Nyt pääsette herkuttelemaan lohella.
Hermonpolttajan lohi
(kahdelle hengelle ja yhdelle koiralle)
Ruoanvalmistus aloitetaan vaateostosten tekemisellä ja laittamalla mies Halpa-Halliin elintarvikkeiden ostoon. Sovituskopissa tulee oivallus että on tullut tehtyä virhe, koska mies valitsee hyvin suurella todennäköisyydellä kalaa pääraaka-aineeksi. Ja näinhän se on. Kotiin päästyä lähdetään koiran kanssa lenkille ja jätetään mies purkamaan ostoskassit ja hoitamaan ruoanlaitto. Lenkin jälkeen ruoka onkin sopivasti valmista ja voi nauttia itse asiassa ihan hyvänmakuista gourmet-suolalla ronskisti maustettua pannulla paistettua lohta.
Aamulla onkin sitten aika herätä virtsanhajuun ja lähteä etsimään löyhkän lähdettä. On mukava astua villasukilla suoraan pienen planeetan kokoiseen kusilammikkoon eteisessä. Seuraava toimenpide on ilmoittaa miehelle tapahtuneesta ja odotella häntä apuun siivoustalkoisiin. Turhaan. Sitten onkin jo aika korottaa ääntä. Kierrätystä varten lajitellut kusessa lilluvat pahvit ja paperit voi samassa yhteydessä kätevästi viedä ihan tavalliseen sekajäteastiaan flanellipyjamaan pukeutuneena, tukka pystyssä.
Lopuksi on hyvä keskustella kiivaaseen sävyyn kausaliteetista. Onko hyvä idea 1) antaa koiralle supersuolaista paistolientä 2) käyttää koira iltapissillä pari tuntia normaalia aiemmin 3) antaa koiran lipittää vettä myöhäisillassa kupillisen verran ja 4) olla tekemättä mitään päätelmiä tästä yhdistelmästä.
Bon appetit!
Mulle tuli tästä ihan kauhee lohenhimo heti aamukahdeksalta. Pakko lähtee kohta ostamaan lohta :_D
VastaaPoistaEi ihan heti tullut mieleen mullekaan tuo syy-seuraus -suhde, mitä koiraan tulee. Ajattelin ennemmin jotain lattialle lennähtänyttä paistosta, jonka koira on napannut ilmasta, ja seuraavana päivänä on jonkinasteinen pieru-ripuli hulabaloo pystyssä.
VastaaPoistaSun olisi vaan ptänyt tyynesti ottaa märkä sukka jalasta ja mennä muina miehinä takaisin sänkyyn. Sitten sängystä käsin sanoa miehelle, että haiseeko täällä jokin? Voisitko kultarakas käydä katsomassa... :D
Dialogi ois mennyt näin: "Haiseeko täällä kusi?" "Ei haise."
PoistaTärkeintä on kuitenkin löytää syyllinen. Niin tässäkin tapauksessa.
VastaaPoistaAina.
PoistaTiedäthän mistä ihmisen saa aina takuuvarmasti hyvälle tuulelle? Kun kuulee kuinka ikävästi jollekulle toiselle on käynyt. Niin nytkin, sorry vaan. Mutta samalla tavalla olen oppinut ettei koiran lohipalaa suolata/mausteta mitenkään, ja iltalenkki tehdään vaikka viimeisillä voimilla tavallista myöhemmin, jotta edes joskus saisi aamulla nukkua. Ja sillä kyseisellä "opetusillallisella" tuli nautittua huomattava määrä päihdyttäviä juomia huomattavan myöhään yöhön, joten viiskolkyt alkanut koiranulkoilutus vesisateessa oli kuin jumalien kosto. Tai niinhän se tietysti olikin.
VastaaPoistaPäivän parhaat naurut!
VastaaPoistaTänks!!
...ja vasta ku olin edellisen jo laittannu, hiipi tajuntaan yks juttu ja koska se on ollu ennenkokematon kokemus, asia piti tarkastaa ja tässä se on kaikessa kamaluudessaa: Ekan kerran NAINEN myöntää julkisesti tehneensä virheen.
VastaaPoistaHei mee kuule pikasee lääkärii, sä oot kipee. ;DDD
Luepa uudelleen ;)
PoistaSovituskopissa tulee oivallus että on tullut tehtyä virhe
PoistaVielä se tuolla on, toi lausahus...
Niin joo tuo! Minä heti aattelin että tarkoitit kausaliteettikohtaa :)
PoistaAika monta kertaa VS:mme on todistanut olevansa erilainen nainen, siis erinainen. Sen vuoksi ei liene niin kummallista että tunnustaa houkutelleensa toisen tekemään virheen.
