maanantai 27. tammikuuta 2014

Esittelyssä uusi hahmo: Palomies

Hyvän ystäväni siskon mies on ollut esillä blogissani aiemminkin, mutta ilman sen kummempaa lempinimeä. Juhannuksen vesileikit ja makuupussiyöpyminen pihamaalla eivät olleet niin ihmeellistä settiä, että hän olisi erillisen bloginimen ansainnut. Mutta nyt kuulkaas on materiaalia.

Tämän viikonlopun palomies aloitteli kaatamalla kuorma-auton peräkärryn. Tapahtuma kirvoitti kovan janon ja janon sammutus vuorostaan pari hyvää ideaa. Palomiehen kaverilla on useamman sadan hevosvoiman ajoneuvo, jota tämä sitten oli palomiehen mieliksi autotallissa vähän yösydämellä pyöritellyt. Tällaisessa tilanteessa humalaiselle ei tule mieleen kuin yksi asia. Onko pakosarja kuuma?

Ja olihan se. Tuon ajatuksen ja toiminnan välisenä lyhyenä hetkenä kukaan ei ennättänyt reagoimaan riittävän nopeasti ja estämään auton pakosarjan käpälöintiä. Ja sittenpä olikin TK-reissu vuorossa.

Tapasin palomiehen ystäväni syntymäpäiväjuhlilla lauantaina. Ilmeisen rankka oli tuo perjantai ollut, koska seitsemän aikaan illalla palomies veteli jo hirsiä ylensyönnin päälle. Huomatkaa näyttävät kääreet käpälässä.


Koska alkoholia oli nautittu perjantaina sen verran voimakkaasti, ei palomies uskaltautunut rattiin vielä kolmen aikaan iltapäivästä, kun piti alkaa tehdä matkaa kohti seuraavia kinkereitä. Mutta paluumatka piti hoitaa. Siinä ennen puoltayötä palomies piti vielä tarpeellisena varmistaa, että edellisillan promillet olivat haihtuneet.



Kiitän palomiestä varoittavana esimerkkinä toimimisesta. Älkööt kukaan yrittäkö näitä temppuja kotona.






lauantai 25. tammikuuta 2014

Siviilipoliisin virassa

Varoitus. Tämä tarina ei sisällä sarkasmia.

Olimme eilen ex-tempore -saunaillassa avomiehen siskon luona. Sovittiin, että mies on kuskina. Lopulta minä olin kuskina.

Kun lähdettiin kyläreissulta pois ja käännyttiin asfalttitielle, huomasin että vastaan oli tulossa auto. Ihmeellistä, koska oltiin kuitenkin Kotalahdessa puolenyön aikaan perjantai-iltana. Mutta erityisen ihmeellistä oli se, että auto tuli vastaan minun kaistallani, kurvasi äkkiä oman kaistansa puoleiselle bussipysäkille ja kääntyessään sammutti ajovalot.

Oltiin että mitähän helvettiä. Ajettiin hiljaa ohi ja sanoin ukolle, että nyt ei oo kaikki kohillaan. Kävin heittämässä risteyksessä käännöksen ja ajoin pysäkille auton perään. Kävelin auton vierelle ja katsoin että sisällä on jorkki, jolla oli silmät kiinni. Koputin ikkunaan. Mies "heräsi" ja avasi ikkunan. Kysyin että onkos sulla joku hätänä kun valojen kanssa häröilet. Ukko oli, että ei tässä mitään, kävin tähän vähän lepäämään hetkeksi.

Olin sitä mieltä, että kaveri saattoi olla jonkinlaisessa maistissa tai aineissa ja käskin avomiestä soittamaan poliisille varmuuden varalta. Sen verran erikoista toimintaa auton ratissa harrasti. Lähdettiin ajamaan ja ennen soittoa poliisille avomies tarkisti vielä tekstarilla kenen autosta on kyse. Tämähän on siis maalla ensisijainen toimenpide. Yllätys oli melkoinen, kun tämä valkoinen Hiace paljastui porvoolaisen naisen omistamaksi Mersuksi. Yksi syy lisää soittaa virkavallalle. Ja näin tehtiin.

Halusin mukaan äksöniin ja heitin uudet uukkarit. Ajattelin että katsotaan jääkö kaveri oikeasti hengailemaan levikkeelle. Paskan marjat, oli lähtenyt liikkeelle aikamoisilla mutkilla. Lähellä (kerrankin) ollut poliisipartio soitti meille vielä kerätäkseen lisätietoja ja tarkempia koordinaatteja.

Ois pitänyt tehdä kansalaispidätys kassaran kanssa. Perkele.



sunnuntai 19. tammikuuta 2014

DIY: ADHD-testi

Tarvikkeet: Vohvelikangasta, puuvillalankaa, tylppäkärkinen kanavaneula, ekaluokkalainen

Tavoite: Koristellaan vohvelikangas säännönmukaisin kuvioin. Maltilla loppuun asti. Rönsyilemättä.




Kuvan näytteen antoi Vilkkaan miehen poika.


sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Kannattaa-mies, legenda jo eläessään

Hyvällä ystävälläni on varsin ilahduttava työkaveri. Kyseessä on nelikymppinen mies, joka pohtii aina hyvin tarkkaan mikä kannattaa ja mikä ei. Häneltä on hyvä lounaalla kysyä vankkaa faktatietoa ongelmaan kuin ongelmaan. Jaan kanssanne suurimmat viisaudet.

Ensinnäkin. Miehen ei kannata käyttää vakosamettihousuja. Tämä siitä syystä, että ne kuluvat etenkin toimistotyössä nopeammin kuin muunlaiset housut hankautuessaan työpöydän alapintaa vasten.

