Laitetaanpa asiat mittasuhteisiin

Tarinani oikeaoppisesta kuormansidonnasta herätti joissain lukijoissa harmitusta. Minua ei kuulkaa tuommoset parin sadan tällit paljoo harmita, on nimittäin vertailukohteita.

Rakennuksellamme tapahtui viime vuonna paljon. Eli tasan yksi asia. Tilattiin ikkunat.

Ikkunantilausprosessi meni kutakuinkin näin:

1 Nainen muodostaa käsityksen haluamistaan ikkunoista. Ikkunoiden tulee olla valkoiset.

2 Mies saa idean – entä jos ikkunat olisivat sisältä valkoiset ja ulkopuolelta harmaat. Sehän ois niinku siistiä!

3 Nainen tyrmää idean.

4 Mies tilaa ikkunat.

5 Ikkunat toimitetaan.

6 Mies tarkastaa toimituksen.

7 Naisen vaisto sanoo, että ehkä pitäisi itsekin käydä tarkistamassa minkälaiset ikkunat tuli. Nainen hiljentää vaistonsa äänen eikä halua syyllistyä kyvyttömyyteen luottaa toisten ihmisten tekemisiin, josta mies häntä toistuvasti syyttää.

8 Mies ja nainen ovat keskustelemassa miehen ranchin päärakennuksen ikkunoiden uusimisesta. Esittelytilaisuuden aikana myyjä yrittää kaupata uudisrakennukseen ulko-ovea. Mies sanoo, että oven pitäisi olla harmaa. Nainen sanoo, että ei vaan valkoinen, koska ikkunatkin ovat valkoisia. Mies kertoo, että meillähän on kaksiväriset ikkunat. Nainen naurahtaa ja sanoo että eihän oo. Mies sanoo että onpas. Nainen vakavoituu ja kysyy että mitä vittua. Mies sanoo, että sellaisethan sä halusit. Nainen sanoo, että en muuten vittu varmasti halunnut. Nainen itkee. Ikkunaesittely päättyy.

9 Nainen kokoaa itsensä seuraavana päivänä. Nainen etsii googlesta kuvia taloista, joiden ikkunat ovat ulkopuolelta harmaat. Nainen valitsee toisen värin talon rappaukselle.

10 Leuka rintaan.

Kuorman asianmukainen lastaus ja sidonta

Dokumentoin kaikkien vapaasti hyödynnettäväksi ohjeet suunniteltuun ja asianmukaiseen kuormausprosessiin. Copyright: avomieheni.

Ensimmäiseksi luvataan ottaa vastaan sukulaisten remontista jäänyttä ylijäämätavaraa. "Kyllähän ne Hiaceen mahtuu ja noillahan voi vielä olla käyttöä joskus jossain."

Seuraavaksi suoritetaan kuorman sidonta eli nostetaan kamat kyytiin ja pamautetaan luukku kiinni. Ei suotta kuluteta kuormaliinoja tällaisen pikkukuljetuksen takia, vaikka niitä käytettävissä olisikin.

Seuraavaksi päätetään tavaroiden loppusijoituspaikka, tässä tapauksessa navetan vintti. Hyvistä aikomuksista huolimatta ei, luonnollisesti, viedä kuormaa suoraan navetan vintille vaan kuljetetaan kamoja kyydissä pari, kolme viikkoa.

Ajetaan lauantaina mökkitietä reipasta vauhtia (kiire ryyppäämään), osutaan ylämäessä pahaan monttuun ja sitten ihmetellään mikä takana oikein kilisee.

Hiacen takalasi maksaa kuulemma parisataa.

Eliittikumppani.fi pahoitti mieleni

Tarkastajalle on varmaan iskenyt peniskateus. Pitäisin aika räikeänä väitettä siitä, että Jorgos joko olisi pettämässä puolisoaan tai ettei tämä olisi tällä hetkellä kiinnostunut pitkäaikaisesta suhteesta. Miksei 36-vuotias intialainen aikuisviihdeammattilainen, jolla on loistava persoona, varallisuutta ja iso penis voisi haluta normaalia parisuhdetta?

Kai tekin pahoititte mielenne Jorgoksen kohtalon takia?

Eliittikumppani.fi

Telkkarissa oli Eliittikumppanien mainos, jota mainostettiin sloganilla "Tapaa ihmisiä, jotka vastaavat odotuksiasi." Jos olisin sinkku, haluaisin nimenomaan tavata ihmisiä, jotka eivät vastaa odotuksiani.

Halusin selvittää, millä tavalla tämä kone oikein toimii ja miten tämä eliittiys määritellään. Palvelun kerrotaan olevan "luotettava seuranhakupalvelu, joka saattaa toisilleen sopivia ihmisiä yhteen tieteellisen Matching-menetelmän avulla". No niin, tiede on mukana. Ei voi epäonnistua.

