maanantai 21. maaliskuuta 2016

Maalainen viikonloppu - kakkaa, pieruja ja karvoja

Oli onnistunut viikonloppu. En siis tehnyt mitään mitä olisi pitänyt tehdä, vaan kaikenlaista muuta.

Menimme perjantaina Vilkkaan miehen ja hänen emäntänsä kanssa katsomaan standupia. Esiintyjinä olivat Jaakko Saariluoma ja André Wickström. Amerikkalaiset laulutähdet menevät tarinan mukaan Las Vegasiin kuolemaan. Nähtävästi suomalaiset koomikot valitsevat Leppävirran loppusijoituspaikakseen.

Nautimme Vesileppiksessä illallisen ennen keikalle menoa. Ruoan taso sai Vilkkaan miehen antamaan spontaania palautetta: "Tämähän maistuu siltä kuin oltaisiin ihan oikeassa ravintolassa!" Siinä spa & sport hotellin markkinointiosastolle pientä vinkkiä, ihan ilmaiseksi.

Olimme hyvissä ajoin paikalla, katsomo oli jaettu kolmeen osastoon. Kuvassa oikealla alaikäisten alue, keskellä ProAgrian ja Leppävirran kunnan vip-paikat ja vasemmalla aikuisikäisen rahvaan istuimet.


Aikainen mato eturivipaikan nappaa.



Pohjoissavolainen pomminvarma paikanvarausjärjestelmä á la Vilkas mies.


Ohjelmisto oli hyvin yleisöönmenevää, eli puhuttiin nylkyttämisestä, pieruista, perseistä, homoista ja runkkareista.

Suosittelen lämpimästi kaikille. Ja vinkkinä että varmasti kuulostaa paremmalta pienessä juovukkeessa.



Lauantaina tehtiin lammasfarmarin kanssa leipää taas yhden kerran. Aiempien kertojen mokia pyrittiin välttämään, näitä virheitä ja niiden yhdistelmiä on jo siis kokeiltu:

1) Liian kova taikina
2) Liian pienet leivät
3) Liian kuuma uuni
4) Liian pitkä paistoaika

Ensimmäisen erän palaute oli kyllä mieleenpainuva. Aviomies oli ottanut pakkasesta leivän sulamaan. Aamulla sitten sitä näpelöitsemään siinä, ja yhtäkkiä kuului hirveä räsähdys. Mies säikähti että nyt meni jossain jotain isoa lasista rikki ja etsi katseellaan mitä oli tyrkännyt lattialle. Leivän pohja oli tippunut pöydälle ja antanut tämän katastrofimaisen soinnin. Arvostelijoille sellainen palaute, että teepä itse perässä!

Koska ihminen on oppiva eläin, saimme tällä kertaa aikaan lopulta liian löysäksi osoittautuneen taikinan ja himpun liian lyhyen paistoajan.

Ens kerralla sitten.









Sunnuntaipäivän ratoksi syötiin kasariherkkuja eli voileipäkeksejä ja Viennettaa. Siitä 
voimaantuneina päätettiin kokeilla lampaiden keritsemistä. Lampuri oli ostanut ammattilaisleikkurin.



Joka oli ihan paska. Piti saksia käyttää. Ja saksia tylsytettiin puolenkymmentä kappaletta ja lopputuloksena oli yksi lammas jolta oli lähtenyt puolet takin paksuudesta pois. Kokosimme itsemme ja päätimme hankkia sahalaitaiset servocut -sakset, jotka ihan varmastikin kaapunnista varsin vaivattomasti paikantuvat.



Ilme kertoo kaiken.


Varsinaisesta keritsemisprosessista en kerennyt ottamaan kun piti halata ja rapsutella uuhta prosessin ajan. Ettei se hätäänny. Ja koska meillä ei mitään kerintäpaikkaa ole rakennettuna. Vielä.

Pitääkin joskus laittaa kotitekoisten kerintäasemien luonnoskuvia. Vaikuttavaa settiä.


6 kommenttia:

  1. Kyllä siellä mualla on mukavoo! Ja helekutin hyvän näkösiä leepiä oota suanna aekaseks :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne olikii ihan hyviä lopulta, mutta halkesivat tuassiisa sisältä enemmän tai vähemmän.

      Poista
  2. Toimisi varmaan paremmin tuo keikka ravintolaolosuhteissa, kolkon näköinen jumppasali.
    Sain joululahjaksi luomulapaset, oli ihan lampaitten nimet paketissa. Ihan parhaat mitä voi olla, lämpimämmät kuin rukkaset Tokmannilta. Väri on harmaa, lammas kun on harmaa että näin näissä luomulapasissa. Samoin lapasissa on hieman lanoliinia (?) tulee käsien rasvauskin siinä samassa, onneksi eivät tuoksu. Mutta siis ihan parhaat , olen tilannut ensi jouluksi uudet ja sukat myös, mikäli siis lampaassa villaa riittää :)
    -pelinainen-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. Onneksi dopingin siivittämänä naurua saatiin taloon ihan mukavasti.

      Poista
  3. Sinun blokista oli pikku juttu tänää 24.03. MT:ssa.

    Joonas.
    (Liperi)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ja nyt näyttää olevan myös verkkolehessä. Cool.

      Poista