Matkustettaessa tuttavien luokse, kannattaa suosia kimppakyytiä ja nimenomaan sellaista mallia, jossa ei koskaan ajeta omalla autolla, koska se kuluu.



Autolla ei kannata ajaa nollakelillä, koska auto likaantuu. Lisäksi marketeilla asioitaessa autoa ei kannata parkkeerata ovien lähelle vaan mielellään mahdollisimman kauaksi, etteivät kanssa-autoilijat osu ovia avatessaan auton kylkeen.

Loppuun tärkein neuvo. Jos autossasi on sähköikkunat, niitä ei kannata käyttää, etteivät vaan pääse kulumaan. Toimiston parkkihalliin mentäessä kannattaa enemmin raottaa ovea ja avata puomi teleskooppi-makkaratikkuun teipatulla avainlätkällä.

lauantai 11. tammikuuta 2014

Koiran temppukoulu

Olemme onnistuneesti saaneet opetettua Rehtorille uuden tempun. Se osaa nyt ilmaista hyvin havainnollisella tavalla että sillä on huikkis.



Hyvin menee, jos jätetään huomioimatta, että koira ei tule luokse pyydettäessä, ruikkii eroahdistuskusia ympäriinsä liki päivittäin ja humpittaa itsepintaisesti niitä muutamia vieraita, jotka meille joskus eksyvät.

maanantai 6. tammikuuta 2014

Tilulii vittu

Otsikosta varmaan arvasittekin jo, että EU-tarkastukseen taas päästiin. Oli deadlinen uhatessa käytävä läpi ajatuksella ELY-keskukselta joulukuussa saadun kirjelähetyksen sisältö. Viime kerrasta olikin jo pitkä aika vierähtänyt ja Oravikosken oraakkelin ennustus piti siis kutinsa.

Tällä kertaa päästiin lannoitevalvontaan.

Ja kyllä taas yhteiskunnan rahoja käytetään mainitsemisen arvoisesti. Tarkastetaan lohkomuistiinpanot, viljelysuunnitelma ja viljavuustutkimukset, jotka kaikki käytiin läpi jo syksyn valvonnassa. Lähetin sähköpostia ja kysyin, että ihanko oikeasti nämä pitää lähettää uudelleen. Samalla utelin mikä on tätä seuraava tarkastus ja milloin se on. Kun siihen osutaan, meinasin kysyä mikä temppurata pitää suorittaa, että voi lopettaa viljelyn.


Silimä nykkii tässäkin torpassa.


keskiviikko 1. tammikuuta 2014

Kokon polttoa tinassa - uuden vuoden aaton saldoa

Uuden vuoden vastaanotto meni täysin odotusten mukaisesti kaikenlaisen paloturvallisuuden rikkomisen ja muun yleisen hölmöilyn merkeissä.

Juhannuksen jälkeen oli paskaa taas kertynyt yhden kokon verran. Siihen oli hilattu muun muassa loput kylältä puretusta navetasta. Takaviikkojen talviset olosuhteet takasivat hyvän syttyvyyden.

Ukot saivat aikaan vain kynsitulia pariin paikkaan ja niiden kytemistä katseltiin 20 hengen voimin, tai oli meitä varmaan enemmänkin. Vilkas mies kyllästyi odotteluun ja kävi noutamassa bensakanisterin.


Ensin hän roiski  bensaa tuleen verrattain järkevältä etäisyydeltä. Tuloksena kynsitulien määrä vain kasvoi.


Sitten loppui kikkailu ja Vilkas mies roiskaisi ihan kunnolla tavaraa liekkeihin. Sitten jo humahti. Niin vaan saatiin tuo 15 metriä leveä ja 2 metriä syvä kokko viimein syttymään.


Huumoriakin oli. Muutamat kiipesivät parituntisen ulkoilun jälkeen uunille lämmittelemään. Vinkkinä miehille, jotka nostelevat naisia uuninpankolle: varmistakaa, että nostettavalla on lyhyet kynnet, jotta vältytte rei´itetyltä kaulalta.


Älykkyys tiivistyi maissinaksujen kekseliääseen hyödyntämiseen. Idean äitinä ja toteuttajana Vuoden siivooja. Huomauttaisin tässä kohtaa, että olin selvinpäin.


Loppuun vielä oikeaoppiset tinanvaluohjeet.

Huolehdi asianmukaisista esivalmisteluista. Laita lapset nukkumaan. Huolehdi, että tinanvalajat ovat tinassa. Lämmitä levy kuumaksi ja laita tinakengät tinakauhoihin odottamaan sulamista.



 Kaada puoliksisulanut tinakenkä keittolevylle.


Levitä kauhaa apuna käyttäen levylle sulanut tina mahdollisimman laajalle alueelle.
 

Aloita alusta.


Kaada tina kauhasta hallitusti kylmään veteen. Tee toimenpide rivakalla liikkeellä, jonka seurauksena sulaa tinaa levittyy sankon reunoille, lattialle ja matolle.


Sitten ei muutaku valettujen tinojen ihailuun ja ennustusten tekemiseen.


Vuoden siivoojan tina jakaantui kolmeen osaan. Ensimmäinen muistutti appiukon mukaan kehtoa. Siinä kohtaa alkoi hiipiä mieleen, että voisi siitä jo kotiin lähteä. Mitä mieltä te olette, mitä nuo möhkäleet muistuttavat?





Ja koska vertailu on kaiken kateuden alku ja juuri, esittelen myös avomiehen valaman tinan omien sötösten vieressä. Ootteko ennen tuommoista nähneet? Eikös Taru Sormusten Herrasta -elokuvassa ollut tuon näköisiä viittaan sonnustautuneita huppupäitä?


Appiukko näki siinäkin vauvoihin viittaavaa. Muut näkivät siinä siiven. Outoa porukkaa.