tiistai 16. joulukuuta 2014

Ai vattuhyytelö

Saunan, kylppärin ja vessan remonttiin tarvitaan laattoja. Ajoin sitten Kuopioon erääseen liikkeeseen tekemään valintoja, koska siellä on enemmän näytteitä katsottavissa kuin paikallisessa liikkeessä.

Tämä putiikki oli kerennyt tehdä jo varman vaikutuksen Vilkkaan miehen remontin yhteydessä. Marssittiin Vilkkaan miehen emännän kanssa tutkimaan laattavaihtoehtoja. Olihan se kello jo 20 vailla kuusi, mutta tiesimme mitä etsimme. Myyjillä ei ollut mitään mielenkiintoa palvella meitä, vaikka olimme ainoat asiakkaat laattaosastolla.

Aktiivinen maalainen tietysti ei tästä hätkähdä vaan marssii palvelupisteelle kysymään että voisitko auttaa. Flegmaattinen nuorimies oli hetken hiljaa, huokaisi, vilkaisi rannekelloaan ja sanoi että teidän varmaan kannattaisi tulla paremmalla ajalla.



Vaihdettiin myymälää ja tilattiin tuotteet sieltä.

Tähän samaan putkaan piti siis tunkea tälläkin kertaa. Seinälle oli nostettu seinälaattavaihtoehdot ja niiden edessä oli taso, jossa oli lattialaattoja näytillä. Menin sitten naiivina pyytämään että saisin irtokappaleen eräästä seinälaatasta nähtäväkseni, jotta pystyn varmistamaan että sävy sopii valitsemaani lattialaattaan. Turha luulo. Koska laatta on tilausvalikoimaa, näytekappaleita ei ollut käytettävissä.



Mitähän vittua taas? Ai meinataan, että metrin etäisyydeltä kurkkimalla ja täysin vailla mahdollisuuksia tarkastaa sävyä lattialaattaa vasten pitäisi tehdä ostopäätös ja tilata laattoja lootatolkulla ilman mitään mahdollisuutta sitten palauttaa niitä.

Siinä kohtaa paloi hihat ja vaihdoin lattialaatan sävyä. Sitten löysin kuin löysinkin "selailuseinämältä" sopivannäköisen seinälaatan ja yletin täten vertailemaan sävyjä toisiinsa. Hyvältä näytti.

Menin jälleen asioimaan palvelupisteelle ja kerroin, että tarvitsisin tulosteen, joka sisältää kolmen valitsemani laatan tuotenumerot, jotta on varmasti oikea tuote tiedossa asioinpa missä tahansa lopulta. Myyjä tuijotti ja kysyi: ai haluutsä niinku kynää ja paperia.

Joo en. Haluan mitä pyysin eli tulosteen, joka sisältää kolmen valitsemani laatan tuotenumerot. Ettei tule mitään epäselvyyksiä mikä laatta on kyseessä. Lopulta tämä onnistui.

Annoin listan viikonloppuna Vilkkaalle miehelle ja pyysin tarkastamaan laattojen hinnat työmaallaan. No sittenpä se soitto tuli että ei tässä tulosteessa ole mitään numeroa jonka perusteella voi tunnistaa laatan. Että ootko netin ääressä, voitko tarkistaa onko se tää vai ehkä toi. Olin että ei jumalauta. Enkö minä just pyytänyt semmoista lankettia jolla saa oikean tuotteen.




Vilkas mies tuli siihen lopputulokseen, että lapussa oli laattojen välitysmyyntiartikkelinumero, jolla loppuasiakas ei tee käytännössä mitään. Huomasi jäljempänä myös sen, ettei asiakkaan nimeä ollut laitettu tarjoukseen. Että tämäkin ois vähän niinku perushommaa siltä varalta, että asiakas tulee tilaamaan ne laatat, on hävittänyt tarjouslapun ja sitten myyjä on että "niinku mitkä laatat"? Vissiin on paikallisessa liikkeessä ruukattu ottaa tarjouspaperit kansioon jotta asiakkaan valinnat näkee siitä suoraan hänen palatessa asioimaan.