Kysymykset olivat yllättävän kesyjä, vähän vaan mentiin etnisen syntyperän ja varallisuuden puolelle. Odotin lähinnä, että tulotaso-kysymykseen olisi voinut vastata alimmillaan 100 000 e / vuodessa. Oli aika pettymys, kun maksimilukema oli yli 65 000 e vuodessa.

No, siitäkin huolimatta näppäilin profiilini ja odotan yhteydenottoja. Nyt testataan, kuka on kiinnostunut Jorgoksesta, 36-vuotiaasta intialaissyntyisestä aikuisviihdeammattilaisesta, jonka parhaita ominaisuuksia ovat iso penis, varallisuus ja loistava persoona.

Liebster Blog –palkinto

Täti-ihmisen ilmeisen vakava arvostelukyvyn puute on johtanut siihen, että hän on myöntänyt minulle Liebster Blog –palkinnon. Tämä huomionosoitus annetaan (omasta mielestä) hyville blogeille, joilla on alle 200 seuraajaa.

Tässä palkinto, jonka sain.

 

Palkinnon saajana olen velvoitettu vastaamaan muutamiin kysymyksiin.

Viisi asiaa, jotka tuovat hyvää mieltä:
1. Kun olen oikeassa

2. Koira ei ole kussut mihinkään päivän aikana

3. Kun saan Hiacen ruutuun ensiyrittämällä

4. Jos ukko ei sytytä yövaloa ja ala lukea Aku Ankkaa tullessaan nukkumaan pari tuntia minua myöhemmin

5. Kun ukon isoveli puhuu ”viroa” virolaisten tuttaviemme kanssa. ”Viroa” puhutaan sikäläisellä aksentilla, mutta käyttäen suomen kieltä siten, että jokaisesta sanasta jätetään loppuosa pois. Annan pari esimerkkiä: 1) Tul kahv! 2) Ot ruok!. Kielimiehiä, kielimiehiä.

 

Viisi asiaa, joita tarvitset päivittäin:

1. Joe Blascon meikkivoidetta, koska naama on aina punaisena vaikka mistä syystä

2. Sormea nenän kaivamiseen

3. Hiilihydraatteja (nam)

4. Tekstiilipesuainetta

5. Sohvaa

 

Viisi kirjaa, joita suosittelet muille:

1. Pekka Kejosen Napoleonin epätoivo
2. Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja 1
3. Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja 2
4. Josef Kirschnerin Egoistin käsikirja (en oo lukenut, ostin nimen vuoksi)
5. Anna-Leena Härkösen Ei kiitos ("Vittuun sun verensokeris" -kohdan ansiosta)

 

Viisi lempiruokaasi:

1. Jokin raaka-aine tai makuyhdistelmä, jota en ole ennen maistanut. Nämä kokeilut suoritetaan mielellään sitten hyvässä ravintolassa.

2. Sitruunainen artisokka-broileripasta. Heleppoo ja hyvvee.

3. Kunnon pihvi

4. Tortillat

5. Voileipä. Toisen tekemä.

 

Viisi paikkaa, joissa haluaisit käydä:

1. Skotlanti

2. Meksiko

3. Kiina

4. San Fransisco

5. Islannissa voisi käydä uudelleenkin. Yleensä yksi kerta per kohde on riittänyt, tämä on poikkeus.

 

Viisi adjektiivia, jotka kuvaavat sinua:

1. Kärsimätön

2. Suorapuheinen

3. Tarkkaileva

4. Mukavuudenhaluinen

5. Aikaansaava (jos sattuu huvittamaan)

 

Viisi asiaa, joista unelmoit:
1. Siivouspalvelusta

2. Että koirien pippeleihin tehtäisiin hanoja

3. Selluliittia ei olisi olemassa

4. Hopeatoffee palaisi kauppoihin

5. Hiukset pesisivät itse itsensä

Viisi elämänohjetta, jotka haluaisit jakaa kaikkien kanssa:
1. Pidä aina yhtä vessapaperirullaa jossain jemmassa. Älä kerro sen sijaintia muille.

2. Opettele sanomaan ei

3. Älä ryhdy parisuhteeseen tavaroita hamstraavan henkilön kanssa

4. Älä ota koiraa

5. Älä päätä rakentaa omakotitaloa

 

Takaveto-Hiacen talvi-lisävarusteet

Takaveto-Hiacen kuljettajana ja suurena talven ystävänä olen varautunut miltei kaikkeen. Minulla on pari traktoria ja Hiacen kyydissä kulkee aina kuormaliinoja, jotka ovatkin usein tulleet tarpeeseen talviautoilun merkeissä. Ikiomalla traktorilla vedettiin muutama viikko sitten Hiace pois vastaantulijoiden puolen ojasta. Näin käy kun sekä minä että kuljettaja etsivät yhtäaikaa Audin avaimia Hiacesta. 80 km/h vauhdissa. Ruttuja ei tullut (lisää), koska oli paljon valkeaa, pehmoista lunta pehmentämässä iskua.

