Helvetin hyvin menee

Eilen oli perjantai 13. päivä. Se alkoi ennen sian peraisua heräämiseen Erittäin Tärkeää Tarjousesittelymatkaa varten. Sitten puoli viiden aikaan tulikin tehtyä havainto, että ei tarvii tällä kiululla lähteä ajelemaan lentokenttää kohti: 

Otin aviomiehen ranchin onnenpyöräauton alle ja pääsin kohteeseen. Ajoissa.

Tämä oli sellainen kuorrutus kakkuun, jota on hartaudella leivottu jo kuukausia. Aateekoossa ja intternetissä on niin kiirettä, että toisen kvartaalin loppuun mennessä viimeistään lienee jo naama sulanut, sisäelimet mädäntyneet, hiukset hierottu irti ohimoilta ja saatu aivoverenvuoto.

Yksi asia sai jaksamaan tämän viikon (joskin nyt tuli tässä kohtaa mieleen, että sunnuntaina on viimeisteltävä jälleen yksi tarjous). Se oli nimittäin kaverilta saatu odotettu kutsu yhdistettyyn kinkunpaisto- ja Euroviisuvalvojaisiin. Tämän kolahtaessa postiin tunsin ilmeisesti onnea. Ainakin joku kaukainen muisto tuli mieleen, vähän sellainen tiedättekö tuoksumuiston oloinen - että jostain tuoksusta tulee mieleen kaukaisesti joku ihana lapsuuden kesä -tyyppinen tilanne.

Tästä hurmioituneena tein valmiiksi iltaa varten bingolomakkeen. Jännittää ihan helvetisti tuleeko bingo.

Edes tämän illan aion olla rentoutunut ja rauhallinen. Jatkosta en lupaa mitään.

Munkkiresepti ja pohjapiirustuksia

Vappu oli mitä mainioin eli kohtuu tylsä, ei tarvinnut rymytä missään ja saattoi tehdä mitä huvitti. Ja mikään hyödyllinen ei paljoo huvittanu.

Pääsin tekemään munkkeja ekan kerran evöör, lammasfarmarin kanssa tietennii. Se aina jaksaa touhua kaikenlaista perinnejuttua. Kyllä meilläkin kotona joskus munkkeja paisteltiin, mutta lasten oli syytä pysyä siitä hommasta kaukana, ettei käryä paikat ja nahkat. No, parempi opetella myöhään kuin ei milloinkaan.

Munkinpaisto meneekin sujuvasti siten, että annetaan ensin yleiskoneen tehdä taikina. Alustetaan taikinasta liian kovaa ja hyödynnetään auringonvaloa, kissojen ruumiinlämpöä ja vesihaudetta, että saadaan taikinapallot kohoamaan.

Vampyyrikisu, helppo pöydältä poistettava!

Seuraavaksi sulatetaan miedolla lämmöllä kookosrasva kattilassa. Sitten vaihdetaan kattila pienempään, koska ilmeisesti öljyä pitäisi olla kattilassa muutama sentti kahden sentin sijaan, jotta munkit mahtuvat kiehumaan.

Kun rasva on sulanut, etsitään paistolämpömittaria, jota ei kiinteistöstä löydy. Ajetaan hakemaan paistolämpömittari kotoa.

Rasvan tulee olla 170 - 185 -asteista. Käytetään ensimmäiseen munkkiin alempaa lämpötilaa, jolloin saadaan mukavasti kookosrasvalla kyllästetty koemunkki. Jos on ummetusta, niin suosittelen.

Sovitaan, että ei sokeroida läheskään kaikkia munkkeja, koska litran taikinasta tulee niin paljon. Unohdetaan tämä ja sokeroidaan kaikki.

Pino #1.

Maistellaan munkkeja ja todetaan, että vaikka eivät ole raakoja ovat silti jostain syystä taikinaisen makuisia. Syödään muutama lisää jotta asiaan saadaan varmuus. Toivotaan kovin, että jäähtyessään munkeista tulee parempia.

