sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

Kylätoimikunnan aarteita

Ranchille tuli kylätoimikunnan taloustavaroita säilytettäväksi. Koska maatiloilta löytyy yleensä mukavasti erinäisiä säilytyspaikkoja ja ihmiset tietää sen, meidän navetanvintille oli jo aiemmin päätyneet kylätoimikunnan pöydät ja tuolit. Ei siinä mittään, siellähän nuo mahtuu olemaan. Ei tule tähän torppaan enää kuivaa heinää, koska nykyajan immeisistä ei ole klo 16:00 jälkeiselle ajalle ulottuvia työpäiviä tekemään pelkällä ruokapalkalla, puhtaasta auttamisen ilosta.

Kalusteiden kuskauksen taustalla oli ilmeisesti naapurikylän koulun myyminen paikalliselle metsästysseuralle kylätoimikunnan jäädessä nuolemaan näppejään. Jotain polemiikkia prosessista oli paikallislehdessä. No mutta joo, eiköhän meille pari kippoa ja kuppiakin saadaan lisäksi johonkin nurkkaan mahtumaan.




Ensivilkaisun perusteella osasin jo odottaa, että aikamoisia kalleuksia löytyy. Kuten graalin malja.





Ei oo ehkä näistä ihan hetkeen kahvia hörpätty MC koppakuoriaisten esiintymistiheydestä päätellen.




Ajanmukaisia joulu(?)liinoja. Leimaantunut termari, se voi tehdä vain enää yhtä asiaa. Surullista.



Tästä pussista vaan karistelemaan syksyllä hirvikeittoon vähän makua.


 

Ikkunapaperia. Never heard.



Lihakunnan laatikoiden muuta antia. Okei, hehkulamput poltellaan pois. Äitienpäiväkukkia olen ehkä itse ollut askartelemassa 80- ja 90-luvun taitteessa. Monitoimikoneesta puuttuu monia osia. Keiton jäljiltä (toivottavasti) olevia kertakäyttöaterimia. Rutistuneita lautasliinoja. Irrallaan pyöriviä teepusseja. 90-luvulla expiroituneita, avattuja maustepusseja. Kärpäsiä ja koppakuoriaisia.




Löytyi muutama ehjäkin astia. Näillä itse asiassa nykyajan kylätoimikunnan bileet saa järjestettyäkin, koska kaikki asuu kirkonkylällä tai kaupungissa.



Lonimisesta selvinneet tavarat viedään vintille. Josta ne joskus 30 vuoden kuluttua varmaan poistetaan. Jos silloinkaan. Taidan jättää arkeologeille ihmeteltäviksi.


23 kommenttia:

  1. Tunnustan kaupunkilaisuuteni: googlasin ikkunapaperin.

    Ja Arabian kippoja lukuunottamatta taisitkin saada säilytettäväksi säkillisen roskaa. Onnittelut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiennyt minäkään mitä ihmettä ikkunapaperi on. Kerkesin kyllä jo nakata roskiin, kaveri tuolla alempana huhuili että ois ollunna käyttöö. No, tämmöistä on elämä. Ja kärsimätön luonne.

      Poista
  2. http://www.huuto.net/kohteet/varma-ikkunapaperi-1951-mainos/316717072

    terv. maalainen ps. ei meillä mitään ikkunapapereita ole käytetty. Liian kaupunkilaista...

    VastaaPoista
  3. Ikkunapaperi on erittäin käyttökelpoista tavaraa, mikäli siis kyseessä on valkoinen paperinen "suikale" joka liimataan ikkunan pokaan sisäpuolelle. Pakkanen pysyy loitolla eikä muuten vedä. Mielestäni suurenmoinen keksintö. Parantamisen varaa tosin olisi siinä miten sen sitten keväällä saa siististi pois ilman että tarvitsee maalata pokat... Tosin nykyajan ikkunat on niin "moderneja" ettei niissä sopivaa tasaista kohtaa mihin laittaa ko. paperia. Harmi sillä paperin laitto on mukavaa puuhastelua syksyllä, valmistautumista talveen. (uskokoon ken haluaa).
    Onko Graalin malja jo voitettu jostain vai odottaako se jakoa? Annettiinko sinulle vaihtoehtoja tavaroiden säilyttämisestä? Hämmentää tuollainen jalous.

    -pelinainen-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voitko tehdä raportin ikkunapaperin asentamisesta ja etenkin siitä poistamisesta? :D

      Graalin malja oli kahdeksankymmentäluvulla kylien välisen jalkapalloturnauksen kiertopalkinto. Sen jälkeen täälläpäin ei ole urhreilua harrastetukaan.