Kyllä tekisin itse tämänkin paremmin.


27 kommenttia:

  1. Värien maailmassa on paljon sellaista, mikä ei ole auennut meikäläiselle. Tai sitten se ei ole auennut jollekulle muulle... Tulee meidän seinän halkaissut rempparepe mieleen. Seisoi haljenneen seinän vieressä ja oli hiljaa. Totesin, että ei riitä, että korjaat halkeamat, saat maalata myös. Tuijotti seinää hetken aivan hiljaa ja osoitti sitten etusormella sitä seinää, että onko tää sun seinä ton värinen. No on se. Kuulin sittemmin, miten repe soitti jollekulle ja selitti, että ajattele, sillä on oikeasti sellainen ja tällainen seinä. Väärällä alalla on mies, joka ei ymmärrä, että värien nyanssit ovat ratkaisevan tärkeitä.

    VastaaPoista
  2. Pohjois-Kymenlaakson ison Marketin rakennusosaston myyjät on tunnettuja asiakas-myyjä keskustelujen välttelystä. Parhaiten heidät saa kiinni, kun on asiakas kaksin liikenteessä. Asiakas yksi ottaa Myyjän tiukan "tarvitsen palvelua" katseen. Tässä vaiheessa Myyjä huomaa saalistajan ja aloittaa pakoliikkeen hyllyn taakse seuraavalle käytävälle, johon onkin strategisesti sijoittunut asiakas kaksi odottamassa. Näin on siististi peitetty Myyjän pakoreitti ja saadaan Myyjään keskusteluyhteys. Tietysti jos on vain katselemassa, niin tässä liikkeessä ei tarvitse turhaan häiriintyä kysymyksistä kuinka voin palvella.

    VastaaPoista
  3. Voin niin kuvitella tämän tilanteen pari remonttia teettäneenä ja yhden omakotitalon rakentaneena...

    Kaikkihan muistaa sen vanhan Spede sketsin rautakaupasta... pätee vieläkin laattakauppoihin kuin myös muihin rakennustarvikekauppoihin.

    Tähän lisäyksenä vielä se, että joissakin kaupoissa on erikoistuttu puhumaan varsinaisen asiakkaan (nainen) ohi seuralaiselle (mies). Onneksi oma mies tälläisissä tilanteissa määrätietoisesti ohjaa keskustelun oikealle henkilölle repliikillä " Olen mennyt naimisiin insinöörin kanssa, jotta minun ei tarvitse teknisiin yksityiskohtiin tämän projektin kohdalla paneutua. "

    Vaihtoehtoisesti puhutellaan asiakasta "pikkurouvaksi" tms muulla sopivalla yleisnimityksellä. Onhan se kiva kun 20 v naimisissa olleena lähes 50v naisena on vielä "pikkurouva" jollekin omien lasten ikäiselle 20 v klopille, mutta... ;)

    VastaaPoista
  4. So bad :-( Mutta teksti ja kuvitus soi yhteen täysin! Pakko hymyillä :)

    VastaaPoista
  5. Alkaa suututtaa kuin pientä oravaa vaikka vaan lukee tätä. Mä niin vihaan käydä esim. autoliikkeissä miehen kanssa, olipa mies sitten kuka tahansa. Jumaleissön, jos rahat on mun niin mä olen se a(a)siakas eikä se miespuolinen tyyppi mun kanssa! Sama rautakaupassa/laattakaupassa/ruokakaupassa... Ja toi "pikkurouva", ihanko sitä jalkavaimoja pidetään... *aargh!* Ei muuta kuin tulikivenkatkuista palautetta kaupalle ja myyjälle hetipaikallajustiinsaoitis.

