Oravikoskella eletään vallankumouksellista kevättä

 

Pitääpä illalla laittaa turvaketju oveen.

Näin isotissinen tekee ostoksia internetissä

Kokeilin pitkästä aikaa vaatteiden tilaamista internetistä. Kevätmuoti-postauksen aikaan tuli piikikästä palautetta siitä, että nykyajan immeinen kyllä hankkii vaatteensa nettikaupoista myymälöissä paikan päällä asioimisen sijaan. 

Ostostapahtumassa lähdin siis hakemaan toimistolle sopivia, asiallisia puseroita. Seuraavassa ostopäätökseen johtaneet mallikuvat vs. sovitustulos.

"Hmm. Näyttääpä tosi kivalta puserolta. Voisi yhdistellä monen kanssa."

"Hitto mitkä hinkit!"

"Tätä voisi käyttää ihan asiakkaallakin käydessä."

"Hitto mitkä hinkit!"

"Varmasti OK paita farkkujen kanssa. Menee kesälläkin."

"Hitto mitkä hinkit! Ai niin, ja bonuksena hävitettiin sinun vyötärösi."

"Voisi menetellä suorien housujen kanssa. No, kokeillaan."

"Hitto mitkä (riippu)hinkit!"

Joo. Eipä tässä taas muuta. 

Ai niin. Mallikuvat ovat muuten täältä, ettei tule sanomista.

Naistenpäivän kaurasämpylät

1. Siivoa asunto

2. Mittaa 5 dl kädenlämpöistä hieman lämpimämpää vettä kulhoon. Lisää 2,5 dl kauraleseitä, 3 dl sämpyläjauhoja, 1 pussi kuivahiivaa ja 1 tl suolaa. Sekoita ja anna levätä liinan alla sen verran kuin naisella kärsivällisyyttä riittää eli noin viisi, maksimissaan kymmenen minuuttia.

3. Laita pyykit kuivumaan.

4. Lisää muutama desi jauhoja ja sekoita. Lisää 50 g pehmeää voita, naistenpäivän kunniaksi voi luiskahtaa satakin grammaa. Lisää vielä jauhoja sen verran, että taikinaa on mukava käsitellä. Vaivaa taikinaa jauhotetulla pöydällä hetken aikaa.

5. Syö pari keksiä.

6. Tee taikinasta pötkö ja leikkaa se ensin neljään osaan. Leikkaa osat vielä kolmeen tai neljään, riippuen siitä haluatko simpsakoita pikkusämpylöitä vai astetta rehevämpiä tapauksia.

7. Pyörittele sämpylöiksi

8. Anna sämpylöiden kohota liinan alla sillä välin kuin uuni lämpenee 225 asteeseen. Yleensä keskiluokkaisen kiinteistön uuni lämpiää sen verran hitaasti, että tämä aika riittää.

9. Käytä koira ulkona.

10. Paista sämpylöitä n. 15 - 20 minuuttia.

11. Syö ensin yksi sämpylä. Sitten toinen. Syö kolmas siinä vaiheessa kun sämpylät ovat jo hieman jäähtyneet eli ovat parhaimmillaan.

12. Asettele sämpylät pellille siten, että mies luulee sinun syöneen yhden tai maksimissaan kaksi. Tämä käy helpommin, mikäli teet pienempiä sämpylöitä.

Hyvää naistenpäivää!

Höpöheinä go go

Eilen vietettiin Ylen Kannabis-iltaa. Minä vietin sitä juomalla mehua, en tiedä muista. Olin höpöheinää vastaan ennen eilistä, mutta silmäni avautuivat kaikille mahdollisuuksille.

Jos valtio alkaisi pyörittämään kannabis-bisnestä, minustakin voisi tulla kannabiksen sopimusviljelijä. Lähtisi nimittäin tämänkin ranchin kuviot ihan uuteen nousuun. Kirjaimellisesti. Siinä sivussa voisi työllistää väkeä ympärivuorokautisella valvonnalla kesäyön kulkijoiden karkottamiseksi. Henkilökuntaetuna olisi toivottavasti pian kehiteltävä vastine antabukselle, jotta ei tule houkutusta syödä kuormasta.