Isä antoi munkeille täydet kymmenen pistettä. Minä luotan tähän arvioon, koska isä on kuitenkii antanut rakentavaa palautetta meidän ruisleivistä pariin otteeseen.

Valtavan energiapiikin ansiosta jaksoimme hakea tänään pehkuja ja kauraa. Ja vieläpä kaikki paimenkoiran talven aikana syömät luutkin kerättiin yhteen ja ajettiin ne mehtään.

Tuotiin myö sille uusia luita tilalle, tyrmistys muuttui iloon.

Iltakahvilla tuli suunniteltua navetan järjestyskin uusiksi. Kuvassä näkyy, kuten varmaan huomaattekin, uusi pässilä, toimivampi käytäväratkaisu, lampolan laajennusosa ja paikka pyöröpaaleille.

Se on vaan toteutusta vaille valamis sitten. Onpahan kesäksi jottain ettei käy ihan tylsäks.

Kuinka valmistautua lehtihaastatteluun

Maaseudun Tulevaisuudesta ottivat yhteyttä ja halusivat tehdä isomman jutun Viikonvaihteeseen. Upea tilaisuus.

Ilmoitin isälle ajankohdan. Kysyi heti ensimmäisenä että pittääkö hänen lähteä pois sillon. No ei tarvii (kunhan ei oo reikäisimmät verkkarit jalassa).

Keskiviikkona juolahti mieleen että jokakolmasviikkosiivous on tekemättä ja arvelin, että ois ihan paikallaan vähän imuroida ja pyyhkäistä lattioita kun ihan isolta kirkolta tullaan käymään. Meillähän siivotaan yleensä vain kun vieraita on tulossa, ja sitä ei tapahdu usein (kyläilyperinne on herätettävä henkiin, pölykeuhkovaara!). Soitin illalla lossilta aviomiehelle, että jokos oot matkalla auttamaan minua siivouksessa. Sanoi olevansa jo kotona. Olin että hienoa, sittenhän voit jo aloittaa imuroinnin.

Kun pääsin pihhaan, ei imurointi ollut alkanut. Ryhdyin sitten itse puuhaan. Aviomies kysyi mitä voisi tehdä. Olin että no lattian pesua ois ja enimpien rojujen raivaamista tuvasta. Lupasi mopata. Sitten kuuluikin jo kohta keittiöstä että "Uuh, suolatikkuja!". Rouskutteli niitä siinä sitten. Tuli myös urgenttia tekemistä eli naurulokkien säikyttelyä pihalla.

Kun sain kämpän imuroitua, aviomies tuli viimein mopinvarsi kädessään kysymään missä moppiosa on. Kerroin että se on kuivaustelineellä kodinhoitohuoneessa. Lattianpesun jälkeen kaveri kysyi että mihin tää moppiosa laitetaan jemmaan. Sanoin että sen vois pestä. Aviomies katsoi oudosti. Kysyin että kai sinä tiiät, että mopin voi pestä. Hiljaisuus. "No en.", kuului vastaus. "Miksi se oikein pitää pestä? Kerranhan sitä on vaan nyt tässä käytetty.", ihmetteli. "Muistatko minkä värinen moppi oli kun aloitit lattianpesun?". "En.". "Valkoinen. Minkäs värinen se on nyt?". "Harmaa.". "Niin."

Maailma se jaksaa yllättää 70-luvun lopulla syntynyttä vieläkin.

Kun oli aika järjestellä romut, pyyhkiä pölyt ja pestä vessa, aviomies oli sitä mieltä, että nyt on oiva hetki vaihtaa autoon kesärenkaat. Sen ku.