    *nuuba*

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuommoiset sovinistiset kommentit on kyllä ihan omaa luokkaansa. Loppui meillä asiointi eräässä kodinkoneliikkeessä kun käytiin ostamassa telkkari. Myyjä puhui koko ajan ukolleni, ei edes vilkaissutkaan minuun. Kassalle kun mentiin annoin hänelle korttini ja kaveri antoi sitten kuitin allekirjoitettavaksi miehelleni. Joka seisoi siinä parin metrin päässä tiskin toisella nurkalla. Eikä ollut mitään mahdollisuutta että myyjällä olisi mennyt sekaisin kumpiko kortin antoi.

      Ehkä se aatteli että saa naikkonen harjoitella maksamista miehensä kortilla...

      Poista
  6. Tiedän YHDEN rautakaupan, jossa nainen saa palvelua ihan asiallisesti, sijaitsee reilu 50 km Turusta Koskella. Ja Bauhausista Raisiosta saa nainenkin laattoja. Viime syksynä hain sieltä muuta tavaraa kuin laattoja farkkuni täyteen, siis auton. Asiallisesti palveltiin silloinkin. Mutta olisitte nähneet asiakasmiesten katseet pihalla, kun pakkasin tavarat autoon, tuli meinaan täyteen eri kokoisia liimapuulevyjä plus muuta isohkoa tavaraa. Katseiden kertomaa:toi ämmä ei ikinä saa noita tavaroita tohon autoon, sainpahan hähähää.

    VastaaPoista
  7. Nyt alkoi pelottaa! Tammikuussa olis aikomus laittaa seiniä uusiksi, eikä edes tiedetä, mitä niihin laitetaan. Pitäisi siis lähteä paikallisiin rautakauppoihin katsomaan, mitä täältä edes saa. Vaihtoehdot lienevät maali ja tapetti. Tapetin suhteen on toivoa, että minun suuntaani joku kommunikoisi...

    VastaaPoista
  8. Joskus mua hämmästyttää miten jotkut kaupat pysyvät pystyssä juuri tuollaisella asiakaspalvelun tasolla. Mutta toisaalta, eipä ne aina pysykään.

    VastaaPoista
  9. Tänään viimeks tuli taas niin loistavaa palvelua Ympyrätalon apteekissa Helsingissä. Menin ihan vaan yhtä tuotetta hakemaan, ja oltiin kyllä liikkeellä lähellä sulkemisaikaa mikä oli hyvin tiedossa. Myyjän tervehdys: "Hei! Me ollaan just sulkemassa." Vastasin kohteliaasti, että joo ei ajateltu jäädä asumaan. Kuka hiton ääliö alkaa heti sisääntullessa toivottamaan asiakkaille tervemenoa?! Tietääkseni kukaan ei joudu töissä ilman palkkaa olemaan, ja sillä asenteella kyseinen kassanaikkonen oli kyllä ylipalkattu tasoon nähden...pistää vähän aspakouluttajan tukan hikoamaan nimittäin.

    Autokaupoissa on käyty useasti toteamassa, että naisen on turha yrittää saada huomiota vaikka olis setelitukkoja kaikki taskut täynnä. Stockmann Autossa seisoin kerran vartin myyjän vieressä odottamassa että tämä saisi kaverinsa kanssa jutun poikki -> menin koluamaan toimistoja, löysin yhden tyypin lojumasta kopissaan, pyysin apua, epämääräistä huitomista uusien autojen puolen suuntaan -> uusien autojen puolelle, siellä ei oltu kiinnostuttu käytettyä autoa katsomaan tulleesta naisasiakkaasta (jonka mies ja appiukko olivat jääneet pihalle renkaita potkimaan) -> takaisin käytettyjen puolelle, mies ja appi tulivat katsomaan mihin olin unohtunut, salamareagointi siltä kaverinsa kanssa juoruavalta myyjältä joka oli välittömästi kieli pitkänä miesten kimpussa. "Miiiitäpä saisi olla? Miten voin auttaa?" *maireaa hymyä* Miehet kysyivät minulta eikö tullu palvelua, eipä tullu, joten totesivat että eipä enää kiinnosta, mut kivannäkönen toi spessumallinen uus Mondeo tossa pihalla. Ja mentiin VV-autosta ostamaan auto. Vielä isompi virhe, jos saan sanoa. Sen auton merkkihuolto oli Stockmannilla... :D

