Kuinka maalataan sokkeli

Avomiehen veli kutsui tekstiviestitse sokkelinmaalaustalkoisiin, kutsu kävi ihan hyvissä ajoin eli useampi viikko sitten. Hyväksyttäväksi poissaolon syyksi kävi ainoastaan lääketieteellisesti todettu kooma. 

Yllättävän monella sellainen oli.

Onnistunut urakka edellyttää suunnitelmallisuutta. Rakennuksen seinustat on hyvä putsata etukäteen ylimääräisestä roinasta ja kausitarvikkeista. Tai sitten kamppeet voi jättää niille sijoilleen ja antaa talkooväen siirtää niitä noin metrin verran, jotta pääsevät putsaamaan maalattavat pinnat irtoroskasta ja pölystä. Katuharja toimii hyvänä apuvälineenä, ja yleensä suositaan yhtä katuharjaa kuutta talkoolaista kohden ja mielellään harjanvarren on hyvä olla katkaistu malli.

Pihalaatoitukset ja rappuset itsevarmat talkoolaiset jättävät reilusti vaan suojaamatta. Mutta sitten on tällaisia arkajalkoja niin kuin Vuoden siivooja, joka lähtee hakemaan avomiehen siskon luota pressuja.

Tiedusteltaessa lisää suojamateriaalia tuli vinkki, että autotallista voi "käydä nappaamassa suojapahvia".

Avomiehen suvun maalaus- ja remonttitoimiin kuuluu olennaisena osana myös esteettömän työskentelyalueen varmistaminen. Mikään ei virkistä mieltä niin paljon kuin neuvotella esim. appiukon kanssa, häiritseekö olennaisesti työhuoneen maalaamista telalla se, että huoneen keskellä on iso atk-pöytä ja sen ympärille jää tilaa osapuilleen metri suuntaansa.

Koska omput yleensä tippuvat puun juureen, avomiehen veljen kanssa käytiin tiukka vääntö ilmalämpöpumpun siirtämisestä seinustasta sivuun.

Kun laitosta siirtää kymmenen senttiä irti seinästä, se on kuulemma riittävä määrä. Ei tiedä Juha Sipilä mitään vaikeista neuvotteluista. Sitkeällä yrittämisellä lopputulos on kolminkertainen ja maalaaja mahtuu melkein työskentelemään välikköön. Herra voisi joskus olla ystävällinen ja tunkeutua itse näihin soppeihin maalaamaan.

Avomiehen suvussa ei mihinkään käytetä niin paljon aikaa, kuin vähällä pääsemiseen. Mutta ei ole ongelmaa, johon Vuoden siivooja ei toimivaa ratkaisua löydä.

Sitten pari mainintaa maalausvälineistöstä. Sokkeli tyypillisesti kiertää talon ympäri ja ei ole välttämättä ihan kätevintä, että on vain yksi maalipönttö käytettävissä. Onneksi avomiehen suvussa on voimakasta keräilyviettiä ja avomiehen  siskon autotallista löytyi talipallosankoja ynnä muita. Vain enimpien pölyjen karistelu ja urakka joutuu.

Maalia kannattaa varata liian vähän. Jos yhdeksän litraa asiantutijan silmin ei riitä maalaamaan koko kiertoa edes yhteen kertaan kokonaan, on toimiva ratkaisu laittaa talon emäntä kirkonkylälle hakemaan sitä lisää. Kolme litraa. Onneksi Vilkkaalla miehellä oli työpäivä ja häneltä tilattiin sitten vielä yhdeksän litraa lisää. Kahden lisämaalierän avulla saatiin sokkeli juuri ja juuri kahteen kertaan maalattua. Olin taas niin oikeassa.

Talkoissa tehtävät valikoituvat henkilöiden fyysisten ja henkisten ominaisuuksien perusteella optimaalisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Tässä poppoon toiseksi pisin henkilö on ahdistettuna terassirappujen alle...

...ja samaan aikaan porukan arviolta 152-senttinen vahvistus yrittää yltää jakkaran kera ikkunoiden yläpuolelle pensselillään.

Talon emäntää voi ylenpalttisesti kiitellä tarjoiluista ja muonituksesta. Lauantaille tilattu hyvä keli vaihtui pohjoistuuleen, muutaman asteen lämpöön ja ajoittaisiin pikkukuuroihin. Siideristä kieltäydyin kylmettymissyihin vedoten, mutta rohkenin kysymään löytyykö talosta minttukaakaon tarpeet. Ja löytyihän ne.

Ukot olivat hommanneet tontille nosturin. Sen avulla räystäslaitojen maalaus sujui hienosti. Myös puuttuvat yläikkunan somistelaudoitukset saatiin viimein paikoilleen. Vaaratilanteita ei vastoin kaikkia odotuksia syntynyt tai ne jäivät vaan huomaamatta.

. 

Nosturi on myös oiva apuväline pissahädän iskiessä, siitä vaan ajelee nurmikon puolelle ruikkimaan.

Onneksi näitäkään talkoita ei ole joka vuosi.