Supervoimia ja raskausepäilyjä

Heräsimme lauantaiaamuun siten, ettei välittömästi toisen tarvinnut singota johonkin työhommaan. Aviomies teki kaurapuuroa. Käytiin mahtava dialogi.

Minä: "Olipa hyvä idea sinulta tehdä puuroa."

Aviomies: "No sä voisitkin oikeestaan keittää kahvit kun mä tein puuron."

*henkselien paukuttelua, punaisen maton levittämisen odottelua*

Minä: "Minä hain puita, laitoin tulet kattilaan, vein tuhkat ja syötin koirat. Mutta voin minä kahvinkin keittää."

*hiljaisuus*

Aviomies: "...siis herättiinkö me samaan aikaan?"

Minä: "Kyllä."

*hiljaisuus*

Aviomies: "No oot sinä aika tehokas."

Sitten muihin asioihin.

Onnistuin saamaan ystäväni luulemaan, että olen raskaana. Perustelut: 1) leivoin sämpylöitä 2) ostin kanervia. Ihmettelen itsekin mistä on kyse.

Eteis-eleganssi on tähän mennessä koostunut kassillisesta Aku Ankkoja, pilkkirepusta (kohta on jo jäät!), porakoneista, ruuveista ja uutena vuotena katolta pudonneiden metallitikkaiden uudelleen kiinnittämiseen hankituista tarvikkeista. Aika vaikuttava näky.

Piilotin kyseiset kamppeet ympäri kiinteistöä. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, niitä tullaan vielä etsimään varsin kiihtyneessä ilmapiirissä. Olen tätä kirjoitettaessa tosi varma siitä että muistan minne kaikkialle roinat levittelin.

Muutoksen tuloksena eteinenkin muuttui valoisammaksi.

Okei, Microsoft valaisi eteisen.