    Olen kyllä kunnostautunut rääkkäämällä automyyjiä koko rahan edestä - jotkut rassukat ovat lopulta istuneet auton käsikirja kädessään etsimässä vastauksia teknisiin kysymyksiin joihin eivät tiedä vastausta - joten pistää miettimään, pitääkö auto- ja remppatarvikemyyjät naisia liian arvaamattomina tai vaikeasti kusetettavina ja sen takia mieluummin hössäävät miesten kanssa? Vai onko myyjäkunta yksinkertaisesti niin paljon ja radikaalina sennekasvatuksen tarpeessa, että mikään määrä konsultteja ja kouluttajia ei riitä? o_O

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuota, sen verran sanottakoon että pitkäksi menee duunit ihan jatkuvasti ja siihen menisi sitten loppukin aika jos alkaisi kokoajan vääntämään "ylitöiden" palkasta. Lisäksi hyvin monilla asiakkailla ei ole kelloa, tietoa sulkemisajasta tahi ajantajua ja jos sulkemisajasta ei ennalta varoita niin on varsin todennäköistä että silloin ei ainakaan pääse kotiin ajallaan. Senkin jälkeen jää vielä mahdollisuus että asiakasta ei kiinnosta yhtään onko liike auki vai kiinni, meneekö viimeinen bussi tai onko sulla ylipäänsä muuta elämää. En tosin ole apteekissa, se nyt mainittakoon.

      Poista
    2. Aspakouluttajan asemassa voin valaista sen verran, että hyvä aspa muistaa kuka sen palkan maksaa. Se ei ole työnantaja vaan asiakas. Taitava aspa tarjoaa viime tingassa saapuvalle asiakkaalle heti apuaan jotta ostoprosessi kulkee jouhevasti. Toisin sanoen asiakkaan tarpeet selvitetään nopeasti ja niihin pyritään löytämään ratkaisu. Apteekkikeikalla viivyimme kaikkiaan minuutin verran, eli sen aikaa kun nyt kesti kävellä toisen aspan luo, kysyä missä on yskänlääkkeet, kävellä kassalle ja maksaa.
      Kyllä sitä itsekin tulee päivittäin ihasteltua näitä Helsingin sankareita jotka roikkuvat kaupassa vielä 10 min sulkemisen jälkeen syystä tai toisesta. Ensimmäinen oletus ei kuitenkaan saa olla, että asiakas on urpo joka ei tiedä, tajua tai ole kiinnostunut. Asiakas on se jonka rahoilla yritys pyörii.
      Ne ylimääräiset minuutit merkitään ihan normaalisti työvuorolistaan, jonka mukaan palkat maksetaan. Jos työnantaja on urpo, niin joutuu ehkä tappelemaan. Jos taas sielläkin portaassa ollaan selvillä siitä mistä firman rahat tulee, maksetaan kiltisti. Suuri osa työnantajista on kuitenkin niitä jotka pelaavat pelisääntöjen mukaan.

      Poista
    3. Ei sitä palkkaa maksa siinä vaiheessa enää kukaan kun työaika on päättynyt. Asiassa on tietenkin pari muutakin muttaa jota en lähde tässä nyt selvittämään. Jostain kumman syystä karseimpia asiakkaita löytyy nimenomaan alalla vuonna kivi ja kanto toimineista jotka omissa kultaisissa muistoissaan varsinkin ovat olleet jotain täysin korvaamatonta ja erehtymätöntä. Kyllä niitä paikkoja ja soppareita on kovin erilaisia missä puitteissa yritetään parhaamme tehdä vaikka tavalla tai toisella varsin moni työ onkin asiakaspalvelua. Selvisi itsellenikin vasta taannoisen lisätuntioikeudenkäynnin uutisoinnin myötä että suurin osa ihmisistä ei tiedä koko asiasta yhtään mitään vaikka kaikki ovat omasta mielestään asiantuntijoita. Voit ihan suoraan sanoa koulutettavillesi jos eivät ole vielä ymmärtäneet että kasvattavat paksun nahan, tukea ei nimittäin tule tippumaan tasan mistään.