PoistaJos ois semmonen reseptivihko, tuo sinne pääsisi. Vaan ei ole, kiitos kumminkin.
VastaaPoistaJuuri töistä kotiin tulleena ja koiran paskat lattialta siivonneena jäin pohtimaan, kumpi on mieluisampi yllätys koiralta, kiinteä vai nestemäinen.
Kiinteä (nimenomaan jos on kiinteä, ei ruikuli) on helpompi siivota, menee paperin mutkaan.
Kiinteä ei myöskään tuhoa parketteja tms. ( ihan niinku meillä semmosia ois).
Haju on kiinteässä karmivampi, ei voi odotella, että jos joku muu (=puoliso) huomaisi.
Tämän pohdinnan voi tiivistää tuttuun, avoimeksi jäävään kysymykseen: kusta vai paskaa?
-Pienviljelijä-
Ei unohdeta oksennusta. Siis ripulipaska ja oksennus sänkypeiton päällä, imeytyneenä silleen kivasti että sattumat voi ravistaa parvekkeelta puskaan. (en toki ravista parvekkeelta) Tietenkin pestävät kappaleet ovat liian suuria pesukoneeseen...ja koira kattoo silleen kivasti - "sorry mutta noin ei roisku kintuille".
VastaaPoistaTästä tuli mieleeni tapaus viime kesältä. Eräänä päivänä olin koirani kanssa mökillä. Myöskin äitini oli siellä. Koirani normaaliin ruokavalioon kuuluu nappuloita ja jauhelihaa. Äitini syötti yhden mökkipäivän aikana koiralleni (normiruokien lisäksi) juustoa, dentastickejä, maksalaatikkoa, rinkeliä, omenaa, sianlihaa, keksejä ja koirannameja. Tuli seuraava päivä ja minulla oli kylässä kaveri toiselta puolelta Suomea. Koira alkoi rampata ympäri kämppää siihen tyyliin, minkä tunnistin, nyt-on-ripuli-tulossa-hermostumiseksi. Ryntäsin pihalle t-paidassa ja farkuissa, ehtimättä laittaa mitään muuta päälle, vaikka ulkona satoi kaatamalla. Seisoin koira narussa autotien vieressä järkyttävässä kaatosateessa t-paidassani odottelemassa, että koira sai väännettyä neljä läjää ripaskaa. Ohi pyöräilevä nainen sadetakissaan ja hatussaan katseli meikäläistä myötätuntoa tuntien. Palasin sisään ja heti eteisestä lähti äidilleni kännykkäkuva, jossa olen täysin likomärkänä märkä pitkä tukka auki vettä valuen ja paita yhtä märkänä myös. Tekstinä: kiitos tästä! No, housut ja paita vaihtoon ja takaisin vierastani viihdyttämään. Ja oppiko äiti mitään? Ehkä sen verran, että keksien syöttäminen on vähentynyt. Muutoin noita kaikkia tungetaan edelleen koiran suusta alas mökkivierailuilla. Äidit (=mummot) on koirien kanssa pahempia kuin miehet...
VastaaPoistaTästä tulee elävästi mieleen meidän edesmennyt koira ja hoitoreissu anopille. Oltiin kuukausi häämatkalla Aasiassa ja muistan eräänkin puhelun kotisuomeen, kun vaimokin kuuli vierestä miten anoppi sanoi että "vaikka me kuinka käydään lenkillä, niin koira vaan lihoo ja lihoo". Puhelin napattiin multa pois ja keskustelu jatkui aika tiukkaan sävyyn. "onneksi" meidän koiralla oli herkkä vatsa, joten kaikki herkut on takuuvarmasti kostautuneet moneen kertaan. Meille tosin ei koskaan kerrottu/myönnetty sitä siivotun ripulin määrää.
PoistaUutisissa oli juttua bloggaajien diileistä firmojen kanssa ja niihin liittyvistä eettisistä säännöistä. Onkohan nyt Halpa-Halli ollut anteliaana, kun se oli tuonne tekstiin sujautettu :D
VastaaPoistaEntä mitenkäs Toyota, Elisa tai Leppävirran kunta... :D
No ei, luottonaisemme puolueettomuutta ja tasapuolista raadollisuutta kaikkia tahoja ja ilmiöitä kohtaan ei ole syytä kyseenalaistaa.
Vesi-Leppistä mä olisin veikannut sponsoriksi. Oravikosken matkailunedistysponnistukseksi hiukan riskaabeli veto olisi.
VastaaPoistaHyvin käy matkailumainoksenakin tää. Oravikoski alkaa päässäni muistuttaa Ankkalinnaa tai Muumilaaksoa outoine asukkaineen.
VastaaPoistaMielessä on ollut joskus pistäytyä, Hiacella tottakai. Tai sitten ei, saattais illuusio karista.