Yleensä tarjoan vieraille itse ostettua. Ajattelin että porukka voi olla keskellä päivää nälissään ja kinkkupiirakka vois tehdä kauppansa. Muuten hyvä, mutta ainekset olivat kaikki kaupassa. Tsekkasin aatekoosta, että kyläkauppa on auki kahdeksaan. Hyvin kerkee, varttia vaille ollaan kahvassa kiinni. Menin aviomiehen luo talliin ja kysyin että joko on renkaat vaihdettu. "Vasta ekan renkaan oon vaihtanu." "Öö sinähän lähdit ulos jo reilu tunti sitten." "No niin joo mutta aattelin siinä pestä auton ja sitten noita lokkeja vielä säikytellä." "Loogista, lähdenpä siis omalla autolla."

Sain lammasfarmarin kyytiin. Ajettiin kyläkaupalle ja näytti tienoo aika pimeältä. Sittenpä hokastiin että aateekoohon ei olleet nuo paperilaput päivittyneet. Eiku aja kirkolle.

Käytiin tekemässä vain nopeat pikkuostokset eli kannettiin kaupasta neljä kassillista ruokaa. Yritettiin Virranpojasta pitsaa. Baarihenkilö taisi olla yksinään töissä, oli tietovisa menossa ja janoisia asiakkaita. Kun kysyin saako lättyjä, hän kertoi että vasta kymmenen aikaan alettais paistaa. Oltiin että ei siinä mittään ja mentiin toiseen paikkaan asioimaan. Syötiin nakkeja autossa hiukopalaksi.

Aviomies soitteli yhdeksän maissa että oonko kunnossa. Kyllä näitä muuttujia sattuu mullekin, ja perustellummat syyt ovat kaupan kiinniolo ja huutava nälkä kuin suolatikkujen napostelu ja lokit.

Toimittaja ja valokuvaaja saapuivat vartin etuajassa tänään eli juuri kuten tolokun ihminen tekee. Myöhässä ei saa olla yhtään. Uskoakseni eivät huomanneet eteisestä puuttuvaa katon palasta.

Piirakka kelepas, tarinaa riitti ja kuvia otettiin runsaasti eli reilusti. Maaskan toimitus onkin asiantunteva, koska siellä ilmeisen laajasti näitä tarinoita luetaan. Kyllä jatkan tilausta tänäkin vuonna.

Rehtori käyttäytyi yllättävän hyvin. Vain kaksi kertaa vupitti toimittajaa.

Ja isällä oli pyhähousut jalassa.

Nyt vaan jännittämään luonnosta tekstistä ja ens viikonlopun numeroa. Upeaa, kerrassaan.

(Koska olen onnellinen, kohta pamahtaa jossain jotain aika suurella varmuudella. Seuratkaa ilmoittelua.)

En ou tännäänkää tehny yhtään mittään

Otsikon klassikkolausahdus on peräisin järventausnaapurilta, isäntä joka on silleen vähän laiskanpuoleinen ja tykkää käydä kahtomassa kun muut tekevät hommia (mm. heinätyöt oiva esimerkki), ja tuumata että "en ou tännäänkää tehny yhtään mittään".

Minä päätin ottaa kokeneemmilta mallia ja vedin lomani laiskottelulinjalla. No okei, ensin olin muutaman päivän vähän huonolla hapella, oli huonovointisuutta ja heikkoutta, ei käynyt jalkeilla oleminen ilman huimausta, joten arvelin että ollaanpa sitten pääasiassa pitkällään.

Ystäväni kysyi eilen: "Ootko ihan tosissaan ollu koko loman tekemättä mitään?!". Kyllä! Ja selvisin hengissä.

Lammasfarmaria olen nähnyt ihan perverssissä määrin, onko ollu pari päivää koko lomalla ettei oo nähty lainkaan. No, voiko sieltä pois ollakaan kun navetassa on tämän näköistä:

Iso-Iita

Pullokaritsa Valpuri (tuttujen kesken pikku-Valpuli), on jo tuplannut painonsa!

Asenteessa löytyy.

