keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Länsimaisen ihmisen ongelmat

Minulla on ollut vaikeaa. Ja kyllä, haluan puhua siitä.


#1: Ruoalla leikkiminen

Kun nauttii aamupalan tähän aikaan....




...ja matkustaa Ruotsiin todetakseen taas kerran, että workshopin fasilitoija (tuli melkein oksennus suuhun tuosta yhdistelmästä) on tilannut etukäteen kaikille - trallalaa - salaatit lounaaksi (jotka nautitaan siis Suomen aikaa klo 13:00) ja lounas on vielä ns. working lunch eli suu-täynnä-ruokaa-lounas...



...ja munassa on tumma ja kihara karva, alkaa hienokseltaan nyppiä. Minä sanon teille. Kylmä lounas neljältä aamupalansa nauttineelle on sisäinen pahoinpitely. Missä on Amnesty kun sitä tarvitaan.



#2: Scandic-ketju

Viime keikalla sairastuin. Oltuani workshopissa toppatakki päällä välillä kaksinkerroin selkä- ja muiden kolotusten ja kipujen takia, menin ibuprofeiinimyymälän kautta hotellihuoneeseen. Nukuin kaksi tuntia ja koska olo oli edelleenkin ihan karmea ja näytin ihan riihen seinästä revityltä, päätin elättää itseni minibaarin antimilla.

Scandicin kattava minibaaritarjonta on yhtä kuin valo. Toisaalta hämmästyin että se paloi.


Huonepalvelua ei ollut. Olin syömättä.


Ja don't get me started about Scandicin suihkut. Joku Riddler on tehnyt samaan hotelliin joka huoneeseen hieman erilaisen suihkun ja varmistanut, että suihkun normaalisti käynnistävää nappia ei ole. Sen sijaan voit pyöriä alasti ammeessa ja nyhtää ja kääntää joka nupista ja vesi ei valu kuin hanasta. Älypuhelimella voi laittaa kotijoukoille kuvan hanaratkaisusta ja kysyä miten vitussa tästä myllystä saa suihkun päälle. Kotonakaan ei tiedetä. Lopulta kun otteet kiristyvät yhtä aikaa hermojen kanssa, kekkasee viimeinkin että tarttumalla hanan suuhun ja kiskaisemalla sitä kahden sormen näppien voimalla alaspäin, käynnistyy suihku.


Sitten suihkusta tulee tasan yhden lämpöistä vettä vaikka kuinka rullaa lämpötilansäädintä. Yllätyin tosin siitä, että vesi oli liian kuumaa eikä liian kylmää.


#3 Lentokentät

Elettyäni working luncheilla taas kaksi päivää olin varma että Helsinki-Vantaalta saa lämmintä ruokaa. Naiivia, niin naiivia. Kahdeksan jälkeen ei putiikista tällaisia ylellisyyksiä löydy.

Vaihtoehtoina ovat kahdeksan euron avaruussämpylät, viiden euron tuoremehu ja/tai kolmen euron sipsipussi joka herättää pakkauksen painon perusteella epäilyksen että onkohan siellä sipsejä laisinkaan.


Eikö Suomessa ole joku laki jonka pitäisi estää hädänalaisten ihmisten hyväksikäyttäminen?



#4 Puolison elokuvavalinnat

Tilanne oli eskaloitua viime viikolla kuumeen kourissa maatessa. Kun otetaan kaksi kuumeista aikuista ja yksi sohva, syntyy helposti konflikti.

Niin paljon kuin minä avomiestäni rakastan niin sen telkkariohjelma- ja elokuvavalinnat ylittävät kipukynnyksen.

Tämä ukko, minä kerron teille!


Ylivoimainen näyttelijäinhokkini. Miettikää - kuume ja Groundhog day.








Niin.




18 kommenttia:

  1. Onneks mun ei tarvi enää matkustaa töissä... tuo salaatti on niin karmean näköinen, että anteeksi nyt vaan, mutta en luultavasti olisi pystynyt syömään sitä.

    Vuosia sitten palasin itsekin nälkäisenä Helsinki-Vantaalle. Silloin sieltä jostain alakerrasta sai ostettua lihapullia ja perunamuusia. Palvelu tosin oli heikkotasoista ja kaiken kruunasi se, kun siellä keittiön puolella soi puhelin ja kolme työntekijää aloittivat tappelun, kuka siihen vastaa. Kukaan ei tainnut sitten vastata. No, onneksi sain edes sitä ruokaa. Mutta ei ihme, jos se paikka on suljettu...

