Kävin tänään asioimassa videovuokraamossa työkaverini kanssa. Kassan läheisyydessä oli Hubba Bubba -pakkauksia ja hän kysyi minulta muistanko milloin olen viimeksi syönyt kyseistä purukumia.
No muistanhan minä.
Olin kolmannella luokalla kun läheinen eli reilun 10 km päässä oleva kyläkauppa pisti pillit pussiin. No pitihän heti haaskalintujen pakkautua Toyotaan ja lähteä raatoa tökkimään. Ostin kaksikymmentä pakettia Hubba Bubbaa.
Olin helvetin suosittu koulussa silloin. Siis tasan sen aikaa, kun purukumia riitti jaettavaksi.
Good times.
No muistanhan minä.
Olin kolmannella luokalla kun läheinen eli reilun 10 km päässä oleva kyläkauppa pisti pillit pussiin. No pitihän heti haaskalintujen pakkautua Toyotaan ja lähteä raatoa tökkimään. Ostin kaksikymmentä pakettia Hubba Bubbaa.
Olin helvetin suosittu koulussa silloin. Siis tasan sen aikaa, kun purukumia riitti jaettavaksi.
Good times.
Kaverillani ala-asteella oli tätä Hubba Bubbaa ja hän puhalteli pään kokoisia purkkakuplia. Sitten oli hauskaa, kun kuplat poksahtivat päin naamaa. Kun kävi ilmi, että purkassa oli sokeria niin hirveä valittaminen opettajille ja hubba bubat kieltoon.
VastaaPoistaJos suu oikein muistaa, niin olihan ne aikamoisia sokeripommeja :D Kupliahan en osannut puhaltaa, enkä edelleenkään osaa.
PoistaEi tuota pysty syömään immeinen. NORMAALI immeinen. Suun on oltava ku hevosella ja senkin suu käypi pieneks kun tuota syöp!
VastaaPoistaVaan on jaettava sinun (ja samala kai myös muihinkin lukijakuntasi luettavaksi seuraava kokemukseni -joka EI liity tähän hubba bubbaan...)
Yläasteella oli hieman tylsää kaverin kans kasiluokalla. Oli päivän viimenen välitunti ja vika tunti oli luokanvalvojamme pitämä ruåtsin tunti. Kamullani oli aina se julmettu jenkkipurkka-pussi. Niin nytkin. Hän söi sitä silloinkin. Saimme kuningas idean: "MONTAKO PURKAA PYSTYISIMME SYÖMÄÄN KERRALLA-> samaan palloon?"
Tuumasta toimeen!
Juoksimme ostamaan vielä läheisestä kaupasta purkkaa koulun jälkeen kun ne palat loppui.
Tiedätkö miten monta JENKKI -palaa sain siihen mölliin jauhettua?!
Ei kristus, kyllä se lopputulos oli 56palaa ja henk.koht.laitoin kotonani sen möllin kirjoituspöytäni laatikkoon odotamaan hetkeä, "jos-vielä-jatkaisimme-sen-ennätyksen-tekoa" niin olis jo valmiiksi kivettyneenä se 56palan mölli. JEESUS!!
Anteeksi.
Täytyy vaan sanoa että tuolla kuningasidealla oli myös varsin epäkuninkaalliset seuraukset: Ne laksatiiviset vaikutukset!!!
Ei ristus! Onneksi oli viikonloppu tulossa eikä tarvinnut mennä kouluun seuraavana päivänä. Oli sen verran huonosti nukuttu yö takana tuon jälkeen.
-Suosittelen lämpimästi halukkaita rikkomaan tuon ennätyksen. :D
Ihan parhautta tuo että laitoit jöötin pöytälaatikkoon odottamaan päivää parempaa :D 56.. aika vaikuttava juttu. Voin kuvitella turvotuksen tuon ennätysyrityksen jälkeen.
PoistaEmmä ite tietenkään ;) mutta pikkuveli änkesi suuhun koko hubbabubba-paketillisen. Sarjassamme muistoja jotka varmaan muistan vielä dementoituneena vanhuksenakin. On siinä sitten lapsenlapsilla ihmettelemistä kun mummo horisee veljestään ja hubbabubbista.
VastaaPoistaOikeasti en tänä päivänä suuhuni pistäisi, ja natsimutsi kun olen niin eipäpistä meidän lapsetkaan. Ällö ajatus että sokeria vaan jauhetaan suussa, ja se makukin kyllä oli yököttävä.
- LeenaK
Se oli muotituote. Sitten sen ehkä vähän syrjäytti Juicy Fruit, se oli coolimpi. Ainakin meillä maalla. En tiedä sitten. Siellähän oli NKOTB suosittu varmaan vielä kaksi vuotta bändin hajoamisen jälkeenkin.
PoistaAah mä rakastin Hubba Bubbaa silloin lapsena. Sekä punaista, että sinistä (salmiakkia) mutta sitten tuli joku colan makuinen ja se oli ihan pahaa. Nykyään tuntuu aivan irrationaaliselta ajatus laittaa suuhun sokeripurkkaa. Syön joka päivä xylitol-jenkkiä ja siihen on niin tottunut, että ajatus hampaille haitaksi olevsta purkasta ihan riepoo sydäntä. Syökö kukaan edes sokeripurkkia nykyään? Muinoin oli myös stimorollia ja juicy fruit ja PK. Ai että niitä aikoja!
VastaaPoistaKyllähän jos karkkikaupassa käytiin niin tuli valittua yleensä jotain ihan muuta kuin purukumia. Saattui niin että lopettavalla kyläkaupalla oli käynyt oikein kuhina ja kaikki se mitä oikeasti olisin halunnut ostaa, oli jo loppuunmyyty.
