Ee passoo piästee!

Kyllä taas entisen kristityn hermoja koeteltiin. Istuin iltaa toimistolla ja olin hakenut aiemmin kahviosta sämpylän ja pullollisen pepsiä evääksi. Virvoitusjuomaa tuli latkittua ja kesken viimeisen palaverin (17:00 - 18:00) tuli jonniinmoinen virtsahätä. Kyseessä oli Hyvin Tärkeä Palaveri koskien Hyvin Merkittävää Päätöstä. Siinä kohtaa kun vaihtoehdot oli käyty läpi ja oli määrä siirtyä päätöksen tekemiseen, totesin että on aivan pakko päästä vessaan. Luikahdin etäneuvottelusta sanomatta mitään, koska ajattelin ennättäväni takaisin sukkelaan.

Vessasta palatessani tajusin että kello on 18:01. Se tarkoittaa, että pitää olla avaimen lisäksi pin-koodi, jotta pääsee takaisin oman firman tiloihin. Olin pari viikkoa sitten saanut uuden pin-koodin. Se oli jopa mukanani. Olinhan kerran jäänyt klo 18 jälkeen lukkojen taakse kun en tajunnut että kello on niin paljon ja pin-koodi oli puhelimessa ja puhelin tietysti työpöydällä. Nyt oli kuitenkin kaikki edellytykset onnistua.

Paitsi että se uusi perkeleen pin-koodi ei toimi. Tuijotan post-it -lapulle toimistohenkilön kirjoittamaa koodia. Naputtelen sen uudelleen. Ei toimi. Naputtelen sen kolmannen kerran. Ei toimi. Sittenpä ei enää naputeltukaan, koska avain oli lukossa ja masiina vilkutti vain punaista.

Jes. Ei puhelinta. Kaikki ovat jo lähteneet koteihinsa. Kolkuttelen ja möykän. Ei ketään missään.

Eikun alakertaan etsimään ihmisiä. Vessaan menee naishenkilö. Hyökkään hänen perässään saniteettitiloihin. Kysyn että saanko puhelinta lainaksi koska olen tällaisessa liemessä. Nainen suostuu. Soitan vartijapalveluun, jonka puhelinnumero oli onneksi ulko-ovessa.

Esittelen itseni ja asiani. Mies kysyy että missä firmassa olet töissä. Kerron. "Hmm.. Tämähän muuttui juuri hankalaksi.". Olin että no miten niin. Joo kun tällaisessa tilanteessa meidän pitää saada määrätty yhteyshenkilö kiinni, jotta voimme päästää sinut sisälle. Sovittiin että vartija ottaa yhteyttä tähän nimettyyn henkilöön ja soittaa takaisin. Varttiin ei kuulunut mitään, soitin perään. "Joo, ei me saatu ketään kiinni. Me ei voida päästää sinua tiloihin.". Olin että no sepä kiva, minulla on auton avaimet, puhelin, takki, ihan kaikki siellä. Että lennänkö tällä eteisen kuramatolla kotiin vai lähdenkö hortoilemaan sisävaatteissa pakkaseen?

Intensiivisen dialogin jälkeen tultiin siihen tulokseen, että onhan heidän nyt tultava päästämään minut toimitiloihin. Kysyttiin henkkaria. Sanoin että kyllähän se minulla siellä huoneessa on muiden kamppeiden seassa. "No tämähän muuttui mielenkiintoiseksi.". Joo. Niin minustakin. Kaveri soittaa päämajaan ja kertoo tilanteen. Heltiää poikkeuslupa jatkaa prosessia kaikesta huolimatta.

Mennään yläkertaan toimitilojemme ovelle. Vartijan avaimen pin-koodi ei toimi. Minä meinaan jo riemastua. "No nythän tilanteen lykkäs.". Jep. Taas soitto päämajaan ja selviää että perinteinen vara-avain on jossain jemmassa. Lähtevät hakemaan.

Sillä päästiin viimein sisälle. Eiku huoneeseen toteamaan että Hyvin Tärkeä Palaveri on loppunut, kaikki ovat kaikonneet linjoilta. Vartijat olivat että "Tästä kyllä tulee huomenna aikamoinen härdelli kun tätä selvitellään että päästettiin sut sisään.". Ihan sama. Kyllä minun puolesta voidaan tehdä siitäkin härdelli ettei niin minun kuin vartijoidenkaan pin-koodi toimi. Ja että prosessi on sen varassa, että joku vastaa puhelimeen vapaa-ajallaan. Yllättävän moni ei vastaa edes työajallaan.

Mutta kerronpa ettei minulle tule tapahtumaan tällaista enää kertaakaan. Saanko esitellä, Acme Puukalikka 3000!

Kyllä nimittäin pääsee takaisin toimitiloihin mihin kellonaikaan tahansa kun kalikat tumppaa ovien väliin. Loppuu tämä pelleily.

Jos tilaat nyt, saat kaksi Acme Puukalikka 3000 -tuotetta hintaan 24,90 euroa, sisältää kotimaan postimaksun. Tilauksia otamme vastaan osoitteessa vuoden.siivooja@gmail.com.