Loman ainoa työaiheinen puhelu keskeytyi karitsoimisen alkamiseen. Upea syy, siinä ei vastapuoli voi paljoo esittää vastaväitteitä. Mietin että pitääkö huutaa että "Tuokaa lämmintä vettä ja pyyhkeitä!", kuten elokuvissa. Kunnioitukseni lammasfarmaria kohtaan vain syveni, hän tiesi miten pitkään voi odottaa, ennen kuin on alettava auttaa uuhta. Ja ammattimaisesti auttoikin. Minun hommani rajoittuivat kumihanskojen, entsyymien, paperin ja pyyhkeiden (!) ja kuivikkeiden kiikuttamiseen. Ja viimevuotisten karitsoiden syöttämiseen.

Elviira 15 min ikäisenä.

Kerkesimme viikon mittaan myös varustella navettaa erittäin korkeatasoisella jyväkaukalolla, joka sijoitettiin tulevan karitsakammarin seinustalle. Kyseessä on hotelli Leppäkertun sisäänkäynnin kuppeella ollut kukkalaatikko. Isä ja äiti sen aikanaan ostivat kun jotain suurempaa remonttia ja uudistusta siellä tehtiin (lue: varmaan 20 vuotta sitten). Ensin siinä oli ihan oikeita kukkia ja sittemmin tekokukkia. Jos jotain saisi pyytää niin tekokukkien hävittäminen tästä maailmasta.

No, kuitennii. Putsattiin sitten se oikein uunaalleen ja poistettiin kaukalosta jalat.

Vastoin kaikkia odotuksia muistimme myös mitata kaukalon ja totesimme sen optimaalisen sopivuuden kohdetilaan ennen kuin aloimme raahata sitä navettaan.

Ei ou muilla tämmöstä!

Navettahommien ohella tuli tehtyä tienhoitotöitä eli rumpuputkien sulattamista. Hienokseltaan olivat tukkeessa.

Kehiteltimme (no okei, isä kehitteli) Acme-sulatusaseman lavalle. Kompleksiin kuului vesitynnyri, aggregaatti, painepesuri, letkua, putkea, virspa, ratteja, jesaria, lapio ja tuura. 

Haalealla vedellä lutraaminen oli toivottoman hidasta, mutta lopulta saavutettiin virspalla ilmalukko ja alkoi tiet ja ojat tyhjentyä vedestä. 

Tuloksista innostuneina ja viisastuneina päätimme vaihtaa yksinkertaisempiin metodeihin eli muutamaan kanisterilliseen kuumaa vettä ja riittävän topakkaan putkeen.

Rupes tämäkii vetämään, just ku vesi loppu!

Harvemmin kuraveden pulppuaminen tekee iloiseksi. Nyt saa posteljooni ja muutamat naapuritkin samalla meitä kiittää tästä uroteosta. Muutaman tunnin telekkuamisen jälkeen saattoikin taas vetäytyä sohvan syleilyyn tuijottamaan House of cardsia. Sain kolme tuotantokautta katsottua puolentoista viikon aikana. Aika kova!

Lauantai-illan huumaan kuului mökillä saunominen ja Rehtorin karkuuttaminen. Saatiin sitten sen seurauksena Piiparinen emäntänsä kera tarinoimaan meidän kanssamme. Olivat siis pahaa aavistamattomina viettämässä iltaa viereisellä mökillä kun soitettiin ja pyydettiin, että varmuuden vuoksi voisivat pystykorvansa käydä viemässä sisätiloihin rajariitojen vaaran takia. Kysyivät sitten kahvinkeittoon ja makkaranpaistoon metsästysseurojen väliseen pilkkikilpailuun tälle päivälle. Eipä siinä oikein kehannu kieltäytyä kun olin heidän illanvieton keskeyttänyt.

Sain lammasfarmarin kaveriksi, emmekä tuottaneet pettymystä kyläläisille eikä naapurikyläläisillekään. Makkaranpaistosta sain useita kehuja - et taida olla ensimmäistä kertaa makkaroita tällaisessa tilaisuudessa paistamassa. Jäin miettimään että miten makkaran voi oikeastaan paistaa väärin.

Pannukahvia. Ens kerran kyllä tuon n kpl termareita ja normikahvia kotoa mukanani.

