Myrsky repi puita ja silleen

Yllätin itseni sunnuntaina ajattelemasta, että voisi vaikka ottaa ja imuroida. Heti tämän ajatuksen päätyttyä menikin sitten sähköt. Selvä merkki. Tunnetusti en merkeistä perusta ja lähdin sitten tappamaan tylsyyttä lenkkipolulle koiran kanssa. Satunnaisia tuulenpuuskia oli, ei minusta mitenkään erityisen paha myräkkä. Siinä vaiheessa kun vieressä kaatui kaksi koivua juolahti mieleen, että ehkä olisi hyvä kiirehtiä sisätiloihin. Luontevampi reaktio oli kuitenkin pysähtyä ottamaan valokuvia.

 

 

Pälli alkoi levitä nopeasti sähköttömissä sisätiloissa. Oli pakko lähteä ystävän luokse Kuopioon katsomaan Walking Deadin uusimmat jaksot. Palasin kotiin neljän maissa. Oli aivan tappavan tylsää. Havaitsin, että minulla ei ole juurikaan ajatuksia päässäni. Yritin siis nukkua paljon. Valveillaoloaikoina pystyin ajattelemaan vain lämmintä ruokaa, Candy Crush Sagaa ja erilaisia zombie-skenaarioita. Harkitsin jossain vaiheessa jopa virkkaamista.

 

Yön ohjelmanumerona oli vielä isännän ja tämän kahden matkakaverin noutaminen vailla yksi lentokentältä. Koska kamut asuivat "ihan matkan varrella", heitettiin semmonen 20 min lisäkiekka. Nukkumassa oltiin lopulta kahden jälkeen.

 

Aamulla oli hyvä herätä virkeänä tukka paskassa 14,7 asteen lämmössä ja laittautua pimeässä. Paras valonlähde koko kämpässä oli kuvassa näkyvä possulamppu ja lisävalaisuna oli muutama tuikku.

 

 

Nyt kun sähköt 30 tunnin katkon jälkeen palautuivat, voidaan tuijottaa huopiin kääriytyneenä Kellarin kunkkua. Mitä tahansa, jotta ei tarvitse käyttää aivokapasiteettiaan tai esimerkiksi ajautua dialogiin puolison kanssa.

 

 



Halloween special

Vietettiin eilen halloween-juhlia. Myöhässä tottakai, koska kyse oli avomiehen suvusta. Kokosin tähän parhaat juhlavinkit hyödynnettäväksenne ensi vuoden jamboreessa.

1. Karmiva booli

Tavoitetila (poimittu Marin kakkuloita -blogista):

Tulos:

 

 

 

 

2. Veriset sormet

Tavoitetila (poimittu Pikku Kepponen -blogista):

 

Tulos:

 

3. Seittikakku

Tavoitetila (poimitettu perhekerho.netistä):

Tulos:

 

 

Loppuun vielä muita vinkkejä.

1. Alkumalja Vilkkaan miehen tapaan

Noudetaan takapihalta siideritölkki, jossa linnunkakkaa ja muita rökäleitä. Ojennetaan vieraalle ja sanotaan: siinä, vetelehän kitusiis!

 

 

2. Aarrejahti

 

Tässä yön pimeydessä taskulamppujen avulla tapahtuvassa aarrejahdissa viritellään lähiympäristöön vihjekääröjä ja reitin selvittämisen loppuhuipennuksena on aarrearkku, jonka sisälle laitetaan Tokmannilta hätäpäissään valittuja kääreellisiä karamelleja, joista lapset eivät lopulta pidä yhtään. Lasten aliarviointi kuuluu asiaan. Tehtävässä on tarkoitus mennä 15 minuuttia, mutta penskat selvittävät tiensä aarteelle kahdessa minuutissa.

 

 

 

3. Paloturvallisuus

 

Keinokuituhiuksien kera on hyvä idea sytyttää kiuasta. Tyylinäytteen antaa kuvassa Vilkas mies.

 

 

 

Tämmöistä tällä kertaa.

Terapian tarpeessa

Missä muualla kuin hotellissa voit konttailla rintaliivisillään ja katsella itseäsi isosta peilistä samaan aikaan kun hyvännäköinen mies pitää lantiosta kiinni? Fysioteriapiassa.

Minulla on skolioosi eli selkärangan vinoutuma. Selkä ei ilmoittele itsestään kovinkaan usein. Viimeksi se suuttui pariksi päiväksi, kun hyppäsin kännissä benjihypyn. Työterveyshoitaja arveli, että olisi hyvä kuitenkin kaikesta huolimatta tarkastuttaa tilanne.

Hoitaja mainitsi, että on hyvä varata mukaan joustavat housut liikkeitä varten. Mitä hän jätti kertomatta oli se, että olisi myös syytä ajaa kainalo- ja säärikarvat, leikata varpaankynnet ja valita hyvännäköiset rintaliivit.

Luojalle kiitos, ettei kuitenkaan pierettänyt. Minulla on riittävästi traumoja yläasteen kuntopiiristä ja liikuntasalin upeasta akustiikasta.

