maanantai 20. lokakuuta 2014

Ei perkele, kohta on taas joulu

Olen joutunut kahden joulusignaalin kohteeksi viikon sisällä. Ikean mainosikkunaan oli isketty joulutähtiä ja kaveri ilmoitti Facebookissa ostaneensa lapsilleen joulukalenterit valmiiksi.

Ennen kuin menen varsinaiseen asiaan, yksi tärkeä juttu. Älkää vanhemmat herran tähden ostako mukuloillenne tämmöisiä:



Lapset tottuvat liian hyvälle ja alkavat vaan vaatia yhä enemmän eivätkä tutustu pettymyksiin riittävissä määrin ja sitten viimeistään 12-vuotiaana ensimmäisen kerran tupakoivat ja karkaavat kotoaan. Ja lähiajan ongelmana äidin ja/tai isukin jalkapohjissa on barbien kämmenen tai legon mentäviä aukkoja.

Valitkaa siis perinteinen kalenteri, jossa ei ole edes suklaata sisällä. Siellä on vain kuva tai luksustapauksessa huono värssy bonuksena.



Lupasin alussa mennä asiaan. Nyt menen.

Selailin läpi joululahjalistat vuodesta 2004 alkaen. Kyllä, järjestelmällisyyteni yllättää välillä minutkin. Seuraavassa poimintoja miehille ja naisille ostetuista lahjoista.

Miesten lahjoja:
Lumiharja, kunnollinen
Hyönteismyrkkyä henkilölle, jonka kämppä on täynnä hämähäkkejä
Jaakko Teppo -DVD
AK47-jääpalamuotti
Luotinopeusmittari
Kalastus-DVD
Perhovapa
Appiukon lahja vuonna 2006 on ollut "haulikkojuttu" - mikähän tämä on ollut?

Naisten lahjoja:
Säilöntäkirja
Essence-kaadin
Juustoveitsiä
Pyjama
Parilapannu
Pyyhkeitä
Torkkuhuopa
Suklaakirja (jos innostuit niin ei syötävä sellainen)
Pentikin vateja ja purkkeja



Sanoisin että naisten lahjat ovat ihan paskoja. Kyllä minä haluan tänä jouluna metallinpaljastimen.


Loppuun pari maksutonta lahjavinkkiä (elleivät yllämainitut toimineet).

Mitäs pienten lasten vanhemmille? Suosittelen lämpimästi Nyt vittu nukkumaan -kirjaa, joka lahjoitettiin toimestamme kolmeen talouteen vuonna 2012.



Sitten siihen tuskailuun että mitä voi ostaa ihmiselle jolla on kaikkea tai joka ei parhaasta taivuttelusta huolimatta kykene sanomaan mitä haluaa (kuten esimerkiksi metallinpaljastimen, mikä olisi vallan järkevä lahjatoive):



Että silivunpelee vuan, ei kestä kiittää!


36 kommenttia:

  1. Mä sain viime jouluna lahjaksi metallinpaljastimen. En oo tosin löytänyt vielä mitään, mutta se tekee mut silti onnelliseksi <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onnekas ihminen! Minä ainakin aion löytää mm. vanhoja kolikoita omalta tontilta ;)

      Poista
  2. Nyt vittu nukkumaan -kirja on edelleen loistava. Kiitos siitä :)

    VastaaPoista
  3. Jopa meidän teini-ikäiset haluaa vielä joulukalenterin (tai ainakin vielä viime vuonna), mutta luukkujen takaa pitää kyllä löytyä suklaata tai muuten on päivä pilalla. Perusmallinen ja perinteinen partiolaisten kalenteri ostetaan siltä naapurin penskalta, joka ensimmäisenä ehtii tulla ovikelloa rimputtamaan.

    Mitä taas omiin lahjoihin tulee, niin ne olen jo vuosia ostanut itse ja joka kerta olen saanut mitä halusin :) Paitsi pari vuotta sitten sain läppärin, jota tässä nytkin naputtelen. Loisto lahja! Viime viikonloppuna kirjoitin kyllä joulupukille ja kerroin kuinka kiltti olen ollut, kun näin kuvan vuoden kauneimmaksi valitusta sormuksesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syksyllä aloitetun partioharrastuksen pimeäpuoli paljastui tällä viikolla. Nyt meidän lapset ovat noita kalenterimyyjiä. Kymmenen kalenteria myymällä saa jonkun ybertärkeän tonttumerkin partiopaitaan (ilmeisesti sellainenkin olisi pitänyt hankkia). Kalenterihelvetin välttämiseksi älkää hyvät ihmiset laittako lapsianne partioon, tai ainakaan kaikkia komea yhtä aikaa ja naapureiden penskojen kanssa, minkä seurauksena 10 km säteellä on enemmän kalenterinmyyjiä kuin ostajia! T. Nimimerkko 28 kalentrein loukussa (yksi myyty mummolle ja yksi papalle, eivät kuulemma tarvitse enempää)

      Poista
    2. Etanaelli - teini-ikäisille etenkin pitäisi antaa vanhan koulukunnan kalenteri. Ja joululahjaksi selekään!

