Myrsky repi puita ja silleen

Yllätin itseni sunnuntaina ajattelemasta, että voisi vaikka ottaa ja imuroida. Heti tämän ajatuksen päätyttyä menikin sitten sähköt. Selvä merkki. Tunnetusti en merkeistä perusta ja lähdin sitten tappamaan tylsyyttä lenkkipolulle koiran kanssa. Satunnaisia tuulenpuuskia oli, ei minusta mitenkään erityisen paha myräkkä. Siinä vaiheessa kun vieressä kaatui kaksi koivua juolahti mieleen, että ehkä olisi hyvä kiirehtiä sisätiloihin. Luontevampi reaktio oli kuitenkin pysähtyä ottamaan valokuvia.

 

 

Pälli alkoi levitä nopeasti sähköttömissä sisätiloissa. Oli pakko lähteä ystävän luokse Kuopioon katsomaan Walking Deadin uusimmat jaksot. Palasin kotiin neljän maissa. Oli aivan tappavan tylsää. Havaitsin, että minulla ei ole juurikaan ajatuksia päässäni. Yritin siis nukkua paljon. Valveillaoloaikoina pystyin ajattelemaan vain lämmintä ruokaa, Candy Crush Sagaa ja erilaisia zombie-skenaarioita. Harkitsin jossain vaiheessa jopa virkkaamista.

 

Yön ohjelmanumerona oli vielä isännän ja tämän kahden matkakaverin noutaminen vailla yksi lentokentältä. Koska kamut asuivat "ihan matkan varrella", heitettiin semmonen 20 min lisäkiekka. Nukkumassa oltiin lopulta kahden jälkeen.

 

Aamulla oli hyvä herätä virkeänä tukka paskassa 14,7 asteen lämmössä ja laittautua pimeässä. Paras valonlähde koko kämpässä oli kuvassa näkyvä possulamppu ja lisävalaisuna oli muutama tuikku.

 

 

Nyt kun sähköt 30 tunnin katkon jälkeen palautuivat, voidaan tuijottaa huopiin kääriytyneenä Kellarin kunkkua. Mitä tahansa, jotta ei tarvitse käyttää aivokapasiteettiaan tai esimerkiksi ajautua dialogiin puolison kanssa.