      Poista
    4. Voe ristus, sanon minä. Tämä yhteiskunta ei toimi sillä tavalla, että rukkaset putoaa heti kun kello tulee pykälään. Joskus kultaisella 70-luvulla kapaitalistiriistäjien aikaan se saattoi niin toimia, mutta ei enää. Se on jo nähty.

      Jos meillä jokaisella olisi sen verran älyä, että ymmärtäisimme kuka palkkamme maksaa, niin ehkä meillä olisi nyt hieman toisenlainen taloustilanne tässä maassa. Jos myöhässä olevan junan veturinkuljettajan tai lentokoneen kapteenin tunnit tulevat täyteen kesken matkan, mitähän mahtaa seurata matkustajille jos kulkupeli jää matkalle?

      Kyllä sitä meillä jokaisella on työpaikan ulkopuolista elämää. Se on selvä. Mutta se nyt vaan on syytä hyväksyä, että tämänkaltaisten henkisten normien purkamisella voisimme aloittaa. Asiantuntijana (myös valtiolla) pitkään työskennelleenä voin kertoa, että työn tekeminen ei lopu työajan päättymiseen. Ajattelua on nimittäin aika vaikea lopettaa.

      Poista
    5. Tuota lentokapteeniteemaa jatkaen; mitäpä jos me kaupantätit lyötäis hanskat tiskiin tasan klo 21.00 ja lyötäis kassat kiinni viimeisten nenän edestä? Jäis aika moni asiakas ilman tavaroitaan joka ainut päivä. Lopulta ei tarttis enää palvella ketään, Suomi kun on vapaa maa ja täällä ihminen saa kantaa rahansa siihen kauppaan kun soveliaaksi katsoo. Ympyrätalon apteekki ei enää kuulu minun ostopaikkoihini, vaan kannan rahani ennemmin siihen kadun toiselle puolelle jossa saan aina hyvää ja iloista palvelua ystävälliseltä henkilökunnalta. Jos en ole rahoineni tervetullut asioimaan aukioloaikojen puitteissa, ymmärrän kyllä yskän ja vaihdan maisemaa.

      Työstä maksetaan palkka tehtyjen tuntien mukaan. Piste. Mikäli toistuvasti menee aika yli, on syytä miettiä pitääkö työaikaakin pidentää vastaamaan tarvetta. Mutta tehdystä_työstä_on_maksettava_sovittu_palkka. Tätä ei voi kiertää.

      Kerron kyllä koulutettavilleni, että negatiivinen palaute kohdistuu ensisijaisesti heidän edustamaansa työnantajaan, eikä kannata trollien ja tapavalittajien antaa päästä korvien väliin. Tosin Helsingissä nyt aspan asema on jossain kasiaisen ja mädän kananmunan välimaastossa, se on tullut huomattua. Suurin osa sonnasta kumpuaa asiakkaan omasta pahasta olosta ja kohdistuu ketjun toimintaan tai tekijöihin joihin kassalla työskentelevä ei voi vaikuttaa - kuten siihen toimiiko maksupääte vai ei.
      Herkkänä täytyy silti pysyä, eikä kovettumisesta seuraa kuin molemminpuolista negaa. Pääosa asiakkaista on kuitenkin ihan asiallisia ja jopa mukavia tyyppejä, vaikka kiitosta on edelleen monella vaikea lausua.

      En ole niiltä mulukuilta asiakkailta kysynyt millä alalla ovat elämäntyönsä tehneet, eipä kiinnosta. Moni tyytyy siihen puolivillaiseen "palveluun" jota valitettavan monessa paikassa nykyään kiireen ja selkeän ammattitaidon/mielenkiinnon puutteen takia saa, mutta itse olen kriittinen asiakas ja helposti äänestän jaloillani mikäli palvelun laatu ei miellytä. Tiedän, miten homman kuuluisi hoitua. Kiitän, kun siihen on aihetta, annan korjaavaa palautetta kun näen sen tarpeelliseksi. Mutta aniharvoin korjaavaa lähden antamaan ilman parannusehdotusta.

