No, ei muuta kuin lauantaina Leppävirralle asioimaan. Ajomatkalla keksittiin, että isältä puuttuu oranssi jahtipipo. Ensi vuonna pitää kuulemma viimeistään punaiset asut olla vaihdettuna oransseihin. Selevä homma. Näin saadaan Erätukun liikevaihto nousuun. Muista hyödyistä en tiiä.
Paikallisessa urheilutarvikeliikkeessä ei ollut metsästystarvikkeita. Paniikin vallassa päädyimme Unnukkaan. Kyseessä on Iittalan tehtaanmyymälä eli paikka, jossa hinnat ovat normaalikauppoja korkeampia. Ostin kuusi jälkiruokakippoa, tiesin että ainakin teoriassa isä niitä tarvitsee.
Lahjan luovutus meni normaaliin malliin:
Minä: Hyvää isänpäivää. (lahjan ojennus, ei fyysisiä kiintymyksen osoituksia kuten halauksia)
Isä: Mittee työ aena ostatta jottae, ihan suotta.
Keskustelu päättyi.
Arabian kipot päätyivät vitriiniin paketteineen päivineen. Hirvenluiden keittäminen oli kesken, joten ei siinä mitään paketteja joutanut purkamaan.
Tänään mennään avomiehen isän luokse. Ei edelleenkään ole lahjaa. Pitää varmaan kuiva-ainekaapista valikoida joku viinapullo ja yrittää varmistaa, ettei anneta appiukon antamaa pulloa takaisin. Näinkin on käynyt.
Minun isäni omaa jotain naismaisia geenejä.Ollaan olevinaan että eihän sitä nyt tarvitse muistaa ja ostaa mitään.Sitten kuitenkin jos et muista niin sen kyllä huomaa kuivakassa käytöksessä.Ehkä ei edes kahveja vieraalle tarjota.Tänäään,vaikka paketti olikin hyvin perinteinen,oli minulla vähän oma lehmä ainakin jokatoinen jalka ojassa..Ostin isukille duuuchgeeli- ja partavesisetin.Ei sillä että isä haisisi sonnalle mutta hänen omavalintainen aftershave on ihan perus Mennenistä seuraavana yökötys listalla.Ja tämä haittaa siksi että kun koirani sattuu olemaan vanhemmilla hoidossa,sieltä tullaan partavedeltä haisten pois.Ukolla kun on tapana läpsästä aineet ensin reippaasti poskiin ja loput pyyhkäistään pyyheliinan sijasta koiran turkkiin...
VastaaPoistaJännä on tuo partaveden kanssa lotraaminen. Silloin harvoin kun sitä käytetään, valellaan kahden viikon edestä.
PoistaArvasin, että unohdin jotain tärkeää. Onnistuisikohan isän muistaminen esim. suklaarasialla luontevasti vielä huomenna?
VastaaPoistaEiköhän. Mutta älä odottele ihmeitä synttäreilläsi. Meillä edes onnittelusoitto ei kuulu valikoimaan enää :D Onhan noita jo juhlittu tähän ikään mennessä.
PoistaMinustakin se lahjaksi saatujen pullojen edelleen lahjoittaminen on to-del-la kätevä!!
VastaaPoistaEi isäntä kerkee konjakkejaan ja muita ryyppäämään, niitä vaan kertyy. Silloin harvoin kun alkoholia nauttii, hän tekee sen ravintolassa ja päätyy aikamoiseen ylikuntoon. Eilen viimeksi. Ei ees appiukon luokse selvitty hirvipaistille kun niin veit heikkoon kuntoon.
PoistaMeidän päälle kolmekymppisten isille on älyttömän vaikea keksiä mitään järkevää lahjaa. Noin kuusikymppisellä miehellä on jo ihan kaikki tarpeellinen ja paljon ylikin.
VastaaPoistaTaas tuli sitten vietyä isukki syömään, kun ei hädissään muuta keksiny.
Avomieheni valkkaa aina lahjat myös minun isälle. Tänä vuonna se oli jonkinsortin poranteräsetti, joka isukilta a) puuttui tai b) oli niin surkea käyttää, että avomiestä vitutti. Häntä kyllä vitutti varmasti molemmat vaihtoehdot, koska hän tekee erinäisiä korjaus- ja kunnostushommia myös minun isukin autotallissa. Ihan kiva, kun joku vaan tietää, mitä tarvii hommata, me penskat sitten hymyssä suin sitä pakettia ojenneltiin.
VastaaPoistaEn tiedä oliko eilen (tarkoituksella) ->lue:alitajuntaisestikko kenties? toimittu siten että muistin kyllä,mutta emme ole isäni kanssa olleet mielestäni koskaan kovin läheisissä väleissä (onko syynä vanhempieni eroaminen ollessani nuori ja hänen osaamattomuutensa toimia ETÄ-isän roolissa) en laittanut edes tekstiviestitse onnitteluja.
VastaaPoistaMietin kyllä sitäkin vaihhtoehtoa, mutta se on jokseenkin niin "kuivahko" tapa muistaa joten olin sitten "muistamatta" ollenkaan.
Koska välimatkaakin on, hän ei heti olisi pörräten autollaan ovellamme vihjailemassa "olisimmeko kenties unohtaneet jotakin?"-vihjaillen.
Siispä paistoimme kokonaisen lohen uunissa hyvillä mielin ja söimme juhla-aterian oman perheen kesken sekä tokihan olimme mieheni vanhemmat pyytäneet meille syömään ja he tulivatkin. Tosin aika oli jäänyt sopimatta, niin ilmestyivät sen jälkeen kun itse olimme jo evästelleet. :)
Palatakseni vielä omaan isääni:
Oliko tuo toimintani alitajunnasta mielenosoitus sitä eräänä vuonna hänen unohtamaansa/soittamatta jätettyjä synttärionnittelu-soittoani kohtaan?"