Lisäksi pitäisin hyvänä, ettei poliisi enää joutuisi polttamaan löytämiään kannabisviljelmiä. Hirvee urakka ja terveyshän noissa talkoissa poliisilta menee pidemmän päälle.  Huolestuttavia uutisia kantautui syksyllä ihan kotikylästä:

Rap-artisti Jujun mukaan polttelu on lisännyt taiteellista luovuutta. Jumankauta. Tästäkö on ollut kiinni koko ajan, että minulla ei ole tyhjässä navetassa jotain silkkihuivipajaa tai menestyvää lasikorutuotantolinjaa?!

Tai sitten alan puskea yhtä hyviä lyriikoita kuin mies itse ja otan Cheekin lämppäriksi omalle stadion-keikalle.

Loppuun vielä otoksia Jujun Onnelliseksi-kappaleen sanoituksista.

Muksuille iltasatuja
Makkaris ei oo tabuja
Aamupalaksi munaa ja papuja
Kokkaan nakuna

Sun takii mä oon duunis raksal
Meil on telepaattinen yhteys eli vatsa
Sen lisäks sul on kaunis vatsa

Saunassa pesen sun selän
Ja nautit miten mä vedän
Ja mä nautin siit et sä nautit
Oo, hyvänlaatunen tauti

Kun katon sun kasvoi ja tukkaa
Pähkinärouhe ja maitosuklaa
Oot luomuna parasta
Oi aito suklaa
 
Pariisista Roomaan
Sun kaa voin hypätä alas parvekkeelta
Ja päätyä koo.. koo
Oon hullu ja haluun olla sun kaa


Tämäkään ei olisi ollut mahdollista ilman kannabista.

Mitä tehdä Imatralla

Katsoimme hyvän ystäväni kanssa eilen Putouksen finaalia. Imatran Rossossa.

Odotimme suurtaa ruuhkaa ja asiantuntevasti menimme paikalle jo kahta tuntia ennen lähetyksen alkua. Eipä ois tarvinnu hötkyillä. No, onneksi nykyajan immeisillä on älypuhelimet ja saatoimme roikkua sosiaalisissa medioissa turhan dialogin välttämiseksi. On jännittävämpää kertoa muille olevansa jossain, kuin keskittyä siellä jossain olemiseen.

Ravintolan patruuna oli onneksi järjestänyt näyttävää ohjelmaa.  Rossossa vedettiin kattoon Antskun villapaita ja paikallisen joukkueen Antsku-pelipaita. Jälkimmäinen romahti ensin katonrajasta lattialle, mutta se saatiin nopeasti hilattua takaisin paikalleen. Näyttävä tilaisuus oli. Onneksi oli vartija paikalla, ois muutoin ryöstäytynyt juhlinta ihan käsistä.

Ilta-Sanomien toimittajat saivat onneksi suuren vaivaantuneisuuden välttämiseksi rajattua videotallenteen niin, että jotkut amatöörit saattoivat kuvitella ravintolan olleen täynnä.

Mutta ei siinä mitään. Hyvä reissu.

Toisin kuin voisi luulla, Imatra tarjoaa talvimatkailijalle paljon tekemistä ja kokemista. Siellä saattoi ajella venäläisten autojen seassa, shoppailla venäläisten kanssa ja syödä venäläisiä ruokia. Imatran mahdollisuuksista lisää seuraavassa. Mainos ei ole maksettu! (vielä.)

 

Yöpyä voi näyttävässä Valtionhotellissa. Tai oikeammin viereisessä laatikkomaisessa kylpylähotellissa, sillä venäläiset ovat varanneet jugend-rakennuksen kaikki huoneet.

 

Yökerhossa on sykettä.

 

Imatrankosken uoma on näyttävä.

 

Koskenviertä on mukava kävellä korkkarit jalassa. 

 

 On viihdykettäkin.

 

Ja joutessaan voi sanoa kyllä elinluovutukselle. 