      Poista
    6. Omasta puolestani minulla on vaikeuksia nähdä yhteyttä lentokapteenin laajennetun itsemurhan ja sen välillä, että vaikka asiakas ei jaksaisikaan hakea tarvitsemaansa vaikka kiskalta tai huoltoasemalta niin kukaan ei yhden illan aikana kuitenkaan ehdi kuolla. Apteekissa kieltämättä ollaan vähän lähempänä perimmäisiä kysymyksiä ja mistäpä tiedän kuinka huonosti homma oikein sitten menikään kun en ollut paikalla. En jotenkin jaksa vaan sitäkään käsittää kuinka yleinen kuvitelma tuntuisi olevan että melkoinen joukko kävisi päivittäin töissä ihan vaan pääajatuksena heitellä kapuloita asiakkaiden rattaisiin kaikin mahdollisin tavoin. Yleensä asioihin on syynsä, tosin eihän niistä yksikään näemmä ole koskaan pätevä ja aika mahdottomaksi menisi jos ihan erikseen pitäisi anoa kotiin pääsyä perustelujen kera jokaiselta asiakkaalta. Jos itse tiputtaisin hanskat tiskiin niin pääsisin ajoissa kotiin mutta tällaisena yhteiskunnan päävihollisena yritän varmistaa että shop-in-shop-tyyppisessä ratkaisussa olisi kaikki mahdollisimman hyvin niillekin asiakkaille jotka tulevat sen jälkeen kun olen poistunut. Se sitten sujuu miten milloinkin koska ei ole mitään räppänöitä mitkä voisin kiskaista asiakkaiden nenän edestä kiinni saadakseni loput hommat hoidettua mahdollisimman nopeasti ja keskeytyksettä.

      Poista
  10. Kuulostaa ihan paikalliselta rautakaupalta. Ehkä niillä menee sitten vaan niin hyvin, ettei maksavia asiakkaita viitsitä palvella.. tai sitten ei vaan muuten jaksa :D Tuotteet on ihme kyllä aina saatu (suht) oikein, mutta palvelu on kyllä ihan täysin hanurista. Sattuu vielä olemaan yksi ehkä suurimpia puljuja täällä, että voihan sekin sen huonon palvelun selittää.. ei vaan kato tartte, kun on niitäkin ostajia jotka hommaa sitte kerralla koko talon lattiasta kattoon ja siinä on taas hetkeksi maksettu työntekijöitten palkat. TAI JOTAIN.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oman kylän rautakauppa on parasta A-luokkaa. Soittamalla hoituu kaikki asiat ja järjestetään niin että kamppeita pääsee noutamaan aukioloajan jälkeenkin tarvittaessa. Sama palvelutaso on mm. paikallisessa pankissa. Ei tarvii joka risausta varten vääntäytyä paikan päälle.

      Poista
  11. Kerro ihmeessä ko. kaupan nimi, jotta tiedetään kiertää kaukaa. Kun huono maine alkaa levitä, on ko. kaupan (kauppojen!) pakko tehdä asialle jotain, jos aikovat vielä pysyä pystyssä. Kyllä minä niin mieleni pahoitan tällaisesta kohtelusta sekä rautakaupassa että autokaupoissa ja jaloillani olen äänestänyt moneen kertaan, oli kyseessä sitten mikä hyvänsä hankinta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle riittää tämä avautuminen. Pitää muistaa että on vain kaksi lyhyttä palvelukokemusta, ei niistä voi tempaista johtopäätöksiä. Ja tuo ekan tapauksen myyjä on kuulemma sittemmin jo siirretty muihin tehtäviin, joten ei oltu ehkä ainoita jotka pettyivät.