Ja olihan minulla ongelmia. En kuulemma erota ylä- ja alaselkää toiminnallisesti toisistaan. Kotitehtäväksi sain löytää asennon, jossa pystyn liikuttamaan alaselkää niin, ettei yläselkä samalla ala liikkua. Yritettiin tätä seisaaltaan, istualtaan, selällään ja kontallaan. Vasta kun vaihdettiin paikkoja ja pääsin koskettelemaan fysioterapeuttia samalla kun hän suoritti nylkyttäviä liikkeitä, aloin hienokseltaan ymmärtää, mikä oli tavoite.

 



Kontrollikäyntiä odotellessa.

Kuinka muistetaan isää aineellisesti

Isänpäivä tulee joka vuosi täytenä yllätyksenä. Avomiehen sisko soitteli viikolla ja kysyi, onko meillä lahjaa heidän isälleen (tähän palveluun on totuttu avomiehen suvussa). Sanoin että ei. Ei ollut niilläkään. Ja samalla tuli oivallus, ettei ole minunkaan isälle mitään hankittuna.

No, ei muuta kuin lauantaina Leppävirralle asioimaan. Ajomatkalla keksittiin, että isältä puuttuu oranssi jahtipipo. Ensi vuonna pitää kuulemma viimeistään punaiset asut olla vaihdettuna oransseihin. Selevä homma. Näin saadaan Erätukun liikevaihto nousuun. Muista hyödyistä en tiiä.

Paikallisessa urheilutarvikeliikkeessä ei ollut metsästystarvikkeita. Paniikin vallassa päädyimme Unnukkaan. Kyseessä on Iittalan tehtaanmyymälä eli paikka, jossa hinnat ovat normaalikauppoja korkeampia. Ostin kuusi jälkiruokakippoa, tiesin että ainakin teoriassa isä niitä tarvitsee.

Lahjan luovutus meni normaaliin malliin:

Minä: Hyvää isänpäivää. (lahjan ojennus, ei fyysisiä kiintymyksen osoituksia kuten halauksia)
Isä: Mittee työ aena ostatta jottae, ihan suotta.
Keskustelu päättyi.

Arabian kipot päätyivät vitriiniin paketteineen päivineen. Hirvenluiden keittäminen oli kesken, joten ei siinä mitään paketteja joutanut purkamaan.

Tänään mennään avomiehen isän luokse. Ei edelleenkään ole lahjaa. Pitää varmaan kuiva-ainekaapista valikoida joku viinapullo ja yrittää varmistaa, ettei anneta appiukon antamaa pulloa takaisin. Näinkin on käynyt.

Jos olet heppahullu, älä lue tätä

En koskaan lapsuudessani ymmärtänyt heppahulluja. Nyt ymmärrän.

Taidan perustaa Oravikoskelle hevosystäväinseuran.

Lentoturvallisuusohjeita

1 Käytä turvavyötä
Kun kone syöksyy maahan, omaisille saattaa jäädä haudattavaksi puolet ruumiista. Tämä hyvä.

2 Hätätilanteessa paina pää jalkojen väliin
Yhtä tehokasta kuin keittiön pöydän alle piiloutuminen ydinlaskeumatilanteessa.

3 Muista happinaamari
Minusta nähden katosta voisi laskeutua ilokaasunaamareita. Tai vaihtoehtoisesti syanidia.

Ei mulla muuta.

Kokemuksia jehovista

 

En ole vielä onnistunut saamaan asuntoamme mustalle listalle. Ensimmäisellä kerralla ovella kävi nainen pienen tytön kanssa. Koska ihmiskilpi oli raahattu mukaan, eihän siinä muuta voinut kuin ottaa pamfletit vastaan. Peli on siis käytännössä menetetty.

 

Kuopiossa sain homman hoidettua paljon tehokkaammin. Olin siihen aikaan kaupunginkirjastolla töissä ja osaksi työskentelin iltavuorossa. Yhtenä aamuna avomieheni lähti kouluun ja minä jäin vielä sänkyyn venkoilemaan. Minuutin sisällä pärähti ovikello. No, minähän tietysti arvelin että ukko oli unohtanut jotain ja hyökkäsin ovelle vesirajan liki peittävässä paidassa ja avasin oven selälleen. Oven takana oli jehova, jonka silmät olivat LP-levyn kokoiset. Hän oli hetken hiljaa, katsoi minua päästä varpaisiin ja totesi että "taidat... tehdä yötöitä", kääntyi ympäri ja luikki matkoihinsa. Koskaan eivät palanneet.

 

 

Tänään taloyhtiössä oli käynyt taas sanansaattajia asioimassa, harmi etten ollut kotona vaan krapulan kourissa ystäväni luona. Jos olisin päässyt yöllä kotiin asti, olisivat joutuneet herätyshommiin ihan kirjaimellisesti. Juuttaat haistavat synnin jotenkin.

 

Esitteestä kyllä heti huomaa, ettei kaverit katso telkkaria tarpeeksi. Pitääkin kysyä ens kerran, että "Voinko kertoa sinulle Walking Deadista?".