Meze-illallinen, ei amatööreille

Entisten työkavereiden kanssa on otettu perinteeksi ylensyödä silloin tällöin porukalla. Edellisestä kerrasta on vierähtänyt jo liki vuosi mutta silti muistot pysyvät. Seitsemän ruokalajin makuretki höystettynä viinipaketilla ja sen päälle vielä muutamat cocktailit yökerhossa johtivat yönaikaiseen turvotukseen, tuskaisuuteen ja yleiseen vääntelehtimiseen ja siihen, että Mustanaamion piti mennä lauantaiaamuna kampaajalle taksilla.

Nyt testattiin vatsalaukkujen tilavuutta 14 ruokalajin meze-illallisella. Harkittiin että pyydettäisiin muitakin henkilöitä mukaan, mutta yksi oli juuri lisääntynyt, eikä häntä voi sen takia oikein pyytää. Toinen on liian pieni ja ei yksinkertaisesti pysty kohtaamaan neljäätoista ruokalajia kuin Kunnon Nainen plus että hänellä ei selvästikään ole tervettä suhtautumista ruokaan koska pystyy syömään lounaaksi ruisleipää ja tomaattikeittoa noin kuuden kuukauden ajan. Muiden ehdokkaiden kanssa asiat olisivat kuitenkin menneet liialliseksi säätämiseksi taas yhden kerran kun viime tinkaan yritetään kutsua lisäihmisiä syöminkeihin ja sitten ne ei tule tai ne voi tulla jos joku toinenkin tulee tai jos siirretään kellonaikaa tai jos joku suostuu hakemaan tai viemään tai tai tai... Tajuatte pointin.

 

Ei voi kuin kiitellä kuopiolaisten taksinkuljettajien ammattitaitoa, suoraan oven eteen kun vedetään parkkiin niin asiakkaiden ei tarvitse kävellä käytännössä yhtään.

 

 

Tämän taksin varustelutaso olisi sopinut paremmin paluumatkalle.

Ravintolassa nautittiin kreikkalaista salaattia, pitaleipää, erilaisia soosseja, ylikypsää lammasta, stifadoa, kanapastaa, jauhelihapihvejä, souvlakia, pottuja, mustekalarenkaita, savulammasta, halloumijuustoa..

 

 

 

Keskustelunaiheina ovat viinin vasta noussessa päähän yleensä työasiat ja niihin liittyvät syvät frustraatiotilat. Nopeasti kuitenkin aina palataan pääasiaan eli ruokaan ja tällä kertaa matkattiin keskiaikaisten syöminkien kautta Man vs. Food -ohjelmaan. Mustanaamio hyvin liikuttavasti totesi, että ylensyönti on tuomittavaa.

 

Kyllä. Meidän etupäässä on hyvä sellaisesta asiasta huomautella.

 

Kun ruokaravintola-asioinnin jälkeen lyödään löylyä lisää GT:iden, valkovenäläisten ja lukuisien tequilapohjaisten drinkkien muodossa, keskustelu monipuolistuu huomattavasti. Tässä olennaisimmat teemat, kerrassaan hienostunutta.

 

1. Prisman tarjonnassa on fleecelegginsejä hintaan 5,90 e, ovat todella lämpimät ja hyvännäköiset

2. Synnytys on verilöyly

3. Miten selittää lapselle mitä pahuus on? Se on sitä kun 12-vuotias poika saa pleikan jouluna ja hakkeriryhmä kaataa PS-networkin, jonka seurauksena poika ei pääse pelaamaan sotapelejä nettiin ja koko joulu on pilalla. Niin, ottakaahan teologit ja muut mallia miten asioista puhutaan havainnollisesti.

4. Miten vastata lapsille, jota kesämökillä kalastuspuuhien yhteydessä ovat huolissaan siitä pääsevätkö kalat taivaaseen. Lapsille vastataan: "Taivasta ei ole.".

5. Miten suhtaudutaan siihen jos nuori saa uskonnon kokeesta huonon arvosanan? Hänelle sanotaan että ei toinna välittää, et sinä tarvii kuin englantia ja matematiikkaa.

 

 

 

Lumia oli sitä mieltä, että koska Mustanaamion lompakko on oranssi, myös mansikkamargaritojen on pakko olla oransseja.



 

 

Ikääntymisen mukana syntyy monenlaista uutta viisautta. Esimerkiksi se, että voi lopettaa viinanjuonnin ennen puoltayötä ja lähteä kotiin.

Kaverin luona ilta jatkui luonnollisesti kahden viimeisimmän Walking Dead -jakson katsomisella. Ohjelman katselua ja aamua varten oli asiantuntevasti ja vieraanvaraisesti varattu pientä tarjottavaa eli pepsiä, omenamehua, rustiikkipatonkia, chorizoleikkelettä, Tsinuskia, Hopeatoffeeta ja maalaissipsejä. Niin ja aamuksi pari pikaria jogurttia.

Kyllä minulla ainakin jo siinä kohtaa teki mieli pientä suolaista. Ja Tsinuskista ei voi koskaan kieltäytyä.

Kaveri kehaisi tarjottavia esitellessään että mulle on niin helppo kokata - ei mitään tuoretta eikä vihreää.

Niin. Olen monin tavoin valloittava ja käytännöllinen ihminen.