoperunat räjäyttivät tajunnan.

Penskana kanan ja riisin ohella merkittäviä erikoishetkiä olivat lauantait. Silloin saatiin aina yhdet lasilliset virvoitusjuomaa. Toisinaan jaettiin myös paketillinen Valion kermajäätelöä neljään osaan ja sitä lusikoitiin hiljaisuuden vallitessa Avaraa luontoa katsellen. Toinen hieno hetki oli kun meijeriauton mukana tuli lavallinen jogurttipikareita. Makuvaihtoehtoja oli kolme: mansikka,  hedelmäpommi ja banaani. Tai näin meille ainakin uskoteltiin.

Jos meillä olisi ollut erikoisempia ruokia tai olisi käytetty muitakin mausteita kuin suolaa, valkopippuria ja maustepippuria, olisimme varmaan nuoruusiässä alkaneet vaatia asioita. Sen sijaan oltiin nöyriä ja tiedettiin paikkamme.

Supersize me

Ei pitäis kirjoittaa tätä, mutta kirjoitanpa kuitenkin. Kylällä on jäätävän lihavaksi syötetty pikkukoira. 

Voitte kuvista päätellä, mitkä on kyseisen koiran jälkiä. 

Ei ole meilläkään ihan nappiin osuttu koiran pidossa, mutta kyllä tämmönen terveyden vaarantaminen sylettää. Ei mulla muuta.

Piipahdanpa noutamassa uusia joulukoristeita...

Voisiko joku kertoa mitä vittua on tapahtunut kristillisille, pohjoissavolaisiin koteihin soveltuville joulukoristeille?

Ja vielä loppuun hyvä vinkki orkidean isänmaallistamiseen.

Mikä ihmisiä oikein vaivaa?

Pari kommenttia pukuloistosta

"Keksittiin hyvä tapa havainnollistaa, että meille on tulossa vauva. Muutoin kukaan ei ois, niinku, älkänny sitä."

Upea tapa kierrättää bussin penkkien päällyskangasta. Arvostan.

"Tultiin taksilla Helsingistä. Siinä oli aikaa syödä konvehti jos toinenkin."

"Huomaa myös näyttävät kynnet." Jep. Heti ekana kiinnittivät huomioni.

"I'm too sexy for this man."

Batgirl's return.