      Anonyymi - kai niitä tonttumerkkejä voi ostaa ja välttää tuommoisen ikävän kaupustelun?

      Poista
    3. Tonttumerkkiä ei voi ostaa. Se on partion taitomerkki! Siis kun esim. jotkut solmut osaamalla saa solmumerkin, ne saakutin kalenterit myymällä saa tonttumerkin. Aika ovela tuo partiojärjestö! Mitähän muuta kierouksia harrastukseen liittyy? Lupaan tulla raportoimaan!

      Poista
    4. Eli siis saaham sen ostaa. Muuta kuin ostat 28 kalenteria niin avot, merkki kaikilla. Eikä maksa kuin 168 euroa:-D jos ne edelleen on kutosen kappale.

      Poista
  4. "Haulikkojuttu" = 20X kiikaritähtäin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei mitään muistikuvia edelleenkään :D Vois joku kiikari olla lähimpänä joo.

      Poista
  5. Haha! Metallinpaljastin on ollut meidan 11 vuotiaan lahjatoivelistalla varmaan 3 vuotta :D Pittaiskoon se viimein ostoo...

    VastaaPoista
  6. hmmm... metallinpaljatin, kas siinäpä ideaa! Voisin miehelle ostaa, niin voin itsekin sitä käyttää. Näin toimin myös raivaussahan kanssa... kun en sitä itse saanut synttärilahjaksi, niin mies parin kuukauden päästä sai. Hell Yeah - hommat menee kuten ne junailee :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kuullut että moni muukin harrastaa lahjojen junailua. Minä olen niin nöyrä ihminen, etten ilkeä ostaa avomiehelle joululahjaksi metallinpaljastinta vain koska itse sen haluan.

      Poista
    2. Minä sain viime synttäriksi iskuporakoneen ja kaatoraudan. Porakone on vielä avaamatta paketissaan. Enkä aukase, ennenkö tarvihen....

      Poista
  7. Siivoojalle lahjaksi liian isosti kuunnellun (s)larssin aiheuttamien ongelmienvähentäjä tm?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuon jos kehittelet ja vielä patentoit niin ei tarvii enää töihin kammeta.

      Poista
  8. Löysin kukkapenkkiä kitkiessäni umpiruostuneet sakset (ihan ilman metallinpaljastinta). Hienot! Ajattelin kehystää. Ehkäpä lahjaksi jollekin sisustamista harrastavalle, joka pitää kuluneista esineistä...Jaa, ei oo kyllä omassa ystäväpiirissä...

    VastaaPoista
  9. Viime vuonna lapsi sai tonttumerkin. Tänä vuonna ei kuulemma halua myydä, enkä todellakaan kysy toista kertaa. nim. "Kuka ne kalenterit lopulta sukulaisille väkipakolla myy?"

    VastaaPoista
  10. Mä olen kohta kolkyt vee ja meijän äitee ostaa mulle ja miehelle edelleen joka vuosi suklaakalenterin. Koita nyt siinä sitte oppia, ettei aina voi saada kaikkea hyvää, kun ne ihan pakosti tungetaan nenän eteen. Viime vuonna tuli jopa Super Mario-teemainen, josta oltais tapeltu, onneksi kumpikin sai samanlaiset! :D

    VastaaPoista
  11. Kiitos kirjavinkistä, oli pakko tilata kaverille lahjaksi! :D Halloweenina kannataa muuten tulla Virranpoikaan, siellä on joitakin (khöm) suorittamassa Kulttuurimatkaa Leppävirralle ja on ajankohdan kunniaksi kostyymit ja pelit!

    VastaaPoista
  12. Kalenterini on kiva, olen hankkinut 24 pikku putelia. Putelit ovat isossa säkissä josta nostan illalla yhden silmät ummessa sukkaan. Avaan sukan aamulla ja yllätys on "suuri", sitten illalla saunan/kylvyn jälkeen nautin putelin kynttilän valossa ja suunnittelen Joulua.Joskus tosin voi käydä niin että joutuu esim. perjantaina nauttimaan useamman viikolta jääneen yllätyksen. Ollut jo useamman vuoden sama sukka ja säkki -toimii.