Suosittelen Imatraa seuraavaksi lomakohteeksi teille lukijoille! Odotan lomaraporttejanne innolla.

Loppuun vielä upea löytö Joroisten Jari-Pekan tiloissa olevasta sisustus- ja lahjamyymälästä. Mitä oivallisin syntymäpäiväkortti Vilkkaalle miehelle.

Kiitos Imatra! Kiitos Joroinen!

V niinkuin vehkeestä

Kävimme ooppera-pariskunnan kanssa elokuvissa ja ravintolassa. Elokuvavalinta oli Kummeli. Lähdin mukaan ainoastaan siitä syystä, että ruokaa oli luvassa. Kummeli-elokuvat ovat olleet "ihan ok" -kastia ja ajattelin, että ehkäpä tämäkin joissain kohdin naurattaa.

Turha luulo. Tuotos oli niin huono, ettei sanoja löydy. Minullahan ei ollut juuri mitään odotuksia elokuvaa kohtaan. Ja silti petyin. Koin jopa aggressiivisia tunteita ja ajauduin käyttämään alatyylisiä ilmaisuja elokuvan lopputekstien ilmaannuttua.

Luulin, että tuo V merkitsee viidettä Kummeli-elokuvaa. Ei. Se on V niinkuin vehkeestä. Välttäkää kaikin keinoin. On vieläkin paha mieli.

Elokuvan tekijät varmaan tajusivat jossain vaiheessa prosessia, että tästä ei ole tulossa yhtään mitään. Täyden paniikin vallassa ottivat ja soittivat muutamalle Putous-tyypille, jotta saatiin pienet ja sisällöttömät lisäroolit elokuvaan. Kuvasanakirjassa elokuva olisi sanan Säälittävä kohdalla. Porkkanaryhmä voi puolestani työntää porkkanan sinne minne aurinko ei paista. Fanit on petetty mitä ikävimmällä tavalla. Jäi vain rahastuksen ja paskan maku.



Sitten ravintolakokemukseen. Olin ensi kertaa ruokailemassa  uudehkossa italialaisessa ravintolassa. Pastanvääntäjät ovat napolilaisia.

Pientä kielimuuria oli. Tilasin alkuruoaksi gratinoituja vihersimpukoita. Samoin teki avomieheni. Kuvassa on sitten nämä vihersimpukat. Meille tarjoiltu annos oli lähemmän tarkastelun perusteella bruschetta-combo. Bruschetta on minun käsitykseni mukaan vähän erilaista settiä. En tiedä miten sitten Napolissa ne tehrähän.

En jaksanut reklamoida tilauksesta koska ravintola oli täynnä ja nälkäkin kurni. Vetelin bruschetta-pitsaa naamaan samalla iloiten, että olin valinnut pääruoaksi pitsan, jossa oli rucolaa, ilmakuivattua kinkkua ja tomaattia.

Mutta ei siinä mittään. Tuli ainakin maha täyteen. Pääruokapitsa oli ihan hyvää. Palvelua oli ja kaikenlaisia sirkushuveja henkilökunnan toimesta.

Illan ilahduttavin ohjelmanumero oli kuitenkin yhden ravintolan omistajan parkkeerauskäyttäytyminen. Meille ravintola-asiakkaille tämä markkinoitiin henkilökunnan puolesta napolilaisena tapana pysäköidä ajoneuvo.

Mutta joo. Oikein onnistunut ilta. Grazie!

Ilon päivä

Tästä päivästä lähtien meillä on taas lähikauppa Oravikoskella. Onnea uusille yrittäjille ja tuokoon tämän talouden maito-makkara-leipä-jogurtti-hedelmä -ruokavalio heille paljon tuottoja matkan varrella!

Tässäkin olisi ollut jo riemun aihetta riittämiin, mutta sittenpä vielä kusti oli polkenut meille lampaantaljat.

Jo piti olla Rehtoria irrottelemassa niistä.

Kommeita ovat.

Tänään oli hyvä päivä, joten huomenna oletettavasti ei enää ole. Onkin sopivasti Suomi-Ruotsi -jääkiekko-ottelu tulossa televisiovastaanottimesta.