PoistaKai hubbista joku syö kun myynnissä ovat. En tiedä onko sisältö muuttunut matkan varrella.
Myönnän että tyttärelle sillointällöin ostan kaupasta Hubbabubbapaketin hänen sitä pyytäessään. Itseasiassa hälle ensimmäinen paketti ostettiin minun aloitteesta, kun tytöllä oli hirveä hinkun oppia puhaltamaan purkkapalloja. Täytyyhän äidin kannustaa tyttöä jalon harrastuksen pariin :D
VastaaPoistaKukahan opettais minutkin. En ees viheltää osaa.
PoistaEi muuta kun ostat Hubbabubbaa ja alat opettelemaan; ensin vähän kielellä venytät sitä purkkaa ja alat sitten puhaltaa ilmaa siihen venytettyyn kohtaan. :D Meillä esikoinen (8-v.) hanskaa jo purkkapallot ja vihellyksen, on kovin harmissaan kun kainalopierut ei vielä onnistu.
PoistaTäällä jenkeissä ei edes ole mitään ksylitolipurkkia, tosin on kyllä sokeritonta purkkaa, makeutettu jollakin sorbitolilla tms.
VastaaPoistaJa purkassa on suositus hammaslääkäriliitolta tms. Nimittäin ihan fysikaalisesti purkan jauhaminen poistaa likaa hampaista, että ei kun mekaanista puhdistusta vaan tekemään...
"Korruptioliitto suosittelee"
PoistaKyllähän täällä jenkeissä saa ksylitolipurkkaa. Nyt joku taas horisoo...
PoistaHubbabubba-muistelo tämäkin. Meidän talossa naapurirapussa asui mua pari vuotta vanhempi "Mikke" (nimi muutettu), joka pakotti kaikki pihan kakarat hyppäämään vistiä ja hakemaan sille kioskilta Hubbabubbaa. (Maksoi kyllä ne purkkansa itse.) Sitten Miken äiti joutui pitkäksi aikaa sairaalaan ja poika itse jäi 16-vuotiaana yksin asumaan kotiin. Ei aikaakaan kun Miken kotona oli harva se ilta hillittömät bileet, jumpun-jumpun vaan kuului pattereista. Mekkalointi loppui sitten eräänä keväisenä lauantai-iltana, kun joku naapuri oli mennyt ovelle pyytämään että oltais ihan vähän hiljempaa ja joku Miken vieraista oli tarjonnut vastalahjaksi leipäveistä terä edellä. Naapuri jäi henkiin, vieraat pakenivat parvekkeen kautta ja poliisien saapuessa kämpän vessasta löytyi kaksi alastonta alaikäistä jotka omien sanojensa mukaan olivat menneet yhdessä kuselle.
VastaaPoistaNo niin. Sitä se HB:n syönti teettää. Nyt äkkiä kieltoon koko tuote.
Poistameillä poika niitä tykkääs yödä edelleen ja sit on prukkapallot pitkin naamaa :D
VastaaPoistaHerkullista kaapia purkat naamalta ja hiuksista...
PoistaEi ollut muuten Hubbabubba vaan joku muu musta sokerimälli, jonka päätin kakarana jemmata suuhun nukkumaanlaittaessa. Sehän oli yöllä tippunut tyynylle ja hyvin tarttunut hiuksiin ja tyynyliinaan. Pääsin sitten parturiinkin ja lapaluihin yltäneet hiukset rapsaistiin polkkatukaksi :P
PoistaMä rakastan HubbaBubbaa! Ostan aina välillä ja kaupasta kotiin ajellessa puhaltelen kuplia. Joskus kahdesta tai kolmestakin palasta. Maku vaan katoaa nopeasti ja purkka muuttuu kovemmaksi, silloin ei onnistu pallojen puhaltelu enää kunnolla. Kotona viimeistään heitän roskiin.
VastaaPoistaLapset ei ole oikein kunnolla oppineet palloja puhaltamaan ja mies inhoaa purkanjauhamista. Mut mä tykkään. Pitää muistaa imeä palloa ajoissa pienemmäksi, niin ei ole pitkin naamaa. Kamala, kun alkoi tekemään mieli purkkaa...
Mikä kumma miehiä vaivaa, siinä mielessä kun ne inhoaa purkan jauhamista. Ei sillä, vihaan itsekin jos joku mätkyttää suu auki syödä mässäten sitä.
VastaaPoistaMeillä mies inhoaa myös kun `napsauttelen`purkkaa suussani, siten että en tee palloa vaan...*vaikea selittää* mutta yritän:
elikkä siitä muotoillaan sellainen pienehkö "levymäinen seinä hampaiden eteen ja sitten imetään ilmaa huulien välistä jotta se napsahtaa vähän niinkuin kuplamuovi. Samantapaisen äänen päästää. Onkohan tuo sitten vähän niinkuin pallon teko sisäänpäin vain? :D
En tiedä. Minä tykkäisin suunnattomasti naksutela purkkaa mutta mies inhoaa...syytänkö häntä sitten hampaideni reikiintymisestä? :D
Niin ja en vaan voi olla naksuttelematta purkkaa jos sitä syön. Se on sanottava että harvoin sitä syön juuri tuosta syystä kun alkaa tulenpalavat murhaavat katseet sinkoilla isännän suunnilta jos minä saan pienenkin palan purkkaa itselleni.
Sinuna jatkaisin napsauttelua. Onhan siinä oma viihdearvonsa kun toista ärsyttää. Minä naksuttelen varpaita ja se ajaa ukon vähintään kerran viikossa hulluksi. Jos sattuu olemaan kotona.
Poista