Oli miten oli, minä vietin eilisen(-kin) silmätulehduksen `kourissa`.
Voinen siis hyvillä mielin vedota tarpeen tullen siihen että "en kuule nähnyt etsiä numerotasi soittaakseni onnitteluja sinulle isänpäivänä tässä julmetussa silmätulehduksessa..." XD
Mulla on vähän sama tilanne. Kaikki viralliset muistamispäivät on jääneet ajat sitten molemmin puolin. Itse en tulkitse sitä niin, että olisi jotain ongelmaa tai huonot välit, tuskin isäkään. Sellainen ei vaan tunnu tärkeältä.
PoistaSoitellaan kyllä jos on asiaa, tai vaikka ei niin kauheasti oliskaan ja kylässäkin käydään, jos nurkille satutaan. Ei ehkä ideaali-isäsuhde, mutta meillä toimivaksi havaittu.
Veljen kuuskymppiset ihan kohta. Ei mitään idean aihettakaan lahjaksi. Apua! Harrastaa lenkkeilyä ja penkkiurheilua, mutta ei esim. kuntosalia.
VastaaPoistaVie joku lahjakortti urheiluliikeeseen, saahan sieltä vaikka uudet lenkkikengät :)
PoistaTuuri sinäänsä, että iskällä on synttärit päivää ennen isänpäivää.. menee lahjat vähän niinkun yhtenä kappaleena, eikä tarvii erikseen viikon välein olla jotain hankkimassa. Paitsi että! Löysin viimevuoden joululahjan tuolta vaatehuoneesta.. en ole siis nähnyt isäukkoa vuoteen (asuu huitsinnevadassa), joten tuumasin, että kai sitä nyt jotain pitää sitten tänävuonna synttäri/isänpäivälahjaksi hankkia. Menenpä siis tänään Honkkariin ja haen sukat. Ja lähetän ne viikon jäljessä kirjeessä :D Ei se oo niin nokonuukaa, se onnittelee mua aina vääränä päivänä itekkin! :D
VastaaPoistaMua harmitti kun en kaukonäköisesti stokkan hulluilta päiviltä ostanut isille isänpäivälahjaksi januksen merinovillakerrastoa, kun miehelleni sellaisen ostin etukäteissynttärilahjaksi. Mutta paikallinen prisma pelasti, siellä oli merinovillat viikonloppuna tarjouksessa. Sijoitin siis kerrastoon, joka on ulkohommissa rautaa ja parhautta. Iskä arvosti.
VastaaPoistaMeillä tunnetaan joulupukin lisäksi myös termi synttäripukki... Toissa kesänä oltiin isin kanssa k-raudassa ostamassa pesukoneen osaa ja kun käveltiin porakoneosaston ohi, sanoin vihjailevasti että "toiskohan se joulupukki mulle akkuporakoneen", jolloin iskä totesi että eikös se synttäripukkikin tuu ennen joulupukkia. Synttäripukki toi sitten laadukkaan akkukoneen, kyllä nyt kelpaa porailla, ei tartte aina olla lainaamassa jostakin konetta.
Tänä syksynä synttäripukki toi haudutuskattilan...
Ei siitä oo kauan kun kävin peruslääkärillä selkäkivun takia. Se käski mut vatsalleen pöytään ja sit ykskaks hyppäs mun päälle, niin että hengityskin pysähtyi, enkä edes muista pierasinko. Kolme päivä kävelin vammasena, mutta sen jälkeen ei oo enää kipuja ollut. Juhuu!
VastaaPoistaItse perseaukisena väsäsin omalle faijalle videon. Videolla esiintyy kaikki mun hyvät lapsuudenystävät. Kertovat muistoja mun isästä vuosien varrelta. Lopussa minä yhdessä systerin kanssa toivotetaan isänpäivät ja sanotaan muutama sana. Isä oli erittäin otettu ja muistaa videon varmasti ikuisesi. Toteutus ilmainen- lahja ikuinen.
VastaaPoistaMinun vanhemmilla on kyllä kummallinen käsitys kaiken maailman äitien ja isien päivistä. Ne kun kuvitellee, notta sillon on joku kuninkaallisten päivä ja me lapset (aikuinen siskoni ja aikuinen minä) hyppäämme kuun taivaalta ja sukellamme korallit merestä ihan vaan Heitä Kuninkaallisia varten. Haluisin nähä sen synttäripäiväni jollon meikälle hypitään kuita taivaalta? Asumme siskoni (ja hänen lapsensa) kanssa kahden tunnin ajomatkan päässä vanhempiemme luota ja minä olen köyhä kuin kirkonrotta ja veeärrä saatanasta, mutta silti sitä pitäisi olla joka saakelin marsunpäivänä paikalla kokkaamassa ja lahjomassa jne.
VastaaPoistaYritetään aina siskon kanssa keksiä jokin ratkaisu, jospa tällä kertaa Teidän Ylhäisyytenne tulisitte tänne meidän luokse ja vietetään yhdessä aikaa? MINÄHÄN EN ISÄNPÄIVÄNÄ EVÄÄNI LIIKAUTA. Niin. Sinullahan ei ole muuta kuin AIKAA viikonloppuisin, toisin kuin meillä yksinhuoltajilla ja viikonlopputöissäkäyvillä.
Argh onneksi tämän vuoden marsunpäivät on vietetty prkl.