Sitten taas varsinaiseen asiaan. Yksi keskeinen puute varustelussa on kuitenkin ollut. Mutta onneksi minulla on ystävä (näin kavereiden kesken HeTero), joka ihan oikeasti näyttää tietävän, mitä nainen tarvitsee. Se nimittäin meni ja osti minulle lahjaksi taitettavan lapion.

Vekottimen sai käyttövalmiiksi muutamassa sekunnissa. Mukana tuli myös tyylikäs säilytyspussi.

 

 

Nyt vois kyllä ajaa ihan huvikseen ojaan.

Ei ole lastenkutsut niin kuin ennen

Avomiehen siskon eskari-ikäinen poika vietti syntymäpäiväjuhliaan lauantaina. Minut pyydettiin juhlajärjestelyavuksi ja lähinnä kutsu kävi siltä varalta, jos penskat ovat liian tulessa ja niitä pitää rauhoitella. Minä olen se tyyppi, jota käytetään lasten uhkailussa tehokkaasti avuksi: "Jos et nyt heti lopeta tuota, niin pääset tätin luokse yöksi.". Jotain hyötyä minustakin.

Täytyy sanoa, että en ole kyllä koskaan ollut tuommoisilla lastenkutsuilla. Okei, en ole kovin monilla kyllä ollutkaan, mutta mulla oli asiasta vähän erilainen käsitys. Synttärisankari oli kutsunut kekkereihin seitsemän eskarikaveriaan. Näistä muutama ei päässyt tulemaan sairastumisen takia. Ne, jotka tulivat, olivat ihan supernörttejä. Sori vaan jos joku tässä pahoittaa mielensä, mutta ne oli niin toivottoman oloista sakkia että ei helvetti. Tyypit piti erikseen käskeä eteisestä lastenhuoneeseen leikkimään kun eivät uskaltaneet mennä kaverinsa huoneeseen itse. Leikkihuoneessa oli niin hiljaista, että oli pakko käydä välillä kurkkaamassa mitä siellä oikein tapahtuu. No, päivänsankari leikki yhden pojan kanssa lattialla ja loput tuijottivat vieressä eivätkä sanoneet mitään, tehneet mitään, osallistuneet mihinkään millään tavalla. Seisoivat vaan siinä tumput suorina. Manaajaa olisi tarvittu.

 

Kuvan lapsi ei liity tapaukseen, vaikka näyttääkin ihan siltä.

 

 

 

Ei siinä mitään, laitettiin mamman kanssa pöytä koreaksi tuon hillittömän leikkimisen aikana. Kutsuttiin ipanat herkkuja syömään. Bileiden priimusmoottorit, eräät kaksoset, eivät uskaltaneet edes pöydän ääreen ilman, että viiteen kertaan erikseen pyydettin. Nämä ovat kuulemma sellaisia tapauksia, jotka eskarissakin viestivät hyvin monipuolisesti: peukku ylös tarkoittaa kyllä ja peukku alas tarkoittaa ei. Tarina kertoo, etteivät ole nähneet juuri ketään ihmisiä ensimmäisten kolmen elinvuotensa aikana. Voi jumalauta. No, siinä ne sitten turpa kiinni söivät herkkunsa ja joivat limpparinsa. Mietin, että ehkä sokeri saa nämä bileet käyntiin.

Toisin kävi. Kaksi tuntia sitä festivaalia kesti ja sitten vanhemmat tulivat hakemaan lapsiaan pois. Yksi vanhemmista suostui jäämään kahville ja toi mukanaan pari nuorempaa mukulaansa ja jostain syystä näiden kanssa synttärisankari sai sitten leikit käyntiin. Ne kun perkele puhuivat ja osallistuivat toimintaan.

Hulvattoman leikkitapahtuman lopuksi nämä muutamat juhliin tulleet kuokkavieraat ja itse synttärisankari halusivat polttaa jättikokoisia tähtisadetikkuja. Sisällä. Jostain syystä kohokohta siirrettiin ulkotiloissa pidettäväksi. Lähdin tässä vaiheessa kotiin, mutta jäin miettimään sitä, että jos susien kasvattamien kaksosten nähden olisi tähtisadetikkuja sytytetty, olisivat varmaan säikähtäneet ja juosseet metsään.

Kyllä pitää tuolle pojalle uusia kavereita löytää ja vähän nopeesti.