    Mutta kuten sanottu, on se hyvä, ettei tarvi käydä työn puolesta ulkomailla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suorastaan valloittava tilannekuvaus ja just tuommoista perusperseilyä että mätänen. "Ei ku sä, ei ku sä".

      Kaverin kanssa tekstattiin että josko vaihdettais alaa. Ystäväni harkitsee lähtemistä ojankaivuualalle.

      Poista
    2. Hoh, meillä ei tarvitse matkustaa kuin paikallisen uimalan kahvioon, niin saa eksoottista "palvelua".

      Sitä voi ihminen ottaa pullaa ja juomapullon tarjottimelle ja pitää meditaatiohetken kassan ääressä, koska kukaan ei ehdi rahastamaan. Kaikilla on kiire rupatella keskenään takahuoneessa.

      Joskus asiakas voi lähteä kävelemään, koska henkilökunta on rahastusrajoitteinen, tai sitten hänellä voi olla yhtä kova pullan- ja limunhimo kuin minulla. Silloin nakotetaan jonkin aikaa siinä tyhjällä kassalla...

      ...kunnes marssitaan kassan taakse, kohti keittiötä, josta hilpeä pulputus kuuluu ja tiedustellaan reippaaseen sävyyn sieltä keittiöstä henkilökuntaa. Henkilökunta saattaa tosin ahdistua tunkeilijasta niin, ettei sano mitään, vaan sananmukaisesti tuijottaa suu auki asiakasta kohti. "Iik. Onko tuo ihan oikea kahvinjuoja? Meidän kahvilassa? Mitä se tahtoo?"

      Pöytään istuttuaan saa sitten huomata, että kahvi on kylmää, pulla kuivaa ja lattia sellaisessa skeidassa, että lenkkarinpohjat pitävät ritinää siitä tahmasta irrotessaan. Kauan eläköön nuorison työpaja!

      Poista
  2. Ai kamala! Ei kiva tyomatka. Onneksi ei tarvii minun tallaisia tehda.

    VastaaPoista
  3. I feel your pain. Kerran olen Tukholmassa saanut lentokentältä ostetusta salaatista noro-viruksen. Ehdin kotiin ennenkuin helvetillinen tauti alkoi. Tarttui tietenkin mieheen, lapsiin, lasten perhepäivähoitajaan...en tiedä mihin virus jatkoi siitä matkaa.. Salaattia ei tehnyt vähään aikaan mieli...

    VastaaPoista
  4. Oi joi, kyllä nyt on suomalaista, ahkeraa työntekijää rangaistu. Itsekin reissasin paljon Tukholmassa - tosin aamupalan slin myöhemmin, kun kentälle on lyhyt matka - mutta v*tutti lounaaksi salaatti tai leipä keskellä palaveria. Koita siinä olla siististi, kuunnella, kirjoittaa, puhua.. ja lappoa samalla jotain einestä ääntä kohti. Ei hyvä. Duunin vaihto = reissut loppui ratkaisi tuonkin harmituksen. Ens kerralla omat eväät mukaan :D

    VastaaPoista
  5. Amatöörit! Työreissulle otetaan eväät mukaan. Alkumatkasta voi kuulua naureskelua mutta kiireisen koneenvaihdon ja paikallisjunamatkan jälkeen kelpaa kyllä kollegoillekin. :)

    VastaaPoista
  6. Että mää repesin tolle Bill Murraylle! Kiitos päivän ekoista nauruista! :'D

    VastaaPoista
  7. Joo, omat eväät mukaan. Se on opittu kantapän kautta. Mitäköhän ne läpävalaisu kaverit miettii aina kun syynää mun laukkua...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja muistakaakin pakata ne karjalanpiirakat litran Minigrip-pussiin. Niin, siihen samaan missä muutkin nesteet ovat. Ovat nimittäin joskus olleet nestettä, ne piirakat nimittäin.

      Äläkä kysy mikä logiikka tässä on. Eikö samalla tavalla ajatellen ihan kaikki ole jokus ollut nestettä.

      Joka kerran muistan lämmöllä Tsoots dabljuu bussia kun riisuudun ja puran ja pukeudun ja pakkaan ennen lentokoneeseen jonottamista.

      Poista
  8. Ja lounaan kanssa pelkkää vettä! Vitun ruotsalaiset! Ainoa hyvä puoli patonkimaahan suuntautuneissa matkoissa oli ruoan kanssa tarjottu viini. Kun sen veti kitusiin ensimmäisenä ateriana klo 14 Suomen aikaa, jaksoikin mukavasti vinoilla svedukollegalle hänen laatulounaan palanpainikkeeksi pyytämästään kokiksesta. Siis, mitä vittua.