      Poista
  12. Veikkaanpa, että täällä vastanneista nenä palkokasveja täynnä kulkevista ei suurin osa ole koskaan tehnyt asiapaspalvelutyötä, kuulostaa siltä. En puolustele rautakaupan myyjiä, en, olen talon rakennuttanut ja kamppeet siihen kutakuinkin yksin etsinyt ja ihan jopa munattomana naisena :D (ja laidasta laitaan palvelua saanut, poiskin kaupoista kiukkuisena marssinu, myös autoliikkeistä, mutta olen myös saanut erinomaista palvelua). Oma asennekin ratkaisee, jos marssii taistelumielellä kauppaan voi todennäköisesti saadakin taistelun aikaan tai toisinpäin. Juu, asiakas on aina oikeassa, mutta mitä ylijumalia monet asiakkaat kuvittelevat olevansa?

    Sen haluan kysyä, että oliko tarkoitus ostaa laatat tuolta, josta halusit niitä sarjanumeroita, vai vain katsella livenä ja tilata sitten netistä? Toki asiakkaalla on oikeus tehdä niin, mutta miettikää nyt vähän miksi palvelumyynti vähenee ja kituu. Myyjät kyllä haistaa sen, että kaupat menossa sivu suun ja heitä käytetään vain "sovituskoppina". Se puolestaan v***taa myyjiä ja taatusti vie palveluhalun alas kun tietää, että kauppoja ei tule. Tietenkään se ei ole hyvää palvelua, mutta haluaisitko itse tehdä vaikkapa turhaa raporttia heitettäväksi roskiin, kun voisit samaan aikaan tehdä jotain, josta saat palkkaasi bonuksen?

    Puhutaan kovasti kotimaisten tuotteiden ostamisesta, kivijalkakauppojen kannattamisesta, suurten ketjujen boikotoinnista yms. mutta oikeesti tilataan netistä mistä halvimmalla saadaan ja kauhistellaan kun siinä tanskalaisessa tarjouskinkussa voikin olla pöpö (siis mitä se haittaa kun eihän niitä kukaan osta, eihän, kaikkihan syö ainakin facebookin mukaan luomukalkkunaa tms. hienoa).

    Viimetipassa ostoksille tulijoita on myös kahdenlaisia, ne jotka tulee, kipaisee ostokset ja katoaakin ennen sulkemisaikaa (oletan ap:n olevan tätä lajia), mutta on myös he, jotka kuvittelevat, että kunhan jalan ehtii saada oven väliin, niin sitten voikin hengailla ihan kaikessa rauhassa. Monesti, jos ei kyseessä ole kauppias itse, niin voi olla, ettei myyjä saa edes korvausta yli menneestä ajasta (väärin, mutta niin se vaan on). Mutta kukapa ei hymy pyllyssä kauppaan astuvaa asiakasta ilolla palvelisi omalla ajalla, asiakasta, joka todennäköisesti ei edes osta mitään. Puolensa siis asioissa, ja toki asioista voi sanoa asiakkaalle kauniistikin, mutta myös asiakkaat voisivat kunnioittaa myyjiä ja kauppiaita ihan ihmisinä, eikä nostaa itseään muita ylemmäs.

    Niin asiakkaissa kuin myyjissäkin on montaa sorttia tallaajaa. Toiset ei ole moksiskaan mistää, ja toiset vetää herneen nenään kun myyjä/asiakas hengittää väärässä kohdassa. Asiakaspalvelun iloja! Tuntosarvet kasvaa herkiksi tuossa hommassa.

