maanantai 26. marraskuuta 2012

Geokätköilyä jästeille 1.0.

Tutustuin geokätköilyyn työmatkalla Hollantiin. Aiemmin ihan mielenkiintoiselta vaikuttanut työkaveri esitteli asiaa lentokoneessa. Ideana niissä talkoissa on etsiä ovelasti piilotettuja kätköjä esim. kaupungista, puistoista, rakennuksista, luonnosta – melkeinpä mistä vaan. Tästäpä tulikin mieleen, että keväällä Helsingissä parikymppinen naiskätköilijä luiskahti omatekoisen köysiratkaisunsa petettyä (ite tehhään!) kaivoksen pohjalle. Kyllä kannatti. Jos tyyppi olisi ollut yksinään ja jäänyt kaivokseen märkänemään niin silloin oltais puhuttu ihan kunnon yllätyksestä seuraavan kätkölle saapujan näkökulmasta.

Niin, asiaan. Kätköjä voi etsiä ilmoitetuilla koordinaateilla, mutta mitäpä jännää siinä olisi kun tämänkin asian voi tehdä vaikeaksi. Mysteerikätköihin liittyy arvoitus, jonka ratkaisuna ovat koordinaatit. Repikää esimerkiksi tästä ”mystistä” huumoria:
 
No? Joko olet matkalla kätkölle?
Yritin pitkään ratkaista ensimmäisen kuvan mysteeriä ja käteen jäivät ainoastaan suorat koordinaatit pettymykseen.
Niin, takaisin Hollantiin. Geokätkömestari-työkaverini johdolla etsittiin siis kätköjä. Etsintä pitää sääntöjen mukaan suorittaa niin, etteivät jästit (=normaalit ihmiset) kiinnitä huomiota toimintaan. Tätä toteutettiin mm. seuraavin keinoin:
  • Koulutuspaikan takana aitauksen, liikennemerkin ja katureunusten ronklaamista
  • Linnoitusalueella roskisten ja viemäriaukkojen tutkimista
  • Pomppimista puun juurella
  • Infopisteen karttatelineen kopelointia (geokätköksi ei lasketa muuten purkkaa tai hämähäkinseittejä)
  • Vanhan kivirakennuksen seinän ja ikkunoiden hivelyä

Jos joku muu haluaa nöyryyttää itseään Naardenissa niin näissä paikoissa voi pyöriä:
 
 
 
 
Gurun johdolla operoitiin siis täysin huomaamattomasti. Innosta piukea ryhmä hajosi jossain vaiheessa. Eihän me jästit mitään löydetty. Olisi ollut ihan kiva nähdä tällainen paljon mainostettu geokätkö mutta ei. Kun ryhmämme jälleen kokoontui, kätköguru ilmoitti löytäneensä yhden kätkön. Mitä vittua?! Ei voinut sitten soittaa. Eikä suostunut kävelemään takaisin että olisi näyttänyt löytönsä.
Tätä kokemusta rikkaampana väitän, että ei niitä kätköjä oikeasti ole missään. Täyttä huijausta koko homma. Tämä on vaan nörttien tapa kiusata tavallisia ihmisiä. Varmaan nauravat tällekin kirjoitukselle kammioissaan.
 


4 kommenttia:

  1. Osuit asian ytimeen :) Se on juuri tuota.

    VastaaPoista
  2. Niin, minuakin koulittiin muuttomiehenä aloittaessani hardcore-paikoilla Helsingin keskustan 8-kerroksisissa hissittömissä kerrostaloissa ennen "normihommiin" päästämistä.

    Sama se on geokätköilyssäkin. Jos ei jaksa/halua työntää käsiään siihen itseensä kymmenessä eri paikassa ja käyttää kaivamiseen vähintään tuntia, niin sitten on väärän harrastuksen parissa. Kätköhän löytyy just sillon kun jästit haluaa lähteä yöpuulle. Niin tuollakin kertaa.

    Ei ole mitään niin kivaa kuin lähteä "parille" ja huomata kolme tuntia myöhemmin kiikkuvansa jossain kallion kielekkeellä olemattomien turvavarusteiden varassa merkkaamassa nimimerkkiään tupperware-purkista löytyvään lokivihkoon ja yrittää kolmannella kädellä kaivaa taskusta puhelinta, jossa vaimo huutaa, että missä helevetissä olet!?! Silloin sitä tuntee oikeasti elävänsä!

    -Leväsen Sheikki (aka Hyytäjä)

    VastaaPoista
  3. Meidän bussipysäkillä oli geokätkö yhtenä päivänä! :- D on niitä olemassa! Itsehän vain ihmettelin sitä, mutta kaverini tiesi mikä juttu on kyseessä.

    VastaaPoista