    VastaaPoista
  9. Hahaa. Mulla on nykyisessä kodissa tuommonen hana! Ekaa kertaa täällä suihkuun mennessä piti palata pyyhe päällä olkkariin googlettamaan, että miten pirussa siitä saa suihkun päälle. Hanan merkillä kun vähän aikaa googletti, niin ratkaisu löyty. En ollu IKINÄ ennen missään nähny tuommosta, en edes ulkomailla.

    VastaaPoista
  10. Arvon Siivooja, Biz Apartment Gärdet. Edellisiä kompaten eväät kulman ICAsta ja omassa keittiössä veistellen.

    VastaaPoista
  11. Juu, eihän työmatkalle voi lähteä ilman omia eväitä! Sitä ei ikinä tiedä, millainen ruokailukulttuuri kohteessa vallitsee ja pahimmassa tapauksessa ei ole edes sitä karvalla höystettyä munasalaattia lounaaksi. Mitä siitä, jos työkaverit vähän vinoilee. Kyllä hymyt hyytyy kun huitsin kuusessa karmeassa nälässä kaivat läppärilaukusta maistuvat karjalanpiirakat tai banaanin kollegoiden katsellessa eväitäsi kaihoten.

    VastaaPoista
  12. Ymmärrän tuskan: salaatti tai mikään kylmä eväs ei ole suomalaisen työnaisen (-tai miehen) lounas. Kylmästä ruoasta ei nälkä lähde, vaikka söisi vadillisen. Ja vielä ruotsalainen munakarva jälkiruoaksi - yök!

    Tämäkin likka vie koneeseen aina omat sämpylät ja hedelmät. Koskaan ei ole valitettu turvatarkastuksessa, vaikken ole niitä minigripannut

    VastaaPoista
  13. I feel you! Viimeistä kohtaa myöten. Anoppilassa on muuten myös outo suihku. Peseydyttiin ukkokullan kanssa kerran siinä hanan alla (ei tokikaan yhtäaikaa) kun ei keksitty miten veden saa tulemaan suihkusta. Kysyttiin sitten tilaisuuden tullen anopilta. Siinä piti kääntää koko penteleen hana 90 astetta sivuun ja avot, johan toimi... Mutta ei olis kyllä heti tullut mieleen kokeilla. Mutta siis joo, loppuviikolla testaillaan taas Hki-Vantaan palveluja aamulla klo 5.30-6 ja vähän myöhemmin erästä Radisson Bluta... Jos lounas jää väliin, se on kyllä tällä kertaa ihan oma aikataulutusmoka.

    VastaaPoista
  14. Samansuuntaisia kokemuksia minullakin, mutta Briteistä... Aamiainen oli hotellilla klo 7:30, lounaaksi minikokoisia sandwicheja ja cocktailpaloja kera tuoremehun klo 13. Päivällinen saatiin vasta klo 22 aikoihin. Ohjelmassa oli klo 9-18 kokouksessa istumista, 15 minuuttia aikaa vaihtaa vaatteet (casual) ja melkein kolme tuntia mikroautoilla ajamista (ilman mitään ruokaa tai juomaa).

    Toinen kokemus Pariisista... lounas klo 13 aikoihin ja päivällinen klo 22. Päivällisen jälkeen reilun tunnin kiertoajelu Pariisissa, jonka jälkeen vasta päästiin kirjoittautumaan hotelliin sisään. Ja minä olin tietysti noussut Suomen aikaa joskus 4:30...

    Nyt olen kesäkuusta lähtien käynyt joka halvatun viikko Tallinnassa asiakkaalla 1-2 pv. Alkaa olla laivalla matkustamisen ja Tallinnassa käymisen kiintiö täynnä. Tosien ei siellä kyllä koskaan jaksa eikä ehdi mitään tehdä...

    Työmatkailu sucks....!

    VastaaPoista
  15. Tää oli kyllä niin loistopostaus :) Itsekin aikaisemmin työskentelin yrityksessä jonka pääkonttorilla Solnassa tuli ravattua. Nämä working salde lunchit tuli valitettavan tutuiksi, nälkää on kärsitty kun aamulennolla lähdetty. Ainoa posiiivinen puoli oli että paluumatkalla Arlandassa nousi aina viini nopeasti hattuun paluulentoa venaillessa kun välillä 0600-1800 ainoana ruoka oli salaatti.

    VastaaPoista