    Suosittelen kaikkia kokeilemaan edes hetken myyjän työtä, vaikka jossain tapahtumassa/messuilla tms. pari päivääkin kertoo mitä työ on! Itse aikoinani tein vuosia myyjän työtä, tykkäsin kyllä, mutta joitain hetkiä en kaipaa. Siinä hommassa pahimmillaan saa asiakkaan kaiken henk.koht. kuran niskaansa. Kyllähän esim. avioero on selkeesti sen eteen randomina sattuneen myyjän vika, joka ei osaa samalla sekunnilla sanoa käykö "joku ruuvi juuri sinun pakkiisi" saamatta yksityiskohtaista tietoa. Ja kassahenkilöt on vain koneen jatkeita joille voi sanoa mitä vaan. Mutta toisaalta se on todella mukavaa ja palkitsevaa työtä. Päivät ja olotilat vaihtelevat kaikilla, niin myyjillä ja asiakkaillakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tilasin laatat paikallisesta, mutta samaan kaupalliseen laariin kuuluvasta myymälästä. Ihan normaalisti ja asiallisesti kysyin tuotelistaa ja minusta pyynnössä ei ole mitään ihmeellistä. Minun priorisointimallini on, että suosin kotikylän kauppoja ja ostan sieltä aina kun pystyn.

      Ymmärrän hyvin tuon nettiostamisen näkökulman ja se on totta että kivijalkamyymälät ovat kovilla. Minusta hyvät myymälät paikkaavat juuri palveluillaan ja tarjoamallaan palvelukokemuksella sitä vähän korkeampaa hintaa. Ja siitä voikin ilolla maksaa kun palvelu on hyvää.

      Ja kyllä, osaan poistua myymälöistä ennen sulkemisaikaa. Ja kyllä, olen tehnyt pitkään asiakaspalvelutyötä.

      Poista
    2. Täällä vaatimattomat 20 v aspatyötä takana. Ja kyllä, olen herne nenässä joka kerta kun saan huonoa palvelua tai joku muu sellaisesta kertoo.

      Poista
  13. Arvaa kiinnostaisiko myyjää enempi vaikka tietäisi että olet menossa lopulta "samaan kaupalliseen laariin" rahoinesi. Ei se sattumalta laittanut siihen välitysmyyntiartikkelituotekoodinumerosarjaa kun vielä erikseen pyysit että "voi sitten asioida missä tahansa". Ei ne ketjut niin toimi vaan kyllä siellä on ihan "kauppias itse" molemmissa. Erinomaisen terävä myyjä, kun kryptasi "viattoman kyselysi" kun haistoi tilanteen. Palvelu ja raha pitää jotenkin saada samaan paikkaan... Sinänsä pitääkin kantaa rahaa paikalliseen, tosin sieltä se kannattaa palvelukin pyytää. "paikalliseen" se minäkin rahani kannan, mutta tosin etupäässä taksikyydin kalleuden vuoksi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ollut kyllä ketään siellä jallittamassa enkä mitään peittelemässä. Sanoin suoraan tarkoituksella. Sekö sinun mielestäsi oikeuttaa antamaan asiakkaalle vääriä tai riittämättömiä tietoja?

      Poista
  14. Suositan lämpimästi että kaikki rautakauppojen myyjät kävisivät läpi XXL:n ja Stadiumin koulutuksen (niillä täytyy olla joku oma juttu). Mistään en ole saanut parempaa palvelua, ainakaan Helsingissä. Mikään ei ole tärkeämpää kuin asiakas ja muut hommat voi jättää kesken jos asiakas ilmestyy ja ratkaisua etsitään. Liikkeissä on todella ilo asioida.

    -pelinainen-

    VastaaPoista
  15. Ihme perseilyä tosiaan ja vielä enemmän ihmettelen näitä joiden mielestä saamasi palvelu - ja väärät tiedot - on ok.
    Itse työskentelen kaupallisella alalla, puolueettomasti kauppakeskusjohdossa. Ihan käsittämätöntä on se myyjien ruikutuksen määrä, kun joulukaupan aikaan on liikaa asiakkaita. Ja helmikuussa taas itketään kun kukaan ei käy. Minulle voi toki purkaa kaikki oman ketjun pahoinvoinnit ja oksentaa päälle. Ja jos asiakas on sanonut jotain niin siitäkin voi antaa tulla minulle. Että joku siivoaa aina sitä paskaa mikä tuulettimeen osuu. Kyllä moni liike joutaisikin mennä konkkaan kun sitä touhua katsoo sivusta, ikään kuin kolmannelta kannalta. Huh huh..

    VastaaPoista