    -pelinainen-

    ps. suositan pikkuputeleita

    VastaaPoista
  13. Ömm, mulle on joskus puhuttu tollaiseen vihaiseen sävyyn lapsena kuin tossa "lastenkirjassa" kun vanhempien pinna paloi. Se oli ahdistavaa, pelottavaa. Olisin tarvinnut vähän turvaa, läheisyyttä, ymmärrystä mutta mut lytättiin.
    Surettaa kaikki hehkutus mitä toi kirja saa. Oikeasti on parempi ettei hanki lapsia jos ei niitä jaksa. Lapsi voi saada syvät arvet omanarvon tuntoonsa, jos sitä solvataan ja sen tarpeet lytätään. Lapsi on nimittäin oikeasti riippuvainen aikuisten hyvästä tahdosta. Se ei pärjää yksin. Ja lapsi ottaa asiat tosissaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirja on tarkoitettu aikuisille naurettavaksi, ei lapsille ääneen luettavaksi. En minä ainakaan jaksa uskoa että joku olisi niin urpo että lukisi lapselleen tuota. Jos on niin urpo, niin veikkaan että tuollainen puhe onnistuu ihan ilman kirjaakin.

      Poista
  14. No ymmärrän. Mut se kannustaa ajattelemaan että tuollainen lapsen kohtelu on ok.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ainakaan tervejärkistä ihmistä kannusta. Samalla logiikalla ei uskaltaisi esittää TV:ssäkään juuri mitään ettei tule "ideoita".

      Kirja on mustaa huumoria.

      Poista
    2. Eihän telkkarissa saakaan esittää mitään. Tai saa, vielä toistaiseksi, mutta ei saa kauan jos kukkahattuiset saavat asiasta päättää! Kaikesta saa traumoja! Kansaa on suojeltava! Kieltäkää kaikki!

      Poista
    3. Mistä näitä "kukkahattu-mielensä ihan kaikesta pahoittava-nillittäjä"-tyyppejä oikein sikiää ja riittää???
      Nämä vielä pyrkii kaikenmailman ryhmien ylläpitäjiksi ja sabotoi siellä kivoja ja hyvän mielen tuovia kirjoituksia/julkaisuja.
      Näistä tyypeistä voisi kirjoittaa blogin.

      Poista
  15. Minusta toi kirja oli loistava joululahjaidea miehelleni. Tilaus lähti jo. Siitä on kiva illalla vetästä värssy teemaan sopien, kun hänellä on tapana katella illan päätteeksi läpyltä tai kännyltä tms. vielä yksi osa jostain jutusta mikä on vielä kesken kun ei vielä nukuta. Ja valot päällä. Siinä sitä ite vedät sitten tyynyä silmille ja toivot että nukahat ennenkuin korina alkaa.

    Kerran testailtiin veljeni metallinpaljastinta eräällä vanhalla kämpänrauniolla. Tietysti se kullankiilto silmissä. Kyllähän se vinkui. Paljastin, ei veli. Kaiken aikaa. Karmeaa kivimukulaa kuntan alla. Loppui into. Ei ollut kullan himo näköjään tarpeeksi vahva. Mutta jännitti kuitenkin ekat 10 minsaa! Silti hyvä peli!

    VastaaPoista
  16. Tekstisi aiheutti hirveän takauman 90-luvun alusta: partiolaisten itsenäisyyspäivänkynttilät ja adventtikalenterit, joita oli puolipakolla tyrkytettävä kaikille sukulaisille, tuttaville ja muille vastaaville. Eikä meille annettu edes mitään tonttumerkkejä silloin ennenvanhaan.

    Ensin sormet nilellä liimailtiin partiotarroja niihin Havin pöytäkynttilöihin ja sitten mietittiin, ketkä tuntemistamme mummoista olisivat tarpeeksi höveleitä ostaakseen sen kynttilän tänä(kin) vuonna niiden jo entuudestaan kaapissa odottavan sadan lisäksi.

    20mk tuntui silloin jo aika suolaiselta hinnalta pahvikalenterista. Eihän semmoista kukaan oikeasti halunnut, nuivat kuvatkin niissä oli.

    :D

    VastaaPoista
  17. Raskaushormonipäissäni ostin viime vuonna partiolaisten kalenterin ja olin kyllä pettynyt, ei edes mitään arpajaisia! Mies kyllä antoi minun kuulla kunniani.. Tänä jouluna ostin jo miehelle oman suklaakalenterin, Lidlissä kun oli Darth Vader-kalentereita..

    VastaaPoista
  18. Kiitos! Kirja lähti tilaukseen, nyt on miehelle tulossa mahtava isänpäivälahja! :D + maailman paras isi -paita. Voi apua.

    VastaaPoista
  19. Viikonloppuna saksalaisessa tavaratalossa (lienee näitä Stockallakin, vaan en ole käynyt) törmäsin tälläisiin: http://canadianbeauty.com/the-absolute-best-pre-holiday-holiday-gift-ever/
    Tarjolla oli myös mm. kynsilakkakalenteri, koska kukapa ei haluaisi 24 miniputeloa kynsilakkaa, siinä kuin 24 hajuvesinäytettä tai 5ml:n naamarasvatuubia. Hieno keksintö, joka lisää taas maailman pakkausjätemäärää jokusella rekallisella.

    VastaaPoista