      Isä oli luvannut, eipä tuo minuakaan haittaa. Tumpattiin vintin puolelle, ei oo kymmentäkään vuotta kun sieltä ajettiin muutama kärrillinen kokkoon. Hyvin mahtuu.

      Poista
  4. Noi Arabian kupit kannattaa ottaa rancille keittiöön pyhäkupeiksi (niitä ei saa laittaa koneeseen, käsinpesu). Meillö on mökillä noita - myönnettävä on, että vaikea puhdistusmeneteltmä, käsinpesu, hiukan rajoittaa käyttöä. Muutenkin siis varsin mielenkiintoinen tavarapaljous. Ikkunapaperi ihan must.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä ranchilla asuessa on saanut totutella manuaalitiskaukseen. Ei ole kaapuntilaisia astiantiskuukonneita täällä päin. Onneksi isä useimmiten ennättää ensimmäisenä tiskaamaan.

      Antaa vaan kylätoimikunnan omaisuuden olla niillä sijoillaan, ettei vuan mäne hyvät kupit rikki.

      Poista
  5. Minä ajattelin, että ikkunapaperi olisi ollut sodan ajalta peräisin olevaa, ikkunoiden pimentämiseen tarkoitettua materiaalia.

    VastaaPoista
  6. Astioiden ja muiden tykötarpeiden käyttötiheys vihjaa siihen suuntaan, että kyläkoulukaupat toteutuivat ihan oikean tahon kanssa... Veikkaan että metsästysseuran porukat kupittelevat vähän useammin - ei jää kyläkoulu humisemaan tyhjyyttään ja hiljaa kaipaamaan pienten askelten tepsutusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan että löytyy sopu jonka ansiosta ne harvat pippalot, olipa järjestäjä kumpi vaan, saadaan järjestettyä. Hirvipeijaiset tietysti onkin ne legendaarisimmat.

      Poista
  7. Mielettömintä on nuo 100 WATIN HEHKULAMPUT!! Saako noita lamppuja saati tuolla teholla enää mistään? Käyttäkää harkiten tai myykää isolla rahalla intternetissä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taidan piilottaa vintille maaeristeen sekaan. Jos nyt jo pitää silmiä hieraista, niin mietipä 50 vuoden kuluttua!

      Poista
  8. Jos kupeille ei ole käyttöä, nii laita mulle tulemaan! Osote sulta jo löytyykin ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos kylätoimikunta joskus ko. kupeista luopuu, lupaan postittaa ne sinulle.

      Poista
  9. Hei, ethän heittänyt ikkunapaperia kokkoon?! Seppätuvalla sille ois käyttöä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kärsimättömänä ihmisenä jo kerkesin laittaa uuniin.

      Poista
  10. Mummilla muistan juoneeni maitokahvia ja pullamosoa tuollaisista Arabian Armi kahvikupeista. Mummin kahvikupit oli vaan sinikukkaiset.

    VastaaPoista
  11. Kylätoimikuntanne pitäisi hommata upea "Jürgen Riegel" varastoksi kamppeilleen tms. toimintaan. Tuli vaan mieleen tuossa tänään kun ajelin kohti Kuopiota ja näin myynti-ilmon melekosesta limusiinista. :D

    VastaaPoista
  12. Sattuma astui peliin, kun löysin tänne.Viikko meni! Eli luin kaikki jutut ja kommentit. Pitkään aikaan emme ole miehen kanssa nauraneet toisten toilailluille näin. Osaamme nauraa myös omille törttöilyille, joten hauskaa on ollut. Sarkasmi ja musta huumori ovat kyllä aikuisen elämän suola!!
    Muutamat kommentoijat myös seuraamisen arvoisia!
    Odotukset jatkosta korkealla.
    Hyvää juhannusta kaikille,
    Elina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lämpimästi tervetuloa kerhoon! Aika sissi olet kun koko "teoksen" luit läpi :O

      Kun ei tiedä aina itkiskö vai nauraisko, on parempi valita jälkimmäinen.

      Poista
  13. Tuo ylimmän kuvan kaffepurnukkakin taitaa olla vähän vanhempaa sukupolvea? Siitäkin pyydettäisiin kirpparilla varmasti kympin verran ihan ilman ongelmia ja kai niitä joku sillä hinnalla ostaakin. Kupit on nätit, ei isommin haittaisi vaikka joku minun hoiviini unohtaisikin. :D

    VastaaPoista