Lännen joukkue voitti kilpailun. Ei riitä että niillä perkeleillä aina säilyy sähköt, pittää pilikkikisatkii käyvä voittamassa. Pthyi. Idän puoli elikkäs me tulimme kakkoseksi.

Njoo. Ei oikein kiinnosta lähteä takaisin päivätöihin. Siellä oottaa n kpl tarjouksia ja kuulemma useita "Task for <nimeni tähän>" -tyyppisiä tehtäviä, eli kaikki hankalimmat kysymykset ja kannanottoasiat, joihin ei muilta löydy boolssia sanoa yhtään mitään. No, eihän siinä muuta ku laitetaan arvontalaulu soimaan ja kuullostamaan vakuuttavalta.

Lopettavan maatalousyrittäjän perintö kaikille (vielä) jatkaville

Hyvät maatalousyrittäjät, tällä pääsette Mavin verkkotentistä läpi 18/25-tuloksella. Ottakee äkkiä ylös ennenku joku polttaa! Ja muistakee lähettee vastaukset 2.5. mennessä!

Kysymys 1: Puhdas arvaus, ei perusteluja eikä tietoa. Olisi ollut mukava löytää kohdentamisalueen määritelmä, mutta se on luiskahtanut johonkin mustaan aukkoon Mavilla.

Kysymys 2: Pitäis olla oikein

Kysymys 3: Pitäisi olla oikein, kunnasta viime vuonna saadun (ostetun) neuvonnan perusteella.

Kysymys 4: Oikein. Lähde: Mavin Ympäristökorvauksen pakollisen koulutuksen materiaali, sivu 11

Kysymys 5: Oikein. Lähde: Mavin Ympäristökorvauksen pakollisen koulutuksen materiaali, sivu 14

Kysymys 6: Oikein, maksun määrä riippuu prosenttiosuudesta (esim. 60 % = 11 e/ha)

Kysymys 7: Oikein (lue: kuvittelen muistavani että mitä kuuluu ehtoihin)

Kysymys 8: Oikein, lähde: Ympäristökorvauksen sitoumusehdot 2015

Kysymys 9: Oikein, googletettu ja löytyi täältä: http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/viljelija/Sivut/ymparistokorvaus.aspx

Kysymys 10: Oikein. Lähde: Mavin Ympäristökorvauksen pakollisen koulutuksen materiaali, sivu 35

Kysymys 11: Arvaus vaihtoehtojen 1 ja 3 välillä, koulutusmateriaalin mukaan ympäristönhoitonurmia voidaan perustaa ainoastaan kahden ensimmäisen sitoumusvuoden aikana. Toisaalta, ympäristökorvauksen sitoumusehdoissa 2015 sanotaan, että monivuotisia ympäristönurmia voidaan perustaa vain 3 ensimmäisen sitoumusvuoden aikana – oletetaan että tämä on eri asia kuin ympäristönhoitonurmi...

Kysymys 12: Pitäisi olla oikein, ei mainintaa ympäristökorvauksen sitoumusehdoissa 2015

Kysymys 13: Arvaus

Kysymys 14: Arvaus

Kysymys 15: Pitäisi olla oikein. On kyseessä lohkokohtainen toimenpide (A), kohta C koskee vain yksivuotisia puutarhakasveja ja lohkojen ala saa vaihdella vuosittain (D).

Kysymys 16: Arvaus, koska lietelannan sijoittamisessa peltoon on suojavyöhyke.

Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys

Toimenpiteestä peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ei makseta ympäristökorvausta lohkoille:

1. joille on ilmoitettu ympäristösitoumukseen sisältyvä suojavyöhyke, monivuotinen ympäristönurmi, luonnonhoitopeltonurmi, viherlannoitusnurmi, monimuotoisuuspelto tai toimenpide ”orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla”;

2. joita koskee edellisen ohjelmakauden erityistukisopimus ravinnekuormituksen tehostetusta vähentämisestä,                              suojavyöhykkeen perustamisesta ja hoidosta tai turvepeltojen pitkäaikaisesta nurmiviljelystä;

3. joille on ilmoitettu kesanto; tai

4. jotka on ilmoitettu viherryttämistuen ekologiseksi alaksi.

Kysymys 17: Oikein, lähde: ELY-keskuksen materiaali Kurki-, hanhi- ja joutsenpeltoympäristösopimus ohjelmakaudelle 2014 – 2020, jossa todetaan että ” Minimisopimusala 5 ha, lohkokoko väh. 0,05 ha"

Kysymys 18: Oikein, lähde: ELY-keskuksen materiaali Kurki-, hanhi- ja joutsenpeltoympäristösopimus ohjelmakaudelle 2014 – 2020, jossa todetaan että ”Sopimuksen tekeminen ei edellytä maatalouden ympäristökorvausta koskevan sitoumuksen voimassaoloa”

Kysymys 19: Pitäisi olla oikein, ELY-keskuksen lomakkeessa nro 262 (kosteikon hoitosopimus) pyydetään toimittamaan liitteenä hoitopäiväkirja (jos vanha sopimus on päättynyt), suunnitelmakartta jonka tulkitsen kirjalliseksi suunnitelmaksi johon vastausvaihtoehdossa B viitataan ja lisäksi lomakkeelle täytetään peruslohkon nimi.

Kysymys 20: Arvaus. Lähde: Finlex.fi, valtioneuvoston asetus ympäristökorvauksesta. Eläinten terveyteen tai hyvinvointiin liittyviä viittauksia ei löydy tästä asetuksesta.

Kysymys 21: Pitäisi olla oikein, vain poikkeuksellisten sääolosuhteiden vuoksi voi viivästyä 30.6. -aikarajasta. Lähde: Valtioneuvoston asetus hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista (4/2015) - Muutos 117/2016 voimaan 9.2.2016. Poikkeamismahdollisuus viimeiseen kylvöpäivään - Jos poikkeukselliset sääolosuhteet estävät kylvämisen viimeistään 30.6., kylvö on tehtävä heti olosuhteiden salliessa. Poikkeuksellisena sääolosuhteena pidetään tilannetta, jossa pitkään jatkuneiden runsaiden sateiden ja vähäisen haihdunnan vuoksi pellon märkyys on estänyt kylvämisen.

Kysymys 22: Pitäisi olla oikein. Lähde ELY-keskuksen Perustuki ja muut tuet –materiaali. ”Kasvuston sängen poltto on sallittu ainoastaan, jos se on välttämätöntä kylvön toteutuksen, rikkakasvien, kasvitautien tai tuholaisten torjunnan kannalta. Vaatimus koskee myös nurmipeltoja.”

Kysymys 23: Arvaus. ELY-keskuksen Ympäristökorvauksen lannoitussäännöt –materiaalissa on todettu vain, että: Fosforilannoitus perustuu viljavuusnäytteen fosforiarvoon/arvoihin. Jos lohkosta on useita viljavuusnäytteitä, voidaan käyttää näiden keskiarvoja tai sitten viljellä lohkoa eri lannoituslohkoissa vilj. näytteiden mukaisesti. Jos joku vilj. näytteistä fosforin osalta on arveluttavan korkea, niin tällöin ei voi käyttää keskiarvoa.

Että ei siis niin mikään näistä vaihtoehdoista. Yllätys.

 Kysymys 24: Pitäisi olla oikein, lähde: maalaisjärki.

Kysymys 25: Pitäisi olla oikein. Ehkä jopa muistan tämän.

Lain toiselta puolen,

Vuoden Siivooja



ps. Ja muistakee palauttaa 2.5. mennessä myös viiden vuoden viljelykiertosuunnitelma maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Dokumentti, joka ei sido mihinkään ja jota ei käytetä mihinkään.

Ja muistakee jo ajatella peltomaan itsearviointitestiä, jokaiselle kasvulohkolle oma!